En kertonut psykiatrilleni kaikkea, joten hän kirjoitti

Mitä minun kannattaa huomenna puhelimessa sanoa? 

Helvetin kyylä miksi kirjoitit noin?

Onneksi hän on sentään kirjoittanut, että olen hyvin huoliteltu, ja mitään hajanaisuutta/harhoja ei ole. Olen siis sairastanut psykoottisen masennuksen. Tein hänelle selväksi, etten halua tarkentaa koko elämänhistoriaani, koska tiedot kirjataan kanta.fi ja ne vaikuttavat haitallisesti tulevaisuuteeni. Ihan niin kuin tämä diagnoosi jo ei olisi tarpeeksi. Eikö se kuvaa luottamusta, että käyn siellä keskustelemassa ym. 

Up, mitä tekisitte? 

Justiinsa joo, että sellainen.. Tsemppiä ja viisautta sinulle ap tilanteen hoitamiseen.

Up

Yritä olla ainakin mahdollisimman kunnioittava, ota sellainen asenne, että tässä on tulut väärinkäsitys ja yhdessä tämä ratkaistaan.

Vierailija kirjoitti:

Up, mitä tekisitte? 

Jatkaisin terapiassa käyntiä ja olisin avoivempi asioitteni suhteen. Nostaisin myös katsee omasta navasta peiliin.

Tuollaisia ne psykiatrit ovat. Järjestelmästä ei pääse irti. 

Omasta mielestäni ei tarvitse kertoa kaikkea, tietämmättä nyt oliko se joku diagnoosiin tai hoitoon tai lääkkeeseen vaikuttava juttu. (Mutta joka tapauksessa ihmisellä on yksityisyys). Toivottavasti menee hyvin.

Lähinnä en osannut tarkentaa kaikkea hänen kysymäänsä, tai kertoa avoimesti kaikkea, mitä olin sanonut, kun vointini oli ollut tosi masentunut. En ole itse mikään maailman syvällisin ihminen (ja psykiatrini pääsee kanssani kuulema vain pinnalliseen kontaktiin). Mielestäni psykiatrini on hyvä ym. pidän hänestä sen verran, kuin psykiatrista nyt voi pitää. AP

Puhu tarpeeksi kaikkea liirumlaarumia ja vaikuta avoimelta niin eivät huomaa, jos jätät oikeasti jonkun jutun kertomatta. Mäkään kaikkea näille puhu. Toisaalta, voisi auttaa diagnoosisi teossa, jos antaisit psykiatrin mainita epäluuloisuudestasi vetämättä hernettä nenääsi. Voisihan sekin olla oire jostain?

Tsemppiä enivei!

t. toinen mielenterveyskuntoutuja

No ole onnellinen ettei kirjoittanut, että olet lähes paranoidisessa psykoosissa ja et luota kehenkään, "ei edes meihin".

t:henkilökohtaiset asiani eivät kuulu lääkärille tai sairaanhoitajalle, eikä niitä myöskään tarvitse kirjata arkistoihin pölyttymään

Up

Eikö ne aina kirjoita mahdollisimman sillä tavalla, että jos on omia mielipiteitä niin silloin olet vaikea ihminen, hoitovastainen tms.

Eivät tietyt hoitoalan ihmiset tykkää, jos on omia mielipiteitä. Heitä kuuluu totella. Kyllä se näkyy papereissa, jos et ole tarpeeksi kuuliainen.

Älä varsinkaan mene kenellekään korkeaervoiselle henkilölle sanomaan mitään vastaan. Saat vielä diagnoosin.

Sano kaikkeen, että kyllä kyllä. Näin asia on. Näin tulee tehdä. Äläkä varsinkaan osoita mitään sellaista että sinua voidaan pitää ylimielisenä. Siitä ei pidetä. Potilaiden kuuluu olla kuuliaisia ja hyvin nöyriä ihmisiä.

Sellaisista siellä tykätään. Nöyrästä asenteesta.

Katsos kun seuraavan kerran menet lääkäriin jostain muusta syystä, niin lääkärit tarttuvat tällaisiin asioihin kuten jos on ollut hoitovastainen. Se voi tarkoittaa montaa asiaa, esim. Et ole halunnut syödä jotain lääkettä tai et ole ollut kiinnostunut jatkokäynneistä. Olet silloin hoitovastainen. Olet siirtynyt tavallaan tavallisesta potilaasta mielenterveyspotilaiden piiriin. Ymmärrätkö? Et enää koskaan saa samanlaista kohtelua missään, minne menet. Ikinä. Ja näitä sitten kyylätään terveystaloissa ja juorutaan. Tavallaan koko sun hoitosuhde lääkärikuntaan muuttuu. Susta tulee sellainen niinkun joku ihme hoidettava.

Osa lääkäreistä tavallaan ne paperit luettuaan siirtyy sun yläpuolelle. Ne alkaa kohdella sua sillätavalla. Se on aikamoinen shokki kun sen tajuaa. Ja harjoittelijat tekevät ihan samaa. Kaikenlaiset nuoret pässinpäät.