Lue keskustelun säännöt.
Onnellisuus on minulle voimanlähde. Muut haluavat olla onnellisia, mutta minä tarvitsen sitä.
onnellisuutta tarvitseva – ei haluava
27.08.2017 |
Olen huomannut, että tarvitsen onnellisuutta jaksaakseni jokapäiväisen elämän tavallisia haasteita. Jos minulla ei ole onnellisuutta, minun on vaikea edes päästä sängystä ylös aamulla. Onko muita "meikäläisiä"? Pitäisikö yhteiskunnan antaa meille onnellistavia asioita (esim. rahaa hyvinvoinnin lisäämiseksi), että saisimme voimaa?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista millon olen viimeksi ollut onnellinen. Ehkä joskus varhaislapsuudessa vaikka sairas olin silloinkin. Mun lapsuuden päiväkirjat oli aika rankkaa luettavaa ja siksi olenkin hävittänyt ne.
Kysymykseesi vastaten; ei, yhteiskunnan ei kuulu antaa teille mitään "onnellistavia asioita".