Elokuva Arrivall... Nyt joku selittää mulle mitä siinä tapahtui?
Katsoin Arrival-elokuvan eilen, jossa alienit laskeutuu maapallolle, mutta en todellakaan ymmärtänyt sitä. Oli niin sekava ja hyppeli eri aikatasoille niin jatkuvasti, etten saanut edes loppuhuipennuksesta selvää että mikä oli mennyttä ja mikä nyt.
Jos joku on sen nähnyt, niin voitko hiukan selventää erityisesti sitä parisuhdetta siinä?
Kommentit (20)
Käsitin siis, että pariskunta tapasi siinä alienihommassa ja siitä yhteen ja saivat lapsen. Nainen näki välähdyksiä tulevasta. Miten ap käsitit elokuvan? Kommentteja?
Alienkulttuurissa aikakäsitys ei ollut lineaarinen kuten meillä, vaan kielensä avulla he pystyivät ikään kuin kulkemaan myös ajassa. Eli mitä enemmän päähenkilö oppi heidän kieltään, sitä paremmin hän käsitti sen kautta myös oman elämänsä tulevia tapahtumia aikaperspektiivin laajentuessa.
"Opetuksena" on se, että kieli ei ole pelkästään kommunikointitapa, vaan kielen mukana omaksuu myös uniikin kulttuurin ja tavan ajatella. Eli kielten ja kulttuurien moninaisuus on tärkeää. Suvakkielokuva!
Oli niin p*ska leffa etten pystynyt katsomaan loppuun. Unohda sinäkin se. Ei siinä mitään syvällistä ole.
Jotenkin luulin ensin katsoessa, että välähdykset olivat muistoja jo tapahtuneesta. Aika yllättävä loppu tosiaan. Olisko vinkkejä joku muu hyvä scifileffa? Passengers oli viihdyttävä, muita?
Vierailija kirjoitti:
Oli niin p*ska leffa etten pystynyt katsomaan loppuun. Unohda sinäkin se. Ei siinä mitään syvällistä ole.
Ei syvällistä välttämättä. Kosketti se parisuhdejuttu, kun mietti omiansa. Tekisikö silti samoin, jos olisi tiennyt ennalta miten kaikki päättyy.. Ei kai.
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sapirin–Whorfin_hypoteesi
Mielenkiintoista! Jopa Orwell mainittu. Tästä voi kai vetää yhtymäkohtia tämänhetkiseen uuspuheeseen.
Alien oli siis lapsen isä ja lapsella oli kyky nähdä tulevaisuuteen. Lapsi aavisti oman syöpään sairastumisensa ja kuolemansa. Nainen meni tiedemiehen kanssa naimisiin tapahtumien jälkeen mutta mies erosi kun ei kestänyt sitä että lapsi näkee tulevaisuuteen.
Interstellar oli hieman samankaltainen. Jos tykkäsit tästä etkä ole nähnyt sitä, kannattaa katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Interstellar oli hieman samankaltainen. Jos tykkäsit tästä etkä ole nähnyt sitä, kannattaa katsoa.
Joo, upea musa jäi mieleen. Pitänee katsoa tuokin uudestaan, monimutkainen juoni siinäkin.
Tykkäsin elokuvasta. Mielestäni se oli nimenomaan syvällinen.
Alienien tuoma ei-linaarinen tapa nähdä elämä, jonka kielitieteilijänainen otti vastaan, sai hänet ymmärtämään ennenaikaisesti ja sairauteen päättyvän ihmiselämän arvon. Jos hän olisi etukäteen vain kuullut lineaarisen selonteon lapsen syntymästä, lyhyestä elämästä, sairastamisesta ja kuolemasta, hän ei ehkä olisi valinnut sitä tapahtumien kulkua, jonka valitsi. Koska hän näki välähdyksissä lapsen elämän läsnäolevina hetkinä, irti ajasta, hän halusi valita sen lopputuloksesta huolimatta.
Elokuvan tunnelma oli minusta silti alusta loppuun asti surumielinen, jopa masentava.
Päähenkilöt tapasivat kun nämä alienit olivat laskeutuneet, kun heidät kutsuttiin asiantuntijoina tutkimaan tilannetta. Alienien kieli ja sitä myötä myös maailmankuva oli sellainen, että kaikki ajat olivat olemassa yhtä aikaa eli alienit näkivät ja kokivat koko ajan menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden. Lopulta naispäähenkilö ymmärsi heidän kielensä ja omaksui saman näkökulman. Hän näki, että he saisivat miespäähenkilön kanssa tyttären, joka kuolisi nuorena. Hän ei kertonut tästä miehelle vaan menivät yhteen ja saivat lapsen. Mies sai ennen tyttären kuolemaa tietää asian (että nainen tiesi tyttären kuolevan), ja jätti naisen tämän takia (mutta tapasi lastaan, mikä nähdään elokuvassa). Naisen päätös tulee ymmärrettäväksi, koska alien-näkökulmansa takia hän elää lapsensa kanssa edelleen, koska menneisyys ja nykyisyys ovat hänelle sama asia ja jatkuvasti läsnä.
Tämä oli juurikin harvinaisen moniulotteinen ja syvällinen. Äärimmäisen tärkeästä aiheesta.
Mammat ovat massalampaita ja arvostavat vain love islandia....
Oikein pistää surulliseksi tämä mielen köyhyyttä ja sivistymättömyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Interstellar oli hieman samankaltainen. Jos tykkäsit tästä etkä ole nähnyt sitä, kannattaa katsoa.
Interstellar oli mielestäni myös hyvä. Joku kriitikko kirjoitti että oli nukkunut sikeästi läpi Interstellarin, mutta antoi hyvät arvostelut Arrivalille. Makuasioita. Itse tuijotin Arrivalin eilen telkusta ihan lumoutuneena. Enpä odottanut tämmöistä elokuvaa kun aloin huonosta perjantai-ohjelmatarjonnasta katsoa scifi-leffaa 👾👽💜
Ap, pelastit päiväni. Olen nähnyt elokuvan, enkä tajunnut sitä myöskään. En kehdannut kavereille tunnustaa, etten ymmärtänyt, mitä siinä nyt oikein tapahtui :D
Vierailija kirjoitti:
Tykkäsin elokuvasta. Mielestäni se oli nimenomaan syvällinen.
Alienien tuoma ei-linaarinen tapa nähdä elämä, jonka kielitieteilijänainen otti vastaan, sai hänet ymmärtämään ennenaikaisesti ja sairauteen päättyvän ihmiselämän arvon. Jos hän olisi etukäteen vain kuullut lineaarisen selonteon lapsen syntymästä, lyhyestä elämästä, sairastamisesta ja kuolemasta, hän ei ehkä olisi valinnut sitä tapahtumien kulkua, jonka valitsi. Koska hän näki välähdyksissä lapsen elämän läsnäolevina hetkinä, irti ajasta, hän halusi valita sen lopputuloksesta huolimatta.
Elokuvan tunnelma oli minusta silti alusta loppuun asti surumielinen, jopa masentava.
Mietin lähinnä että tuo nainenhan oli hyvin itsekäs kun halusi kokea ne lapsen elämän aikana tuntemansa positiiviset tuntemuksensa ja tulevat muistonsa tietämästään lopusta huolimatta muttei ajatellut pätkääkään sitä miten se lapsi kärsii sairautensa aikana ja lopulta kuollessaan.
Eli eikö tuossa kohtaa olisi ollut inhimillisempää välttää koko tapahtumaketju koska siinä menettää vain ne omat muistonsa?
Ne alienit opettivat jengi kulttuurin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli juurikin harvinaisen moniulotteinen ja syvällinen. Äärimmäisen tärkeästä aiheesta.
Mammat ovat massalampaita ja arvostavat vain love islandia....
Oikein pistää surulliseksi tämä mielen köyhyyttä ja sivistymättömyyttä.
Toisia haukkuva kirjoittaa sivistymättömyydestä, jo vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Interstellar oli hieman samankaltainen. Jos tykkäsit tästä etkä ole nähnyt sitä, kannattaa katsoa.
Interstellar oli mielestäni myös hyvä. Joku kriitikko kirjoitti että oli nukkunut sikeästi läpi Interstellarin, mutta antoi hyvät arvostelut Arrivalille. Makuasioita. Itse tuijotin Arrivalin eilen telkusta ihan lumoutuneena. Enpä odottanut tämmöistä elokuvaa kun aloin huonosta perjantai-ohjelmatarjonnasta katsoa scifi-leffaa 👾👽💜
Interstellarissa oli sinänsä kiva lähtöidea mutta sitten kun tarvittiin maagista ratkaisua liian vaikeisiin ongelmiin niin löytyi sopivasti mystinen alien laite joka teki sen mitä tarvittiin että ongelma ratkesi.
Eli vähän niinkuin helppo ratkaisu käsikirjoittajalta kun ei oikein muutakaan keksinyt pistettyään hahmonsa mahdottomaan paikkaan.
Spoilerivaroitus? Muukalaisten kommunikointitapa opetti päähenkilön näkemään mahdolliset tulevaisuudet/tapahtumat etukäteen. Hän valitsi miehensä ja lapsen tietäen mitä menettää lopulta. Siltikin. Mies sai ajan myötä tietää eikä kestänyt. Jotenkin noin, pitäisi katsoa toisen kerran, en varmaan tajunnut kaikkea. Siinä oli niin paljon ajassa edestakaisin pomppimista. Hyvin kiehtova ja erilainen elokuva. 😢