Onko kaikkien ekaluokkalainen ip-kerhossa? Mielipiteitä antaako lapsen tulla koulun jälkeen suoraan kotiin.
Otsikossa olikin jo kysymykseni. Minulla siis kolmas lapsi aloitti nyt koulun ja ei haluaisi olla ip-kerhossa. Isommat sisarukset ovat siis useimmiten koulun jälkeen kotona (välillä toki kavereilla) ja tämä nuorinkin haluaisi mennä koulusta suoraan kotiin leikkimään rauhassa omia leikkejään eikä olla meluisassa ip-kerhossa. Lapsi on erittäin reipas ja luotettava ja minä teen lyhennettyä työpäivää. Lapsi pääsee vaihdellen koulusta 13.15 tai 14.15 ja minä tulen töistä kotiin noin klo: 15.30. Pitäisittekö lapsen ip-kerhossa vai antaisitteko tulla kotiin?
Kommentit (18)
Meidän ekaluokkalainen ei ole. On reipas ja oma-aloitteinen ja on yksin omasta halustaan n. 2,5 tuntia päivässä.
Antaisin tulla kotiin, kun itsekin olet siellä pian. Meilläkin kumpikin aikoinaan halusi hyvin pian lopettaa ip:n, tosin mummo oli naapurissa saatavilla aina. En oikein edes ymmärrä mikä vika siinä ip:ssä oli että tarhaankin tottuneet lapset sitä inhosivat niin paljon. Vähän kauemmin tosin kävivät, mutta olen taipuvainen uskomaan että niissä paikoin on todellakin jotain ei-niin-mahtavaa.
Reipas pärjää tuon ajan kyllä hyvin ilman kerhoakin. Enempi se on olennaista niille, joilla vanhemmat tulee kotiin myöhemmin. Ei ole niin pitkä aika olla yksin.
Onpas kiva kuulla, että muillakin on ekaluokkalaisia yksin kotona.
ap
No et ole tosissas. Mistä ihmeestä on ylipäänsä lähtenyt tämä hössötys ekaluokkalaisten yksinolosta aamulla tai iltapäivällä. Tunti-kaksi aamulla ja sama iltapäivällä ei minusta ole paljoa. Ja normaali lapsi sen pärjää
Kollegalla lapsi toisella luokalla eikä voi äidin (ja kai isänkään mielestä) olla yksin kotona edes tuntia.
Hyvin voi mielestäni antaa olla. juuri kysyin omaltani esim. Helsingin aamuhoidosta eikä halua mennä sinne ennen koulun alkua. En aio lastani sinne pakottaa.
Ei meillä ole nyt ekalla käyvä. Tuli jo eskarista yksin kotiin, niin miksi nyt laittaisin ip-kerhoon. Isoveljensä aikoinaan oli pari viikkoa siellä eikä tykännyt, niinpä ei mennyt muutkaan.
Juu minäkin tunnen perheen, jonka ekaluokkalainen ei voi olla hetkeäkään yksin, roikkuu vessasakin vanhempien mukana. Mielestäni lapsi kaipaa kyllä ammattiauttajan apua, jos ei hetkeäkään voi olla pois vanhemman vierestä ekaluokkalaisena. Miten lapsesta on edes saatu niin pelokas?
Omani olen kyllä minäkin antanut olla kotona yksikseen ekaluokkalisena.
Esikoiseni inhosi iltapäiväkerhoa ihan alusta saakka! Sitä melua ja sählinkiä.
Jo syyskuussa alkoi tulla viestiä, että onko pakko mennä? Joululta lopetettiin koko kerho.
Nuorempi sisko taas pelkäsi esim. aamuja, kun oli pakko jäädä yksin (klo 11 alkava koulupäivä) ja tykkäsi aluksi iltapäiväkerhostakin. Aamuihin olis tarvittu kerhoa, mutta ei ollut saatavilla. Mutta jo jouluun mennessä alkoi hänenkin kanssaan keskustelu että onko sinne pakko mennä. Hänenkin osaltaan lopetimme tammikuussa.
Kahden lapsen kokemuksella siis iltapäiväkerholle on ollut tarvetta elokuu-marraskuu välillä.
Toisaalta tunnen muutaman 3. luokkalaista lapsen kaveria, jotka ei pysty olemaan edes 15 minuuttia yksin. Yhtä kuulemma ei voi jättää yksin, koska "Mitä vaan voi sattua" ja noita muite ei vaan voi jättää yksin, koska pelkäävät hysteerisesti yksin olemista.
Minulla molemmat on ehdottomaati halunneet sinne. Jos lapsi ei halua ja yksin oloa on vähän niin ihan turha pakottaa.
Mitä ekaluokkalaisesi osaa toimia poikkeustilanteissa kuten tulipalo (mikä tahansa kotona oleva sähkölaite voi alkaa käryämään yllättäen), miten hän toimii, jos ovikello soi yllättäen, ja mielestäni tärkein mitä hän tekee sen ajan, kunnes vanhempi tulee kotiin? Jos kotona olo on passiivista sisällä oloa pelejä pelaten, tv:tä tuijottaen laittaisin lapseni ip-kerhoon. Ip-kerhossa tehdään läksyt, syödään terveellinen välipala, ulkoillaan, liikutaan sisällä, ollaan kavereiden kanssa. Paljon hyviä asioita.
Minä annan lapsen päättää. Itse tulin aikoinani suoraan kotiin, olen aina tykännyt olla omassa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ekaluokkalaisesi osaa toimia poikkeustilanteissa kuten tulipalo (mikä tahansa kotona oleva sähkölaite voi alkaa käryämään yllättäen), miten hän toimii, jos ovikello soi yllättäen, ja mielestäni tärkein mitä hän tekee sen ajan, kunnes vanhempi tulee kotiin? Jos kotona olo on passiivista sisällä oloa pelejä pelaten, tv:tä tuijottaen laittaisin lapseni ip-kerhoon. Ip-kerhossa tehdään läksyt, syödään terveellinen välipala, ulkoillaan, liikutaan sisällä, ollaan kavereiden kanssa. Paljon hyviä asioita.
Meillä tuolle nyt ekalla olevalle, joka jo eskarista tuli kotiin yksin, on jo vuosia sitten opetettu miten tulipalossa toimitaan, johtuen siitä, että itse olen pienenä palanut tulipalossa. Ovikellon soitosta tietää, että ovea ei avata. Ei avaa teinitkään, elleivät tiedä kuka siellä on. t:10
Vierailija kirjoitti:
Mitä ekaluokkalaisesi osaa toimia poikkeustilanteissa kuten tulipalo (mikä tahansa kotona oleva sähkölaite voi alkaa käryämään yllättäen), miten hän toimii, jos ovikello soi yllättäen, ja mielestäni tärkein mitä hän tekee sen ajan, kunnes vanhempi tulee kotiin? Jos kotona olo on passiivista sisällä oloa pelejä pelaten, tv:tä tuijottaen laittaisin lapseni ip-kerhoon. Ip-kerhossa tehdään läksyt, syödään terveellinen välipala, ulkoillaan, liikutaan sisällä, ollaan kavereiden kanssa. Paljon hyviä asioita.
Luettelit ne ip-kerhon tavoitteet, mutta totuus on valitettavasti toinen. Ekaluokkalaiseni ei ole ip-kerhossa koska tiedän millaista siellä on. Vähän ohjaajia, meteliä , ei puhettakaan läksyrauhasta, ulkoillaan ja kastutaan. Tapellaan, riidellään, kiusataan jne
Meillä tokaluokkalainenkin meni vielä iltikseen. Heillä on aamupainotteisesti tunnit, ja pääsevät joko klo 12 tai 13 koulusta. Me vanhemmat ollaan aikaisintaan klo 16 kotona. Neljä tuntia päivässä on liian pitkä aika olla yksin, etenkin, kun on toinenkin vaihtoehto. Täällä on huippukiva iltis ja ohjaajat. Syövät välipalan, tekevät läksyt, pelaavat ja askartelevat, ulkoilevat, käyvät jopa retkillä ja esim. uimahallissa.
No, ei ole. Kaikissa kunnissa ei edes järjestetä ip-toimintaan, kun se ei ole mitenkään lakiin sidottua pakollista toimintaan. Koko kesä ollaan harjoiteltu tuota yksinoloa ja kivasti on mennyt.