Kuinka mielellänne lähdette reissuun työkavereiden kanssa?
Musta tuntuu tosi omituiselta että meillä töissä suunnitellaan yön yli kestävää virkistysreissua. Kaikki muut on sitä mieltä, että ehdottomasti pitää olla juuri yön yli jossain. En mä halua nukkua ja herätä tukka pystyssä jossain mökissä työkavereiden kanssa! Ajatuskin tuntuu oudolta. Ihan mukavaa porukkaa täällä on mutta haluan viettää yöt oman perheen kanssa. Ymmärtääkö kukaan?
Kommentit (16)
Todellakin ymmärrän. Tulen työssä erittäin hyvin kaikkien kanssa toimeen ja meillä on hyvä yhteishenki. Se saa todella riittää, en halua jakaa unenpöpperössä suihku- ja kakkosvuoroja enkä mukapuuhailla yhteisöllisesti keittiössä kuuntelemassa pölötystä. Olen aamuäreä ja hitaasti käynnistyvä, mutta se kuuluu mun privaattielämään. Ei myöskään mitkään saunomiset kiinnosta hepojakaan.
Mulla on tosi mukavia työkavereita, ja aina olen mielelläni heidän kanssaan reissuihin lähtenyt.
Ymmärrän oikein hyvin. Vapaa-aikani on liian tärkeää. Voisin lähteä sellaiseen yön yli -reissuun, missä päiväohjelma on oikeasti kiinnostava ja saunan väliin mahtuu käydä vaikka lenkillä tai salilla ja illallinen on hyvässä ravintolassa. Suurin ongelma on se, että olen huono nukkumaan, joten jaettu hotellihuone tai pahimmassa tapauksessa laivan hytti kolmen muun kanssa vie kyllä taatusti yöunet.
Olen ollutkin työkavereiden kanssa reissussa, mukavaa oli. Olin aika hiljattain aloittanut työssä, joten se oli myös hyvä tilaisuus tutustua vähän paremmin.
Jos saan jakaa hotellihuoneen mieheni kanssa, niin ok. Ollaan samassa työpaikassa eikä meillä ole enää kotona asuvia lapsia, joten ei tartte niidenkään vahtimisesta huolehtia. Aikaisemminhan se oli ongelma jos piti samaan reissuun lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin ymmärrän. Tulen työssä erittäin hyvin kaikkien kanssa toimeen ja meillä on hyvä yhteishenki. Se saa todella riittää, en halua jakaa unenpöpperössä suihku- ja kakkosvuoroja enkä mukapuuhailla yhteisöllisesti keittiössä kuuntelemassa pölötystä. Olen aamuäreä ja hitaasti käynnistyvä, mutta se kuuluu mun privaattielämään. Ei myöskään mitkään saunomiset kiinnosta hepojakaan.
Juurikin näin! Mulla on tietty imago töissä ja toinen kotona. En halua jakaa just sitä hitaasti aamulla käynnistyvää, yökkäri päällä raahustavaa -minää työyhteisön kesken. Ap
Työmatkoille lähden ihan mielelläni, varsinkin kun niille on valikoitunut aika luotettava, osaava ja pärjäävä joukko, eikä ole perässävedettäviä valittajia mukana. Myös retriittiseminaarit, intensiivityöskentelyä Ja vähän ryhmäytymistäkin varten on ok.
Pelkästään virkistysretkelle, jossa ei ole muuta tarkoitusta, en lähtisi.
Meidän firman "virkistyspäivien" mukavuudesta kertoo parhaiten se, että pomo aina ilmoittaa "osallistumisen olevan pakollista". Kukaan ei vapaaehtoisesti siis lähtisi.
Mielelläni lähden:)
Aikoinaan meillä oli niin ihana työporukka että oikein odotettiin yhteisiä (työ)reissuja ja oltiin myös vapaa-ajalla esim jonkun mökillä tai purjehtimassa kimpassa. Meitä oli ehkä 10-12, pomosta myyntitykkiin ja assariin, 7/10 miehiä. Koskaan ei ollut keskenään mitään sutinaa, nukuttiin usein jopa siskonpedissä kylki kyljessä:D Ja esim Lapissa (veimme sinne asiakkaita ja viimeisen vkl vietimme keskenämme) jos joku nainen tai mies tuli tyrkylle muut tulivat aina väliin ja pyysivät em henkilön porukkaan mukaan, mitään kahdenkeskisiä katoamisia ei päässyt tapahtumaan. Olimme kaikki varattuja tahoillamme.
Nyt meitä on 4 naista ja yhteiset reissut on täynnä skumppaa ja naurua. Se tekee niiiiiin hyvää arjen vastapainoksi.
Työmatkat hoidetaan, muut reissut ihan muulla porukalla.
Korkeintaan hotellimajoitus omalla huoneella, jos johonkin olisi pakko lähteä 'virkistäytymään' työporukalla. Ei mihinkään korpimökille tai risteilylle tms. paikkaan, josta ei kertakaikkiaan voi halutessaan poistua paikalta. Ei saunomista, juopottelua, paljuttelua tai mitään, missä työkaverit pääsevät liian iholle.
Kyllä niitä työkavereita saa työaikana katsella ihan tarpeeksi ja siitä maksetaankin. Vapaa-aikana haluan nähdä ihan muita naamoja.
Joo, henkisesti tökkii tuo, että virkistysaika on poissa omasta vapaa-ajastani.
Olen sosiaalinen ja tulen loistavasti toimeen työporukkani kanssa, mutta vastapainoksi tarvitsen omaa rauhaa ja -aikaa. En kestä ajatusta, että pitäisi mennä vuorokausiksi työporukan pariin ja vielä suorittaa jotain yhteisiä "leikkimielisiä" tehtäviä tms.
Joissakin työpaikkailmoituksissakin antaa vastenmielisen mielikuvan, jos niissä hehkutetaan, että:"Meillä saat palkan lisäksi kahvi- ja hedelmäedun sekä mahtavat työkaverit, joiden kanssa vietämme myös huippukivoja virkistyspäiviä!"
Toki tässäkin "virkistys"toiminnassa vaikuttaa se, millaisten ihmisten kanssa työskentelee. Jos olisi kiva naisporukka, jossa suurin piirtein samanikäisiä, niin ei kai haittaisi niin paljon kuin se, että meillä on töissä väkeä parikymppisistä harjoittelijatytöistä eläkkeelle malttamattomiin vanhempiin miehiin. Ei kiinnosta kylpeä paljussa minkään nelivitosen vauhdikkaan mies-markkinointipäällikön kanssa. En halua nähdä työkavereitani vähissä vaatteissa, nakuna tai intiimeissä toimissaan :-P
Eli ap, ymmärrän sinua syvästi! Ja tiedän, miltä tuntuu olla se ainoa, joka ei säkenöiden innostu kuten naapurisermin Pirjo siitä, että lähtisimme yhdessä mökkimajoitukseen ja pyöräilemään Kolille.
Minulle parasta virkistymistä työstä on oma aika.
Lähden ihan mielelläni erilaisille virkistysmatkoille, ja käydään vapaaehtoisesti myös ulkomaan reissuilla työporukan kesken:)
Kivoja ja antoisia reissuja. Saunomisesta (tai paljuilusta) en välitä kuin yksin tai mieheni kanssa, eli niitä en tee työkavereideni mutta en myöskään ystävieni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä työkavereita saa työaikana katsella ihan tarpeeksi ja siitä maksetaankin. Vapaa-aikana haluan nähdä ihan muita naamoja.
Viimeksi olen ollut työpaikkani kinkereissä pikkujouluna 1998....
En lähtisi. Vaikka tulen hyvin toimeen työkavereiden kanssa, ei ne ole mun henkilökohtaisia ystäviä. En koskaan jaa huonetta vieraan kanssa, en myöskään sauno tai kylve. Olen yksityinen persoona, enkä halua viettää vapaa-aikaani muiden kuin itse valitsemieni ihmisten kanssa, ja silloinkin haluan viettää yöni yksin. Jos halutaan työstä virkistäytymistä, annetaan vapaa-aikaa poissa niiden työkaverien silmistä, sillä sitä parhaiten virkistyy.
Mulla on niin mukavat työkaverit, että ihan hyvin voisin lähtee yön yli reissuun. Edellisessä työpaikassa en ois, vaikka ei niissäkä tyypeissä mitään vikaa ollut.
Eli itellä ainakin riippuu porukasta. On ihan kavereissaki niitä kenen kanssa vois mennä tollai ja on niitä keiden kanssa ei.