Miksi koiranomistajat ovat niin hirveän itsekeskeisiä ja ymmärtämättömiä?

Olet sitten opettanut lapsesi pelkäämään koiria. Hienoa työtä.

Valitettavan yleistä ja totta. Koirat jostain syystä vetoavat tietyn tyyppiseen ihmisryhmään.

Onko vaikea ymmärtää? kirjoitti:

Onko sitä ihan mahdoton ymmärtää, että minä olen allerginen monille karvaisille eläimille, esimerkiksi juuri koirille ja että minulle tulee allergiaoireita ihan oikeasti, jos joudun olemaan lähellä koiraa ja siksi en voi antaa koiran omistavien tuttujeni tuoda koiraansa meille? Olen saanut kuulla olevani usein todella kamala ihmishirviö, joka vihaa kaikkia eläimiä vain siksi, että en halua koiria kotiini. Annetaan ymmärtää, että minä salaa kyttään kaikkia eläimiä hullunkiilto silmissä hirveät tappoaikeet mielessä.

Sitäkään ei voi ymmärtää, että 4-vuotias lapseni pelkää koiria ja koiranomistajan tuntuu olevan mahdoton ymmärtää, että miksi lapsi pelkää heidän huonosti koulutettua ja ylivilkasta jättikokoista koiraansa, joka hyppii, juoksee, haukkuu, kuolaa, tiputtelee tavaroita maahan ja lapsen kannalta kaikkein pelottavinta on, kun sellainen iso koira ryntää lasta kohti lujaa, hyppii tätä vasten, haukkuu, meuhkaa ja omistaja vain huutelee jostain ovelta, että "Ei se meidän Puppe-Pepi-Perseennuolija tee mitään pahaa, se vain haluaa tutustua sinuun" samalla kun lapsi itkee nurkassa koiran haukkuessa ja hyppiessä siinä ympärillä. Me emme mieheni kanssa ainakaan halua tuollaisia huonosti käyttäytyviä koiria kotiimme, koska minulle tulee niitä allergiaoireita, lapsi pelkää niiden koirien käytöstä niin että siitä tulee hänelle jopa painajaisia ja koira levittää ympäriinsä karvaa ja rikki menneitä tavaroita juostessaan hulluna pitkin taloa. En vihaa koiria tai ole mielisairas eläinrääkkääjä, mutta en vain ymmärrä, että miksi koiranomistajat eivät voi ymmärtää, että me miehen kanssa päätämme, että haluammeko tänne koiria vai emme, koirille voi olla allerginen, lapsi voi tosiaan pelätä sitä koiraa tai että se mamin oma pikku hauveli on oikeasti huonosti kasvatettu piski, joka riehuu, metelöi, sotkee paikat ja on sellaisenaan ärsyttävä. Voisivat edes lapsen pelon ymmärtää, kun ajattelisivat että miltä itsestä tuntuisi, jos heitä kohti ryntäisi haukkuva ja hyppivä heidän omaan kokoonsa nähden valtava koira, vaikka se on varmasti monen koiranomistajan unelma. Sitä paitsi en halua, että minun naamani nuolee saati että lapseni naaman nuolee koira, joka on juuri hetki sitten syönyt pihalla jonkun toisen koiran kakkaa ja nuolee itseään perseestä ja takajalkojen välistä.

Miksi olet tekemisissä ihmisten kanssa joilla on eläimiä kun et niistä pidä?

Meillä ei ole allergioita eikä pelätä koiria, mutta niillä ei ole meille mitään asiaa siksi, että ei tykätä koirista tippaakaan. Paskaisia, ällöttäviä, kuolaavia ja haisevia elukoita.

Vierailija kirjoitti:

Onko vaikea ymmärtää? kirjoitti:

Onko sitä ihan mahdoton ymmärtää, että minä olen allerginen monille karvaisille eläimille, esimerkiksi juuri koirille ja että minulle tulee allergiaoireita ihan oikeasti, jos joudun olemaan lähellä koiraa ja siksi en voi antaa koiran omistavien tuttujeni tuoda koiraansa meille? Olen saanut kuulla olevani usein todella kamala ihmishirviö, joka vihaa kaikkia eläimiä vain siksi, että en halua koiria kotiini. Annetaan ymmärtää, että minä salaa kyttään kaikkia eläimiä hullunkiilto silmissä hirveät tappoaikeet mielessä.

Sitäkään ei voi ymmärtää, että 4-vuotias lapseni pelkää koiria ja koiranomistajan tuntuu olevan mahdoton ymmärtää, että miksi lapsi pelkää heidän huonosti koulutettua ja ylivilkasta jättikokoista koiraansa, joka hyppii, juoksee, haukkuu, kuolaa, tiputtelee tavaroita maahan ja lapsen kannalta kaikkein pelottavinta on, kun sellainen iso koira ryntää lasta kohti lujaa, hyppii tätä vasten, haukkuu, meuhkaa ja omistaja vain huutelee jostain ovelta, että "Ei se meidän Puppe-Pepi-Perseennuolija tee mitään pahaa, se vain haluaa tutustua sinuun" samalla kun lapsi itkee nurkassa koiran haukkuessa ja hyppiessä siinä ympärillä. Me emme mieheni kanssa ainakaan halua tuollaisia huonosti käyttäytyviä koiria kotiimme, koska minulle tulee niitä allergiaoireita, lapsi pelkää niiden koirien käytöstä niin että siitä tulee hänelle jopa painajaisia ja koira levittää ympäriinsä karvaa ja rikki menneitä tavaroita juostessaan hulluna pitkin taloa. En vihaa koiria tai ole mielisairas eläinrääkkääjä, mutta en vain ymmärrä, että miksi koiranomistajat eivät voi ymmärtää, että me miehen kanssa päätämme, että haluammeko tänne koiria vai emme, koirille voi olla allerginen, lapsi voi tosiaan pelätä sitä koiraa tai että se mamin oma pikku hauveli on oikeasti huonosti kasvatettu piski, joka riehuu, metelöi, sotkee paikat ja on sellaisenaan ärsyttävä. Voisivat edes lapsen pelon ymmärtää, kun ajattelisivat että miltä itsestä tuntuisi, jos heitä kohti ryntäisi haukkuva ja hyppivä heidän omaan kokoonsa nähden valtava koira, vaikka se on varmasti monen koiranomistajan unelma. Sitä paitsi en halua, että minun naamani nuolee saati että lapseni naaman nuolee koira, joka on juuri hetki sitten syönyt pihalla jonkun toisen koiran kakkaa ja nuolee itseään perseestä ja takajalkojen välistä.

Miksi olet tekemisissä ihmisten kanssa joilla on eläimiä kun et niistä pidä?

Ap varmaankin haluaa olla tekemisissä niiden ihmisten eikä eläimien kanssa? Miksi ap:n pitäisi tykätä niiden ihmisten koirista etenkin, jos ei itse kyläile näiden tuttavien luona?

Minä pidän koirista, mutta harmitti kyllä kun tuttavan koira päätti pissiä kolmelle eri matolle.

Tuttava pyyhki niitä talouspaperilla ja sanoi, että se riittää. Vein matot pesulaan ja tuttavan kanssa tapaamme ulkona.

Eipä yllättänyt, miten paljon täällä tulee alapeukkua ihan asialliselle aloitukselle. Kyllä tervejärkiset lemmikinomistajat ymmärtävät, että kaikki ei yksinkertaisesti kykene olemaan samassa tilassa jonkun lemmikkieläimen kanssa. On ikävää, että kuka vaan voi hankkia koiran ilman mitään vastuuta. Joku lemmikkieläinajokortti olisi ehdottomasti tarpeen.

Todella raivostuttavaa, kun hommataan joku sekarotuinen piski eikä viitsitä yhtään sitä kouluttaa. Sitten tuupataan pihalle räksyttämään kellon ympäri, kun koira haluaisi olla laumansa luona.

Pidän koirista, mutta niiden pitää olla omistajansa hallinnassa ja hyvin kasvatettuja sekä käytöksen arvattavaa ja ohjattavissa olevaa. Onneksi on fiksujakin kasvattajia. Usein huonosti kasvatettu koira kielii muistakin elämänhallinnan ongelmista kuten alhaisesta sosioekonomisesta statuksesta sekä päihde- ja mielenterveyshäiriöistä.

Olen kokenut tuota samaa eli ei ymmärretä miksi minä allerginen en halua koiria kotiini. Olen kuitenkin pitänyt pääni ja muutamia ihmisiä on poistunut elämästäni. Appivanhemmatkin lopulta uskoivat.

Millaisten tyyppien kanssa oikein olette tekemisissä? Minulla on ollut vuosien ajan koiria, enkä koskaan ole tuonut niitä mukanani kylään. Ainoastaan muutaman kerran kun kutsujat ovat oikein pyytäneet ottamaan koiran mukaan. Edes kukaan tuntemani koiraihminen ei ota koiria kyläpaikkaan mukaan. Ei meillekään saa tuoda koiria kysymättä, vaikka olenkin koiraihminen.

En kyllä tunne yhtään koiranomistajaa, joka väkisin toisi koiransa toisen luo, jos hänelle on kerrottu ettei saa tuoda. Ja tunnen PALJON koiranomistajia.

Koiravero olisi hyvä lääke.

Huhhuh, aikamoinen yleistyst kyllä nyt ap:lla, se että sinä tunnet jokusen sekopäisen koiranomistajan, ei tarkoita että kaikki koiranomistajat olisi sellaisia. Alapeukutin aloitusta ihan vain tuollaisen typerän yleistämisen vuoksi.

T: Koiranomistaja.

Vierailija kirjoitti:

Millaisten tyyppien kanssa oikein olette tekemisissä? Minulla on ollut vuosien ajan koiria, enkä koskaan ole tuonut niitä mukanani kylään. Ainoastaan muutaman kerran kun kutsujat ovat oikein pyytäneet ottamaan koiran mukaan. Edes kukaan tuntemani koiraihminen ei ota koiria kyläpaikkaan mukaan. Ei meillekään saa tuoda koiria kysymättä, vaikka olenkin koiraihminen.

Kyllä minä olen ottanut koiria mukaan kylään, mutta en aina ja en tietenkään jos kyläpaikkaan ei koiria haluta, kysyn ihan itse että voinko ottaa koirat mukaan.

Koiranomistajista 95 prosenttia on uskomattoman välinpitämätöntä sakkia. Hyviäkin on mutta jokakeväinen koirankakka-keskustelu ja ne lukemattomat valitukset koirien haukunnasta kerrostaloissa (jotka ovat johtaneet jopa häätöihin) kertonevat omaa tarinaansa.

Koirien omistajat ovat usein ajattelemattomia. Tänäänkin näin ulkona useita koirien ulkoiluttajia ja paskovia koiria. Vain yhdellä oli paskapussi mukana. Muut ottivat sen tietyn ilmeen ja asennon koiran tehdessä paksumpaa tarvettaan. Sellainen häpeävän ihmisen asento ja katse yläviistoon. Koiranpaskailme.

Kenenkään ei tarvitse selitellä, jos ei halua koiria tai muitakaan eläimiä asuntoonsa.

Ystävillä pitäisi olla sen verran pelisilmää, että jättäisivät nuo otukset kotiin.

Itselläni on ollut koiria ja on edelleen kissoja.

Niillä on ollut aina jokin funktio. Koirat avustaneet ruoan hankinnassa ja kissat edelleen pitävät hiiret pois talosta.

Myyrätkään ei enää syö omenapun juuria.

Vaikka lemmikeistä välitänkin enemmän kuin joistakin sukulaisista, en koskaan veisi niitä kenenkään riesaksi. Jos joku on pyytänyt mukaan kylään ottamaan, näin olen tehnyt.

Nythän kuntien yleisten roskapönttöjen roskista on suurin osa koiranpaskaa, ja tätä koiranpaskapussirallia kunnat sitten tekevät veronmaksajien rahoilla. Tähän siis osallistuvat kaikki veronmaksajat, oli koiraa tai ei. Reilua?

Ei kotitalouksienkaan roskia maksateta veronmaksajilla. Ratkaisu on koiravero, jolla kustannetaan kuntien koirajätehuolto ja muut siivoukset ja haitat.