Mieheni jätti minut ja vuoden ikäisen lapsemme viikko sitten, voin tosi huonosti

Ota yhteyttä neuvolaan. Sitä kautta psykologille

Onko sinulla ketään, joka voisi hoitaa lasta edes muutaman tunnin silloin tällöin?

Hoitaako mies lasta?

Sinä tarvitset nyt lepoa. Onko sinulla ystäviä, joiden kanssa voit puhua? Voimia! <3

Voi sua! Etkö saisi ketään olemaan lapsen kanssa hetkeä, että pääsisit nukkumaan?

Ystäväni ovat vähän kauempana ja voin onneksi laittaa heille edes viestillä ajatuksiani. Huomenna mummoni tulee meille 400km päästä yöksi onneksi. Tunnit kuluu niin hitaasti vaikka tiedän että huomenna tulee apua..

Ap

Miten tuollaisessa tilanteessa kannattaa toimia? Kannattaako vaatia viikko-viikko systeemiä sitten kun imettäminen loppuu? Täytyyhän naisenkin saada omaa aikaa. Kuulostaa epäreilulta, että mies voi vaan tehdä lapsen ja jättää äiskälle jos ei huvitakkaan. Vastuu lapsesta kuuluu myös isälle. Riippuu tietenkin siitä, onko kyseinen mies täyspäinen ja luotettava hoitamaan lasta.

En oikein osaa auttaa. Luulisi, että vertaistukiryhmiä on yh-äideille ainakin jos asut kaupungissa. Ei kai se auta muu kuin päästä yli tuosta ja etsiä uusi kumppani.  Menevät miehetkin "toiselle kierrokselle" siinä missä naisetkin. :) 

Tsemppiä AP. 

Yhteys neuvolaan heti tänään ja vaadit saada kotiin perhetylntekijän ja jos koet tarpeelliseksi niin psykologin juttusille pääsyä. Iso voimahali! <3

Lääkäriltä lääkettä pienellä annostuksella ahdistukseen. Neuvolassa puheeksi vielä ero ja omien voimavarojen lisääminen.

Vierailija kirjoitti:

Ainiin ja vaihda lapsen sukunimeksi omasi jos se ei jo ole. Saa sitten mies ja miehen uusi nainen katsoa sinun sukunimeäsi kantavaa lasta talossa. Naisen nimi kannattaa antaa aina varuilta tällaisia tilanteita varten. 6

Juu, tämä olikin se tärkein asia tuollaisessa tilanteessa.

Lapsellani on viikon päästä 1-vuotis neuvola joten kerron siellä tilanteestani..

Ap

Pimeä tie hyvää matkaa

Tsemppiä ap! Päivä ja tämä hetki kerrallaan.

Minusta on tärkeää, että osaat ajatella huomiseen (mummo) ja viikon päähän (neuvola). Pidä huolta, että saat neuvolasta jotain konkreettista apua sen sijaan, että tulisi vain seuraava neuvola-aika jonnekin kauas tulevaisuuteen. Edes uusi aika johonkin lähiajalle, jossa välitsekkaus ym. Tai muuta konkreettista.

Hiljaa nyt mennään, mutta mennään kuitenkin. Pienillä ja lyhyillä  askeleilla.

Myös seurakunnassa autetaan. Voi saada keskusteluapua ja ihan konkreettista tukeakin, kun kerrot hankalasta tilanteestasi. Ei kannata pelätä että siellä jotakin uskontoa tuputetaan. Tavallista auttamista, mistä vain apua saat, ota se vastaan. Voimia sinulle!

Miten niin sinun lapsesi?

Huh huh eli koska isi ei enään tykkää äidistä niin lapsikin on automaatisesti äidin siis oikeasti?

Kyllä se lapsi on myös isä !

Myös lapsi tarvitsee isän kun kasvaa aikuiseksi.

Kiitos tuesta!

Ap

Halaus ja voimia sinulle ap.

Itse olen ollut samassa tilanteessa 4 vuotta sitten . Lapsia oli 2 3 v ja 9 kk, mies lähti ihan yllättäen toisen naisen vuoksi. Vanhempi lapsista itki joka ilta itsensä uneen kun oli ikävä isiä.

En nukkunut kolmeen vuorokauteen , sitten diapamin avulla muutaman yön. Itkin iltaisin esikoisen nukahdettua vauva sylissä. Olin ihan romuna.

Mutta jo viikon päästä päätin että en anna tuon sian pilata lasten elämää. Päätin että me pärjätään ja ansaitsemme kaikki jotain parempaa. Ja niin sinäkin ap.

Vähitellen aloin nukkumaan paremmin. Päivät istuttiin puistossa ja tilitin hiekkalaatikon reunalla tarinamme ja sain tukea ja lohdutusta puistokavereilta. Aloin liikkumaan paljon vaikka olin ihan poikki, se auttoi nukkumaan ja paransi mielialaa.Kuukauden päästä en enää jaksanut jauhaa asiaa ja alkoi olla jo ihan ok fiilikset.

Nyt neljän vuoden päästä meillä menee hyvin. Minulla on uusi ihana mies, lapsivapaata aikaa jokatoinen viikonloppu . Olen onnellinen. Mutta ex ääni en lakkaa vihaamasta ikinä sen takia mitä hän teki lapsille ( vanhemmalle joka itki itseänsä uneen kuukausia isän lähdön jälkeen). Tuo ei kuitenkaan arjessa ole läsnä, jutellaan lasten asiat ihan rauhallisesti jne.

Minun neuvoni: Pyydä apua lastenhoitoon jos voit . Mummot? Lapsen isä? Hyvä Ystävä? Jos isovanhemmat asuvat kaukana voisitte vaikka mennä sinne pahimmaksi ajaksi.

Käytä oma aika omaan hyvinvoitiin.

Ajattele että ansaitse oikeasti jotain parempaa kuin miehen joka jättää sinut yksin 1 vuotiaan kanssa.

Lakkaa kynnet, pukeudu kauniisti, tee jalkahoito jne. Ja ala liikkua. Juoksulenkki vaikka vaunujen kanssa päivittäin jos et pysty muuhun, liikunta parantaa mielialaa ihan varmasti.

Jos sinulla on joku oma harrastus yritä järjestää aikaa siihen.

Lähde liikkeelle vauvan kanssa, perhekerhot, puistot jne . Saat seuraa, yksinäisyys on pahaksi tuossa tilanteessa.

Ja tietoisesti ala suuntaamaan ajatuksia tulevaisuuteen kun pahin on helpottanut. Mieti miten ihana pikku perhe olette lapsen kanssa kahdestaan. Mieti mitä haluaisit vielä elämästäsi . Haluaisitko vaikka vielä opiskella jotain tms.

Tsemppiä , tiedän että tuntuu ettei ikinä voi selvitä mutta kyllä se helpottaa. Olet ihana ja paras äiti pikkuisellesi vaikka nyt tuntuu raskaalta.

Miksi piti hankkia lapsi parisuhde pilaamaan?

Vierailija kirjoitti:

Lapsellani on viikon päästä 1-vuotis neuvola joten kerron siellä tilanteestani..

Ap

Nyt on kyllä viikko liian pitkä aika, soitat sinne neuvolaan NYT ja varaat ajan huomiselle, kun se mummo voi olla sen lapsen kanssa sen neuvolan ajan. 

Mies 38 kirjoitti:

Miten niin sinun lapsesi?

Huh huh eli koska isi ei enään tykkää äidistä niin lapsikin on automaatisesti äidin siis oikeasti?

Kyllä se lapsi on myös isä !

Myös lapsi tarvitsee isän kun kasvaa aikuiseksi.

Kerropa tuo niille isille joita ei kiinnosta .

Tuntuu että paniikki valtaa mielen..

Ap

Ja lähdön syy oli...?