Lue keskustelun säännöt.
Luuseriuden raja
15.08.2017 |
Olin tulossa tänään kotiin ja matkalla hiipi mieleen ajatuksia omasta itsestäni ja huomasin ajattelevani "en suostu olemaan mikään luuseri", joku näyttämisenhalu ja tarve puolustaa itseä heräsi, näin oletan. Hätkähdin miettimään, olenko minä luuseri? Missä kulkee omassa päässäni luuseriuden raja?
Täällä on monia, joille se raja on todella korkealla. On helppo nimetä luuseriksi juopot tms.noin niin kuin kliseusesti, mutta entäpä se luuseriuden yläraja? Missä se kulkee?
Tai millainen ihminen luuseri ei ole? Mitkä piirteet eivät kuulu luuserille? Jos olet vaikkapa menestynyt kliseisillä mittareilla niin, missä kohtaa näkisit olevasi livennyt luuseriuden puolelle. Esim. ihminen joka ei osaa pitää kotiaan tip top on luuseri. Siis tuon tyyppisiä esimerkkejä. Itse niin en ajattele, heitin vaan tuon esimerkkinä "ylärajasta". Minkä viivan päälle pitää päästä, ettei ole luuseri. Huom. omissa silmissä!
Totesin, että kyllä minä valitettavasti olen joissain asioissa luuseri. Toisissa en varmaan yhtään.
Kertokaapa. Missä kohtaa kokisitte putoavanne luuseriuteen?
Kommentit (70)
Etenkin haluan kuulla perfektionistien ja ns. korkeat standardit omaavien ajatuksia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se miehillä on se, että jos ei saa naisia niin sitten on luuseri. Vaikka kaikki muu menisikin hienosti. Vanhaa perinnettä.
koen että luuseri on henkilö joka on hävinnyt tai menettänyt (luuseri = loser = häviäjä) ne tärkeimmät arvot joita ihmiset pitävät tavoiteltavina elämässä, esim. perhe, ihmissuhteet, työ, koulutus, moraali, koti, harrastukset yms
Entinen perfektionisti vastaa, nyt olen luuseri ja isolla kädellä, ennen oli toisin, ennen perheen sairastumista. Olen sellainen jollaiseksi en ikinä voinut kuvitella päätyväni. Eli the total loser...
Vierailija kirjoitti:
koen että luuseri on henkilö joka on hävinnyt tai menettänyt (luuseri = loser = häviäjä) ne tärkeimmät arvot joita ihmiset pitävät tavoiteltavina elämässä, esim. perhe, ihmissuhteet, työ, koulutus, moraali, koti, harrastukset yms
Olet ts. konservatiivi. Ja pidät perimmäisenä kysymyksenä arvovalintoja. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luuseri on henkilö, joka täällä valittaa elämänsä surkeutta osaamatta itse tehdä asioille mitään.
Olin tulossa itsekun tuohon päätelmään, että luuseri ei yritä, on lakannut yrittämästä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Entinen perfektionisti vastaa, nyt olen luuseri ja isolla kädellä, ennen oli toisin, ennen perheen sairastumista. Olen sellainen jollaiseksi en ikinä voinut kuvitella päätyväni. Eli the total loser...
Kerro. Liian epäperfektionistinen vastaus. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuseri on henkilö, joka täällä valittaa elämänsä surkeutta osaamatta itse tehdä asioille mitään.
Olin tulossa itsekun tuohon päätelmään, että luuseri ei yritä, on lakannut yrittämästä. Ap
Mutta jos yrittäminen ei ole sen juttu?
Vierailija kirjoitti:
Etenkin haluan kuulla perfektionistien ja ns. korkeat standardit omaavien ajatuksia. Ap
On varmasti olemassa niin korkeat standardit omaava ihminen, että 99,9 prosenttia on luusereita. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä, mitä joku seiväs pepussa kulkeva nipo aattelee, koska laadukkaat ihmiset eivät luokittele muita luusereihin ja menestyneisiin. He ovat jo kaikkein menestyneimpiä, joten heidän ei tarvitse olla pyrkyreitä ja katkeria snobeja, jotka purkavat kaiken huonompiosaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuseri on henkilö, joka täällä valittaa elämänsä surkeutta osaamatta itse tehdä asioille mitään.
Olin tulossa itsekun tuohon päätelmään, että luuseri ei yritä, on lakannut yrittämästä. Ap
Mutta jos yrittäminen ei ole sen juttu?
No silloin ei ole kuin hävittävää. Ap
Itse koen luuseriuden sellaiseksi, että ei uskalla/jaksa/halua täyttää omaa mittaansa. Eli että olisi rahkeet paljon enempäänkin, mutta tietoisesti jättää yrittämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkin haluan kuulla perfektionistien ja ns. korkeat standardit omaavien ajatuksia. Ap
On varmasti olemassa niin korkeat standardit omaava ihminen, että 99,9 prosenttia on luusereita. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä, mitä joku seiväs pepussa kulkeva nipo aattelee, koska laadukkaat ihmiset eivät luokittele muita luusereihin ja menestyneisiin. He ovat jo kaikkein menestyneimpiä, joten heidän ei tarvitse olla pyrkyreitä ja katkeria snobeja, jotka purkavat kaiken huonompiosaisiin.
Aloituksen kysymys standardeja, jotka asettavat itse itselleen, ei se miten näkevät muut.
Vierailija kirjoitti:
Itse koen luuseriuden sellaiseksi, että ei uskalla/jaksa/halua täyttää omaa mittaansa. Eli että olisi rahkeet paljon enempäänkin, mutta tietoisesti jättää yrittämättä.
No tämä oli just se, mitä kotimatkalla omakohtaisesti mietin, kun ajattelin itseäni. Just toi on se missä se omalla kohdallani menee. Silti on alueita, joissa on parantamisen varaa. Enkä tavallaan osaa nähdä potentiaaliani. Ei ole aina helppo nähdä kaikkea sitä, missä rahkeet voisi riittää. Ja pidän sitä vähän ongelmallisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse koen luuseriuden sellaiseksi, että ei uskalla/jaksa/halua täyttää omaa mittaansa. Eli että olisi rahkeet paljon enempäänkin, mutta tietoisesti jättää yrittämättä.
No tämä oli just se, mitä kotimatkalla omakohtaisesti mietin, kun ajattelin itseäni. Just toi on se missä se raja omalla kohdallani menee. Silti on alueita, joissa on parantamisen varaa. Enkä tavallaan osaa nähdä potentiaaliani. Ei ole aina helppo nähdä kaikkea sitä, missä rahkeet voisi riittää. Ja pidän sitä vähän ongelmallisena.
raja siis
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole perhettä, kumppania, ystäviä, koulutusta eikä työtä. Ongelmia fyysisen ja psyykkisen terveyden kanssa. Olen siis luuseri. Mutta nätti ja puhdas koti löytyy, rahaakin jonkin verran enkä ole juoppo tms. Eli en ehkä ihan pahin luuseri kuitenkaan ole.
Tuo mukava koti on kuule jo aika paljon.
Minulla on työtä, puoliso kaikkine murheineen. Juoppojakin varmaan jonkun mittapuun mukaan. Koti on epäjärjestyksessä kun molemmat väsyttää itsensä työllä ja sen jälkeen rentoutuakseen viinalla. Joskus mietin että olisiko paremmi olla työtön ilman sosiaalisia suhteita ja kuunnella vaan itseään ja omia tarpeitaan.
Menisikö luuseriuden ylärajan määritelmä impulssikontrollin säilyttämisessä? Siinä, että ihminen pystyy tai ei pysty kontrolloimaan impulssejaan? Ei pysty lykkäämään nautintojaan - käymään koulua enempää kuin on pakko, tekemään työtä enempää kuin on pakko, ei pysty hillitsemään mielitekojaan vaan syö, juo ja nai niin paljon ja usein kuin huvittaa, vaikka terveys, toimeentulo ja sosiaaliset suhteet kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Menisikö luuseriuden ylärajan määritelmä impulssikontrollin säilyttämisessä? Siinä, että ihminen pystyy tai ei pysty kontrolloimaan impulssejaan? Ei pysty lykkäämään nautintojaan - käymään koulua enempää kuin on pakko, tekemään työtä enempää kuin on pakko, ei pysty hillitsemään mielitekojaan vaan syö, juo ja nai niin paljon ja usein kuin huvittaa, vaikka terveys, toimeentulo ja sosiaaliset suhteet kärsivät.
Erittäin hyvä määritelmä. Nimittäin... yksi syy luuseriuspohdintoihini oli se, että retkahdin syömään puolilevyä suklaata, vaikka olen ollut koko kesän syömättä herkkuja ja tarkoitus oli olla jouluun asti. Moitin itseäni impulssin armoille joutumisesta. Minulla ei ole kovin hevä impulssikontrolli, muuten kuin tunneviestinnässä. Luisun välillä mukavuusalueelleni, yritän kuitenkin kovasti, vaikken aina varsinaisesti hallitse. Makes sense.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkin haluan kuulla perfektionistien ja ns. korkeat standardit omaavien ajatuksia. Ap
On varmasti olemassa niin korkeat standardit omaava ihminen, että 99,9 prosenttia on luusereita. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä, mitä joku seiväs pepussa kulkeva nipo aattelee, koska laadukkaat ihmiset eivät luokittele muita luusereihin ja menestyneisiin. He ovat jo kaikkein menestyneimpiä, joten heidän ei tarvitse olla pyrkyreitä ja katkeria snobeja, jotka purkavat kaiken huonompiosaisiin.
Tyylipuhdas luuserin komnentti; kovaa nimittelyä ja tarvetta leimaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Menisikö luuseriuden ylärajan määritelmä impulssikontrollin säilyttämisessä? Siinä, että ihminen pystyy tai ei pysty kontrolloimaan impulssejaan? Ei pysty lykkäämään nautintojaan - käymään koulua enempää kuin on pakko, tekemään työtä enempää kuin on pakko, ei pysty hillitsemään mielitekojaan vaan syö, juo ja nai niin paljon ja usein kuin huvittaa, vaikka terveys, toimeentulo ja sosiaaliset suhteet kärsivät.
Menee. Huono impulssikontrolli johtaa elämässä luuseriuteen jota joku tässäkin ketjussa yrittää selittää huono-osaisuudeksi. Se osa kuitenkin valitaan itse jatkuvasti turhanpäiväisille impulsseille periksi antamalla.
Mulla ei ole perhettä, kumppania, ystäviä, koulutusta eikä työtä. Ongelmia fyysisen ja psyykkisen terveyden kanssa. Olen siis luuseri. Mutta nätti ja puhdas koti löytyy, rahaakin jonkin verran enkä ole juoppo tms. Eli en ehkä ihan pahin luuseri kuitenkaan ole.