Luuseriuden raja

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni luusereita ei ole olemassa. On ihmisiä, jotka tuntevat itsensä luusereiksi koska ovat joko vastoinkäymisten musertamia tai ovat saaneet kuulla muilta olevansa sellaisia. Uskon että jokainen ihminen elää niin hyvin kuin pystyy niillä voimavaroilla, lähtökohdilla, henkisellä ja fyysisellä voimalla sekä älyllisellä kapasiteetilla jotka hänellä sillä hetkellä on hallussaan. Äärimmäisen harva on tahallaan paha tai luovuttaa. Vaikka ihminen perustelisi luovuttamisensa järkisyillä, usein hänen elämänsä on ollut jollain tavalla niin kovaa että voimia parempaan suoritukseen ei vain ole.

Kokonaan toinen asia on ihmiset, jotka tuomitsevat muita luusereiksi tai muuten vähempiarvoiseksi erilaisten yhteiskunnassa suoriutumiseen perustuvien kriteerien perusteella. Sellaiset, jotka uskovat pystyvänsä sanomaan ihmistä ulkopuolelta tarkkailemalla ettei hän ole yrittänyt tarpeeksi tai ei ansaitse vaikkapa jotain yhteiskunnan tukia. Tämä ominaisuus eli myötätunnon puute, kertoo myös heikkoudesta ihmisessä, vaikka se ilmenee toisella tavoin kuin "luuserius". 

Minusta on "luuserimpaa" tuomita muita kuin olla itse luuseri. Itse olen ns. menestyjä, jos tämä tieto on jollekin tärkeä.

Harvinaisen ihana ja "näkevä" kommentti. Kiitos, tuli hyvä mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni luusereita ei ole olemassa. On ihmisiä, jotka tuntevat itsensä luusereiksi koska ovat joko vastoinkäymisten musertamia tai ovat saaneet kuulla muilta olevansa sellaisia. Uskon että jokainen ihminen elää niin hyvin kuin pystyy niillä voimavaroilla, lähtökohdilla, henkisellä ja fyysisellä voimalla sekä älyllisellä kapasiteetilla jotka hänellä sillä hetkellä on hallussaan. Äärimmäisen harva on tahallaan paha tai luovuttaa. Vaikka ihminen perustelisi luovuttamisensa järkisyillä, usein hänen elämänsä on ollut jollain tavalla niin kovaa että voimia parempaan suoritukseen ei vain ole.

Kokonaan toinen asia on ihmiset, jotka tuomitsevat muita luusereiksi tai muuten vähempiarvoiseksi erilaisten yhteiskunnassa suoriutumiseen perustuvien kriteerien perusteella. Sellaiset, jotka uskovat pystyvänsä sanomaan ihmistä ulkopuolelta tarkkailemalla ettei hän ole yrittänyt tarpeeksi tai ei ansaitse vaikkapa jotain yhteiskunnan tukia. Tämä ominaisuus eli myötätunnon puute, kertoo myös heikkoudesta ihmisessä, vaikka se ilmenee toisella tavoin kuin "luuserius". 

Minusta on "luuserimpaa" tuomita muita kuin olla itse luuseri. Itse olen ns. menestyjä, jos tämä tieto on jollekin tärkeä.

Harvinaisen ihana ja "näkevä" kommentti. Kiitos, tuli hyvä mieli.

Mä koen ton kommentin niin, että kas yksi apostolikin eksyi paikalle, sillä jokaisella on oikeus myös kokea epäonnistuneensa jollain osa-alueella, eikä kaikkea voi aina ajatella vain laajojen yleistysten kautta. Jos ei ikinä oivalla omia virheitään, ei voi päästä eteen päin. Ap

Itse en koe sairaseläkkeellä olevani luuseri, en edes tiukan rahatilanteen vuoksi, koska en ehtinyt saada eläkettä tarpeeksi. Vakuutuksia ei ole kun silloin sai vasta syntyneelle lapselle sellaisen ja sairastuin jo vuoden isässä. Lisää toki tullut sairauksia ja ne sanelee elämääni ja sosiaalinen elämä on siksi kapea ja pieni.

Lapset hoidan hyvin ja kunnianhimoa löytyy, samoin kodin.

Minusta ihminen on luuseri mikäli kadottaa moraalin. Moraali ja käytöstavat sekä toisten huomioiminen on hyvätapaisen ihmisen peruspiirteitä. Niihin ei tarvita koulutusta vaan kasvatus, mutta myös itse voi oppia maalaisjärjen avulla ja toisista ihmisistä. Nykyään oppia voi kuka vaan.

Luuseri vois siis olla ulkoisesti hyvin pärjäävä ja laajankin sosiaalisen elämän omaava ihminen, mikäli hänellä ei ole korkeaa moraalia jos mitään.

Vierailija kirjoitti:

Itse en koe sairaseläkkeellä olevani luuseri, en edes tiukan rahatilanteen vuoksi, koska en ehtinyt saada eläkettä tarpeeksi. Vakuutuksia ei ole kun silloin sai vasta syntyneelle lapselle sellaisen ja sairastuin jo vuoden isässä. Lisää toki tullut sairauksia ja ne sanelee elämääni ja sosiaalinen elämä on siksi kapea ja pieni.

Lapset hoidan hyvin ja kunnianhimoa löytyy, samoin kodin.

Minusta ihminen on luuseri mikäli kadottaa moraalin. Moraali ja käytöstavat sekä toisten huomioiminen on hyvätapaisen ihmisen peruspiirteitä. Niihin ei tarvita koulutusta vaan kasvatus, mutta myös itse voi oppia maalaisjärjen avulla ja toisista ihmisistä. Nykyään oppia voi kuka vaan.

Luuseri vois siis olla ulkoisesti hyvin pärjäävä ja laajankin sosiaalisen elämän omaava ihminen, mikäli hänellä ei ole korkeaa moraalia jos mitään.

Erittäin hyvä pointti. Olet kasvanut tilanteesi ja tilanteessasi, sen huomaa teksistäsi. Ja myös sen, että sinulla on ollut aikaa ajatella asioita. Moraali ja moraalisuus on kuitenkin asia, jota kohti ihminen jalostuu, jos on jalostuakseen. Se ei ole ihmisyydessä nk. syntymäominaisuus. Jotkut tuntuu kamppailevan koko elämänsä esimerkiksi isojen traumojen kanssa, jotka sitoo heitä niin paljon, etteivät tunnu koskaan saavuttavan tuota tasoa. Peusasioiden kanssa kamppailu, halutoomuus tai kykenemättömyys pysähtyä, kyvyttömyys kuunnella toisia jne. Joillain on myös todella huono sosiaalinen tutka ylipäätään, synnynnäisiä neuropsykologisia vaikeuksia jne. Esimerkiksi joku autismin kirjon vaikeus. Elämä on elinikäinen oppimisprosessi ja siinä tulee tehtyä myös virheitä. Ap

Maisterit, perheelliset, talonomistajat, työssäkäyvät - ei jeesus sentään. Menkää pois huomiota kärkkymästä ja jättäkää meille luusereille edes jotakin omaa.

Ettekö saa omassa elämässä tarpeeksi huomiota, kun pitää tänne tulla tekoitkemään?

Täällä on ihmisiä, jotka ovat oikeasti otsikon mukaista kamaa.

Vierailija kirjoitti:

Maisterit, perheelliset, talonomistajat, työssäkäyvät - ei jeesus sentään. Menkää pois huomiota kärkkymästä ja jättäkää meille luusereille edes jotakin omaa.

Ettekö saa omassa elämässä tarpeeksi huomiota, kun pitää tänne tulla tekoitkemään?

Täällä on ihmisiä, jotka ovat oikeasti otsikon mukaista kamaa.

Jep. Kiitos osallistumisesta, mielensäpahottajuus lieneekin yksi luuseruden peruspalikoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisterit, perheelliset, talonomistajat, työssäkäyvät - ei jeesus sentään. Menkää pois huomiota kärkkymästä ja jättäkää meille luusereille edes jotakin omaa.

Ettekö saa omassa elämässä tarpeeksi huomiota, kun pitää tänne tulla tekoitkemään?

Täällä on ihmisiä, jotka ovat oikeasti otsikon mukaista kamaa.

Jep. Kiitos osallistumisesta, mielensäpahottajuus lieneekin yksi luuseruden peruspalikoista.

Missä käänteismaailmassa ihminen, joka on korkeakoulutettu on luuseri?

Kuka pitää talon omistajaa elämässä epäonnistuneena?

Kyllä ne on aivan eri jutut mitkä nousee esiin, kun kysytään luuseriuden tunnusmerkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole perhettä, kumppania, ystäviä, koulutusta eikä työtä. Ongelmia fyysisen ja psyykkisen terveyden kanssa. Olen siis luuseri. Mutta nätti ja puhdas koti löytyy, rahaakin jonkin verran enkä ole juoppo tms. Eli en ehkä ihan pahin luuseri kuitenkaan ole.

Sama täällä, on kiva koti ja riittävästi myös rahaa mutta siinäpä se. Muilla osa-alueilla on valtavan paljon puutteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maisterit, perheelliset, talonomistajat, työssäkäyvät - ei jeesus sentään. Menkää pois huomiota kärkkymästä ja jättäkää meille luusereille edes jotakin omaa.

Ettekö saa omassa elämässä tarpeeksi huomiota, kun pitää tänne tulla tekoitkemään?

Täällä on ihmisiä, jotka ovat oikeasti otsikon mukaista kamaa.

Jep. Kiitos osallistumisesta, mielensäpahottajuus lieneekin yksi luuseruden peruspalikoista.

Missä käänteismaailmassa ihminen, joka on korkeakoulutettu on luuseri?

Kuka pitää talon omistajaa elämässä epäonnistuneena?

Kyllä ne on aivan eri jutut mitkä nousee esiin, kun kysytään luuseriuden tunnusmerkkejä.

Korkealla koulutuksella pääsee tätä nykyä hyvässä lykyssä tiskarin hommiin jonnekin ravintolaan/burgeripaikkaan. Helppoa ei siis ole akateemisillakaan.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni luusereita ei ole olemassa. On ihmisiä, jotka tuntevat itsensä luusereiksi koska ovat joko vastoinkäymisten musertamia tai ovat saaneet kuulla muilta olevansa sellaisia. Uskon että jokainen ihminen elää niin hyvin kuin pystyy niillä voimavaroilla, lähtökohdilla, henkisellä ja fyysisellä voimalla sekä älyllisellä kapasiteetilla jotka hänellä sillä hetkellä on hallussaan. Äärimmäisen harva on tahallaan paha tai luovuttaa. Vaikka ihminen perustelisi luovuttamisensa järkisyillä, usein hänen elämänsä on ollut jollain tavalla niin kovaa että voimia parempaan suoritukseen ei vain ole.

Kokonaan toinen asia on ihmiset, jotka tuomitsevat muita luusereiksi tai muuten vähempiarvoiseksi erilaisten yhteiskunnassa suoriutumiseen perustuvien kriteerien perusteella. Sellaiset, jotka uskovat pystyvänsä sanomaan ihmistä ulkopuolelta tarkkailemalla ettei hän ole yrittänyt tarpeeksi tai ei ansaitse vaikkapa jotain yhteiskunnan tukia. Tämä ominaisuus eli myötätunnon puute, kertoo myös heikkoudesta ihmisessä, vaikka se ilmenee toisella tavoin kuin "luuserius". 

Minusta on "luuserimpaa" tuomita muita kuin olla itse luuseri. Itse olen ns. menestyjä, jos tämä tieto on jollekin tärkeä.

Olen tästä kaikesta samaa mieltä paitsi luuseri-sanan merkityksettömyydestä.

Vaikka mikään ei olisi ns. omaa syytä, voi olla silti luuseri. Tällöin se luuseriuskaan ei ole omaa syytä.

Minä sanon itseäni luuseriksi, mutta en itseäni halveksien, vaan harmistuneena siitä, etten ole kyvykäs saamaan elämässäni enemmän aikaan, mutta en sanoisi muita luuseriksi, koska tiedän sanalla olevan ikävän kaiun enkä halua loukata ketään. Jos kuitenkin pidän jotain ihmistä luuserina, se ei ole sama asia kuin se, että syyttäisin häntä itseään siitä tai että pitäisin sitä omana valintana.

En moiti ihmisiä huonosta itsekurista, motivaation puutteesta, viitsimättömyydestä, arkuudesta ja pelkäämisestä ym. luuseriuden piirteistä, minä jos kuka ymmärrän, koska olen ihan samanlainen. En usko, että ihminen voi vain sormiaan napsauttamalla poistaa nuo piirteet itsestään. Jos tietäisin miten ne poistetaan, ehken olisi itse luuseri.