Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi joidenkin on niin vaikeata katkaista napanuoraa Ruotsiin, vaikka erosta on jo yli 200 vuotta?
13.08.2017 |
Edelleen pakkoruotsittajat haikailevat Ruotsin perään ja puolustavat pakkoruotsia mm. yhteydellä Ruotsiin.
Viro lopetti pakkovenäjän välittömästi, kun pääsivät eroon Neuvostoliitosta. Miksi Suomella ei ole munaa olla itsenäinen, vaan roikutaan kuin joku läheisriippuvainen Ruotsissa?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut haluavat olla anglosaksien orjia, vaikka Suomella ei ole koskaan ollut mitään napanuoraa englanninkieliseen maailmaan. Miksi ei voida olla itsenäisiä?
Englannin opiskelu ei ole lain mukaan pakollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut haluavat olla anglosaksien orjia, vaikka Suomella ei ole koskaan ollut mitään napanuoraa englanninkieliseen maailmaan. Miksi ei voida olla itsenäisiä?
Englannin opiskelu ei ole lain mukaan pakollista.
Opettele lukemaan. Missään ei ole väitetty englanninkielen opiskelun olevan lain mukaan pakollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut haluavat olla anglosaksien orjia, vaikka Suomella ei ole koskaan ollut mitään napanuoraa englanninkieliseen maailmaan. Miksi ei voida olla itsenäisiä?
Englannin opiskelu ei ole lain mukaan pakollista.
Opettele lukemaan. Missään ei ole väitetty englanninkielen opiskelun olevan lain mukaan pakollista.
No aloituksessa kritisoitiin pakkoruotsittajien napanuoraa Ruotsiin. Kun ei ole pakkoenglantia, niin ei ole vastaavaa napanuoraakaan.
Ainakin meillä englanti on ihan pakollinen oppiaine.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin meillä englanti on ihan pakollinen oppiaine.
Mikään laki ei määrää opiskelemaan englantia. Englannin voi korvata jollakin toisella kielellä, mutta tämä voi käytännössä olla hankalaa, koska kaikki kuitenkin haluavat lukea englantia. Mutta mahdollista se siis on. Pakkoruotsia ei voi korvata millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut haluavat olla anglosaksien orjia, vaikka Suomella ei ole koskaan ollut mitään napanuoraa englanninkieliseen maailmaan. Miksi ei voida olla itsenäisiä?
Englannin opiskelu ei ole lain mukaan pakollista.
Opettele lukemaan. Missään ei ole väitetty englanninkielen opiskelun olevan lain mukaan pakollista.
No aloituksessa kritisoitiin pakkoruotsittajien napanuoraa Ruotsiin. Kun ei ole pakkoenglantia, niin ei ole vastaavaa napanuoraakaan.
Olet kyllä todellinen idiootti. Ei napanuoraan mitään pakkokieltä tarvita. MIKSI tahdot olla anglosaksien orja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin meillä englanti on ihan pakollinen oppiaine.
Mikään laki ei määrää opiskelemaan englantia. Englannin voi korvata jollakin toisella kielellä, mutta tämä voi käytännössä olla hankalaa, koska kaikki kuitenkin haluavat lukea englantia. Mutta mahdollista se siis on. Pakkoruotsia ei voi korvata millään.
Höpö höpö. Erittäin harva haluaa opiskella englantia. Sitä opiskellaan siksi, ettei muita vaihtoehtoja ole. Suomalaisten kielitaito on paljon huonompi kuin vuosikymmeniä sitten. Ennen opiskeltiin saksaa, ranskaa, venäjää, englantia ym. Englanti on pilannut suomalaisten kielitaidon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla hedelmätöntä puhua sinulle virallisista kielistä tai vuosisataisista kielivähemmistöistä? No joo, ei mennä sinne. Todetaan sen sijaan, että Viron sinänsä ymmärrettävästi kipeä suhtautuminen valtavaan kielivähemmistöönsä on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Onneksi tilanne sielläkin on lievittynyt. lähinnä sen vuoksi, että Viron oikeistossa markkinaliberalismi on suuremmassa huudossa kuin kansalliskonservatismi.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla hedelmätöntä puhua sinulle virallisista kielistä tai vuosisataisista kielivähemmistöistä? No joo, ei mennä sinne. Todetaan sen sijaan, että Viron sinänsä ymmärrettävästi kipeä suhtautuminen valtavaan kielivähemmistöönsä on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Onneksi tilanne sielläkin on lievittynyt. lähinnä sen vuoksi, että Viron oikeistossa markkinaliberalismi on suuremmassa huudossa kuin kansalliskonservatismi.
Puhutaan vaan saamenkielisistä. Mitä haluat puhua heistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla hedelmätöntä puhua sinulle virallisista kielistä tai vuosisataisista kielivähemmistöistä? No joo, ei mennä sinne. Todetaan sen sijaan, että Viron sinänsä ymmärrettävästi kipeä suhtautuminen valtavaan kielivähemmistöönsä on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Onneksi tilanne sielläkin on lievittynyt. lähinnä sen vuoksi, että Viron oikeistossa markkinaliberalismi on suuremmassa huudossa kuin kansalliskonservatismi.
Viro näki Suomessa varoittavan esimerkin. Jos "entisen isännän" kielelle annetaan mitään virallista asemaa, siitä kärsittäisiin vielä 100 vuoden päästäkin.
Venäjän kieli on Virossa alkuperältään vieras kieli kuten ruotsin kieli Suomessa. Siksi ainoa oikea ratkaisu on se, että tällaiselle vieraalle kielelle ei anneta virallista asemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla hedelmätöntä puhua sinulle virallisista kielistä tai vuosisataisista kielivähemmistöistä? No joo, ei mennä sinne. Todetaan sen sijaan, että Viron sinänsä ymmärrettävästi kipeä suhtautuminen valtavaan kielivähemmistöönsä on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Onneksi tilanne sielläkin on lievittynyt. lähinnä sen vuoksi, että Viron oikeistossa markkinaliberalismi on suuremmassa huudossa kuin kansalliskonservatismi.
Puhutaan vaan saamenkielisistä. Mitä haluat puhua heistä?
ILO 169. Mitä kieliasioihin tulee, ne sentään ovat paremmalla tolalla kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla hedelmätöntä puhua sinulle virallisista kielistä tai vuosisataisista kielivähemmistöistä? No joo, ei mennä sinne. Todetaan sen sijaan, että Viron sinänsä ymmärrettävästi kipeä suhtautuminen valtavaan kielivähemmistöönsä on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Onneksi tilanne sielläkin on lievittynyt. lähinnä sen vuoksi, että Viron oikeistossa markkinaliberalismi on suuremmassa huudossa kuin kansalliskonservatismi.
Puhutaan vaan saamenkielisistä. Mitä haluat puhua heistä?
ILO 169. Mitä kieliasioihin tulee, ne sentään ovat paremmalla tolalla kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.
Vaatiiko ILO 169 jokaiselle suomalaiselle pakkosaamen ala-asteelta yliopistoon asti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla hedelmätöntä puhua sinulle virallisista kielistä tai vuosisataisista kielivähemmistöistä? No joo, ei mennä sinne. Todetaan sen sijaan, että Viron sinänsä ymmärrettävästi kipeä suhtautuminen valtavaan kielivähemmistöönsä on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Onneksi tilanne sielläkin on lievittynyt. lähinnä sen vuoksi, että Viron oikeistossa markkinaliberalismi on suuremmassa huudossa kuin kansalliskonservatismi.
Viro näki Suomessa varoittavan esimerkin. Jos "entisen isännän" kielelle annetaan mitään virallista asemaa, siitä kärsittäisiin vielä 100 vuoden päästäkin.
Venäjän kieli on Virossa alkuperältään vieras kieli kuten ruotsin kieli Suomessa. Siksi ainoa oikea ratkaisu on se, että tällaiselle vieraalle kielelle ei anneta virallista asemaa.
Venäjää on puhuttu nykyisen Viron alueella ainakin tuhat vuotta, vaikka nykynen kielivähemmistö onkin viime vuosisadan peruja.
Viro ja alkuperäiskielet ovatkin mielenkiintoinen puheenaihe. Nykysuomella on toki useampikin erisuuntainen juuri, mutta todennäköisesti suurin osa esi-isistämme (suonette anteeksi kantasuomalaisoletuksen) omaksui myöhäiskantasuomen variantin vasta niinkin myöhään kuin rautakauden loppuvaiheessa, elinkeinomuutoksen kylkiäisenä Viron suunnalta. Sitä ennen eränkäynnillä elänyt kansa puhui saamelaiskieliä, joista nykysuomenkin kantasanaston kolmannes periytyy.
Ruotsia Suomessa on puhuttu jossain määrin jo ennen Birger-jaarliakin, joten vaikka ruotsin voidaan edelleenkin katsoa olevan suomen kieltä myöhäisempi tuontitavara, on noiden ajankohtien välillä vähemmän aikaa kuin Birgeristä nykypäivään. En siis itse jaksaisi tulenpalavasti julistaa suomen kielen alkuperäisyydestä ja ruotsin kielen vieraudesta. Mitä kielipolitiikkaan ja sen muutoksiin tulee, pitäisin nykyväestön tarpeita hedelmällisempänä lähtökohtana kuin nationalistista katkeruutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla hedelmätöntä puhua sinulle virallisista kielistä tai vuosisataisista kielivähemmistöistä? No joo, ei mennä sinne. Todetaan sen sijaan, että Viron sinänsä ymmärrettävästi kipeä suhtautuminen valtavaan kielivähemmistöönsä on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Onneksi tilanne sielläkin on lievittynyt. lähinnä sen vuoksi, että Viron oikeistossa markkinaliberalismi on suuremmassa huudossa kuin kansalliskonservatismi.
Viro näki Suomessa varoittavan esimerkin. Jos "entisen isännän" kielelle annetaan mitään virallista asemaa, siitä kärsittäisiin vielä 100 vuoden päästäkin.
Venäjän kieli on Virossa alkuperältään vieras kieli kuten ruotsin kieli Suomessa. Siksi ainoa oikea ratkaisu on se, että tällaiselle vieraalle kielelle ei anneta virallista asemaa.
Venäjää on puhuttu nykyisen Viron alueella ainakin tuhat vuotta, vaikka nykynen kielivähemmistö onkin viime vuosisadan peruja.
Viro ja alkuperäiskielet ovatkin mielenkiintoinen puheenaihe. Nykysuomella on toki useampikin erisuuntainen juuri, mutta todennäköisesti suurin osa esi-isistämme (suonette anteeksi kantasuomalaisoletuksen) omaksui myöhäiskantasuomen variantin vasta niinkin myöhään kuin rautakauden loppuvaiheessa, elinkeinomuutoksen kylkiäisenä Viron suunnalta. Sitä ennen eränkäynnillä elänyt kansa puhui saamelaiskieliä, joista nykysuomenkin kantasanaston kolmannes periytyy.
Ruotsia Suomessa on puhuttu jossain määrin jo ennen Birger-jaarliakin, joten vaikka ruotsin voidaan edelleenkin katsoa olevan suomen kieltä myöhäisempi tuontitavara, on noiden ajankohtien välillä vähemmän aikaa kuin Birgeristä nykypäivään. En siis itse jaksaisi tulenpalavasti julistaa suomen kielen alkuperäisyydestä ja ruotsin kielen vieraudesta. Mitä kielipolitiikkaan ja sen muutoksiin tulee, pitäisin nykyväestön tarpeita hedelmällisempänä lähtökohtana kuin nationalistista katkeruutta.
On täysin luonnollista, että kaikilla alueilla on naapurialueiden kielten puhujia, eli Suomen alueella on varmasti aina ollut jonkin verran Ruotsista kulkeutuneita ruotsin puhujia. Mutta ruotsin kielellä ei ole juuria täällä, vaan se on alkuperältään vieras kieli, eikä ruotsin kielelle sen vuoksi kuuluisi mitään erityisasemaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut haluavat olla anglosaksien orjia, vaikka Suomella ei ole koskaan ollut mitään napanuoraa englanninkieliseen maailmaan. Miksi ei voida olla itsenäisiä?
Onko tämä sinun paras perustelu pakkoruotsille. Kieliä ei opiskella historian takia vaan tarpeellisuuden takia.
Ruotsi on turha kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla hedelmätöntä puhua sinulle virallisista kielistä tai vuosisataisista kielivähemmistöistä? No joo, ei mennä sinne. Todetaan sen sijaan, että Viron sinänsä ymmärrettävästi kipeä suhtautuminen valtavaan kielivähemmistöönsä on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Onneksi tilanne sielläkin on lievittynyt. lähinnä sen vuoksi, että Viron oikeistossa markkinaliberalismi on suuremmassa huudossa kuin kansalliskonservatismi.
Viro näki Suomessa varoittavan esimerkin. Jos "entisen isännän" kielelle annetaan mitään virallista asemaa, siitä kärsittäisiin vielä 100 vuoden päästäkin.
Venäjän kieli on Virossa alkuperältään vieras kieli kuten ruotsin kieli Suomessa. Siksi ainoa oikea ratkaisu on se, että tällaiselle vieraalle kielelle ei anneta virallista asemaa.
Venäjää on puhuttu nykyisen Viron alueella ainakin tuhat vuotta, vaikka nykynen kielivähemmistö onkin viime vuosisadan peruja.
Viro ja alkuperäiskielet ovatkin mielenkiintoinen puheenaihe. Nykysuomella on toki useampikin erisuuntainen juuri, mutta todennäköisesti suurin osa esi-isistämme (suonette anteeksi kantasuomalaisoletuksen) omaksui myöhäiskantasuomen variantin vasta niinkin myöhään kuin rautakauden loppuvaiheessa, elinkeinomuutoksen kylkiäisenä Viron suunnalta. Sitä ennen eränkäynnillä elänyt kansa puhui saamelaiskieliä, joista nykysuomenkin kantasanaston kolmannes periytyy.
Ruotsia Suomessa on puhuttu jossain määrin jo ennen Birger-jaarliakin, joten vaikka ruotsin voidaan edelleenkin katsoa olevan suomen kieltä myöhäisempi tuontitavara, on noiden ajankohtien välillä vähemmän aikaa kuin Birgeristä nykypäivään. En siis itse jaksaisi tulenpalavasti julistaa suomen kielen alkuperäisyydestä ja ruotsin kielen vieraudesta. Mitä kielipolitiikkaan ja sen muutoksiin tulee, pitäisin nykyväestön tarpeita hedelmällisempänä lähtökohtana kuin nationalistista katkeruutta.
Väite että ruotsin kieli kuuluu Suomeen on vahvasti liioitteleva. Ruotsin kieli on ollut Suomessa luonnollinen kieli vain rannikolla. Siksi on harhauttavaa puhua ruotsin kielestä kotimaisena kielenä. Kieli millä ei ole ollut mitään luonnollista asemaa sisämaassa ei voi saada sitä terminologian epätarkan käytön vuoksi.
Syytän allekirjoittaneita professoreita haitallisesta epätarkkuudesta kun he määrittelevät ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Ruotsin kieli on muualta tullut (alloktoninen) kieli ja vieras kieli suomalaisille. Väitte ruotsin luonnollisuudesta ei siis ole totta. Ruotsin kielen asema perustuu vain ja ainoastaan lakiin eli se ei voisi olla vähempää luonnollinen.
Ruotsin asema kansalliskielenä on perustunut keinotekoiseen lakien rakennelmaan, jolla ei olla pystytty takaamaan ruotsin kielen asemaa Suomessa, vaikka 100% suomalaisista on pakotettu opiskelemaan sitä kaikilla koulutusasteilla. Seuraavaksi päätetään että 200% kansasta pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia koska pakkoruotsin hulluus ei tunne rajoja Suomen politiikassa.
Ruotsin kielen kuuluukin kadota Suomesta koska se ei tänne ole kuulunut eikä siksi ole juurtunut tänne. Ruotsin kieli on aina ollut pakkokieli Suomessa eikä evoluutiota voi kääntää edes pakolla.
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla hedelmätöntä puhua sinulle virallisista kielistä tai vuosisataisista kielivähemmistöistä? No joo, ei mennä sinne. Todetaan sen sijaan, että Viron sinänsä ymmärrettävästi kipeä suhtautuminen valtavaan kielivähemmistöönsä on yksi Euroopan suurimmista ihmisoikeusongelmista. Onneksi tilanne sielläkin on lievittynyt. lähinnä sen vuoksi, että Viron oikeistossa markkinaliberalismi on suuremmassa huudossa kuin kansalliskonservatismi.
Viro näki Suomessa varoittavan esimerkin. Jos "entisen isännän" kielelle annetaan mitään virallista asemaa, siitä kärsittäisiin vielä 100 vuoden päästäkin.
Venäjän kieli on Virossa alkuperältään vieras kieli kuten ruotsin kieli Suomessa. Siksi ainoa oikea ratkaisu on se, että tällaiselle vieraalle kielelle ei anneta virallista asemaa.
Venäjää on puhuttu nykyisen Viron alueella ainakin tuhat vuotta, vaikka nykynen kielivähemmistö onkin viime vuosisadan peruja.
Viro ja alkuperäiskielet ovatkin mielenkiintoinen puheenaihe. Nykysuomella on toki useampikin erisuuntainen juuri, mutta todennäköisesti suurin osa esi-isistämme (suonette anteeksi kantasuomalaisoletuksen) omaksui myöhäiskantasuomen variantin vasta niinkin myöhään kuin rautakauden loppuvaiheessa, elinkeinomuutoksen kylkiäisenä Viron suunnalta. Sitä ennen eränkäynnillä elänyt kansa puhui saamelaiskieliä, joista nykysuomenkin kantasanaston kolmannes periytyy.
Ruotsia Suomessa on puhuttu jossain määrin jo ennen Birger-jaarliakin, joten vaikka ruotsin voidaan edelleenkin katsoa olevan suomen kieltä myöhäisempi tuontitavara, on noiden ajankohtien välillä vähemmän aikaa kuin Birgeristä nykypäivään. En siis itse jaksaisi tulenpalavasti julistaa suomen kielen alkuperäisyydestä ja ruotsin kielen vieraudesta. Mitä kielipolitiikkaan ja sen muutoksiin tulee, pitäisin nykyväestön tarpeita hedelmällisempänä lähtökohtana kuin nationalistista katkeruutta.
Ruotsin kielen historia alkaa Ruotsissa vasta 1300-luvulla. Sitä ennen ei ollut edes termiä ruotsin kieli.
Ruotsin kieli on tanskan ja saksan sekoitus.
1100-luvulta 1300-luvulle oli saksa kielen vaikutus suuri Ruotsin alueella puhuttuun kieleen. (kieleen jota ei kutsuttu vielä tuolloin ruotsin kieleksi). Ruotsi kielenä mainitaan vasta 1300-luvulla ensimmäistä kertaa, sitä ennen se on ollut tanskaa tms.
Jos Ruotsissa puhuttu kieli olisi tullut Suomen alueelle ennen 1300-lukua niin siitä olisi jäänyt saksan kielen vaikutteet pois. Mutta suomenruotsalaisessa kielessä ovat kaikki ne saksan vaikutteet kuin ruotsin kielessäkin. 1600-luvulla ruotsin kieli sai vaikutteita uudestaan saksan kielestä jotka eivät ole voineet siirtyä suomenruotsiin. On vahvasti epäiltävä että ruotsin kieli on tullut Suomeen vasta 1600-luvun jälkeen.
Suomenruotsalaisessa kielessä ei ole paljon vaikutteita suomen kielestä ja se paljastaa että ruotsin kieli on ollut Suomessa vasta vähän aikaa.
Lainaus:
Tyskan förändrar
Förutom latinet, hade också tyskan stor inverkan på medeltidens svenska. Under 1100-talet etablerades det tyska handelsförbundet Hansan i Nordeuropa och på 1300-talet hade förbundet fått mycket makt i Sverige. Handelsmän och hantverkare som anlände från norra Tyskland tog med sig sitt språk – lågtyska, och blandade det med svenskan. De tyska influenserna skapade stora, beständiga förändringar i det svenska språket. Bland annat fick svenskan många nya ord såsom stad, makt, strumpor och yrkesbenämningarna skräddare, snickare, skomakare.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Erittäin harva haluaa opiskella englantia. Sitä opiskellaan siksi, ettei muita vaihtoehtoja ole. Suomalaisten kielitaito on paljon huonompi kuin vuosikymmeniä sitten. Ennen opiskeltiin saksaa, ranskaa, venäjää, englantia ym. Englanti on pilannut suomalaisten kielitaidon.
Nyt on niin paksua väitettä että naurattaa.
Tiedätkö sinä millainen kielitaito oikeasti saavutettiin tuolla takavuosikymmenten opiskelulla? Todella heikko ja onneton. Ani harva pystyi sillä opiskelemallaan saksalla tai ranskalla keskustelemaan yksinkertaisia turistilauseita enempää tai esim. lukemaan kirjoja. Se oli nimenomaan sellaista "kouluopiskelua", opiskelua koulua ja opettajaa eikä käyttöä varten.
Nykyään mm. saksaa, ranskaa ja venäjää valitaan vähemmän, se onkin valitettavaa. Mutta onhan meidän nuorison englannintaito nyt ihan huikea verrattuna vaikka 70- tai 80-lukuun! Nuoret pystyvät (keskimäärin) oikeasti käyttämään englantia todella monipuolisesti keskustelussa ja luetussa tekstissä - se on ihan toisesta maailmasta kuin vanhan ajan ranskan tai saksan "osaaminen". Ja kun englanti nyt oikeasti on lingua franca maailmassa, on se myös kaikkein hyödyllisin kieli selkeästi. Jos opetellaan yksi kieli kunnolla, opetellaan tietysti englantia.
Syynä tähän on varmaankin se, että nuoret oppivat englantia koulun lisäksi harrastuksien ja motivoivan tekemisen, kansainvälisten kontaktien kautta. Kaikki näkevät englannin hyödyllisyyden ja motivaatiota opintoihin riittää. Harjoitusta saa joka päivä mm. netissä ja viihteen kautta.
Englanti ei todellakaan ole tuhonnut suomalaisten kielitaitoa. Päin vastoin, me emme koskaan ole olleet yhtä kansainvälisiä ja valmiita kommunikoimaan muun maailman kanssa. Kielivalikoima on kyllä kaventunut mutta samalla syventynyt valtavasti. Todella monelle nuorelle englanti on käytännössä "kolmas kotimainen kieli", niin luontevaa ja sujuvaa sen käyttö on.
Itse olen aina tykännyt kieltenopiskelusta ja luen sujuvasti muutamaakin eurooppalaista kieltä. Mutta kyllä minä ymmärrän, jos joku haluaa keskittyä nimenomaan vain englannin opiskeluun, koska onhan sen käyttöarvo reaalimaailmassa ihan toista luokkaa kuin minkään muun kielen.
Millähän kielellä täällä ensimmäiset kirjat painettiin?
Minkä kielinen oli ensimmäinen yliopistomme?
Miten tuo kieli ei kuulu maahamme ja historiaamme?
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut haluavat olla anglosaksien orjia, vaikka Suomella ei ole koskaan ollut mitään napanuoraa englanninkieliseen maailmaan. Miksi ei voida olla itsenäisiä?