Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten oppia luottamaan parisuhteessa kun on aiemmin tullut petetyksi?
10.08.2017 |
Seurustelen nyt toista kertaa elämässäni, ja pahoin pelkään että se ensimmäinen kerta hajotti minussa jotain niin, etten voi päästä siitä yli. Tämä päivä on sen taas osoittanut. Elin ensimmäisen miesystäväni kanssa useamman vuoden avoliitossa. Suhde päättyi, kun sain useammin kuin kerran selville, että hän oli tavannut erästä toista naista ja väittänyt minulle olevansa jossain muualla tai jonkun muun kanssa. Sitä tunnetta on aika mahdoton kuvailla, kun selviää että se oma rakastettu ja luotettu ihminen on valehdellut tietoisesti. Kun erosimme, mies tietenkin haki lohdutusta tältä naiselta.
No, mutta se oli silloin, nyt on nyt. Nykyinen mieheni ei ole koskaan antanut minulle syytä epäluuloisuuteen, mutta olen silti epävarma ja epäluuloinen. Kuulin, että hän on saanut uuden naispuolisen kollegan, ja minä olen nyt istunut ja googlannut tuota naista. Näin on käynyt tuhannesti ennenkin. Tunnen sitä samaa epävarmuutta kuin exän kanssa, vaikka silloin siihen oli selvä syy, ja nyt ei ole. Yritän parhaani voidakseni olla kostamatta aiempia kokemuksiani miehelleni, mutta usein mustasukkaisuuteni paljastuu pahantuulisuuteni myötä. En siis ole syyttänyt häntä mistään, mutta kyllä hän vaistoaa että jotkin asiat eivät ole minulle ihan ok.
Tiedän myös että miehen elämässä olevien naisten googlettaminen on turhaa, sillä kauniita naisia hän tulee aina kohtaamaan, tein minä mitä tahansa. Olisi vain osattava luottaa. Tunnen kuitenkin helpotusta, jos vaikka työkaveri paljastuu vanhemmaksi, varatuksi naiseksi, mutta nuoret ja kauniit sinkut saisivat minut vajoamaan itseinhoon ja alemmuudentunteeseen. Osaan melko hyvin peittää nämä tunteet, mutta joskus en vain voi olla tulematta huonolle tuulelle näistä asioista.
Kommentteja? Miten muut petetyt ovat onnistuneet luottamaan jälleen?
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Ottamalla erilaisen kumppanin kuin edellisellä epäonnistuneella kerralla. Ne kaverit, joilla tuntuu olevan muka epäonnea suhteissaan, näyttää haksahtavan aina samanlaisiin miehiin/naisiin. Alitajuisesti kai tietävätkin mitä tuleman pitää ja haluavat sitä?
Tämä kumppani on erilainen. Hän ei ole valehdellut koskaan pienistäkään asioista, mitä taas ex teki koko ajan. En vain pääse entisestä yli... Vika ei ole nykyisen miehen. Aiemmin olin liian naiivi, nyt liian kyyninen :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä olen antanut naiselle aikaa oppia luottamaan taas ja käyttäytymällä hänen luottamuksensa arvoisesti
Oletko puhunut miehellesi traumastasi?
Jotkut ajattelee niin, että petetyksi tulemisen tunne juontaa jo lapsuudesta. Minkälainen isäsuhteesi on? Onko isäsi pettänyt sinut?
Vierailija kirjoitti:
Oletko puhunut miehellesi traumastasi?
Jotkut ajattelee niin, että petetyksi tulemisen tunne juontaa jo lapsuudesta. Minkälainen isäsuhteesi on? Onko isäsi pettänyt sinut?
Kyllä mieheni tietää asiasta. Kertominen oli kyllä vaikeaa, tunsin (ja tunnen edelleen asiaa ajatellessani) häpeää, vaikka ei pitäisi.
Isäsuhde minulla on loistava, sieltä suunnalta ei löydy selitystä.
ap
Luotan kunnes toisin todistetaan. En kyttää tai rajoita, mutta pidän silmät ja korvat auki. Ensimmäinen suhde kesti viisi vuotta ja jälkeenpäin ajateltuna kaikki pettämisen merkit olivat suorastaan kliseisiä. Olin silloin vaan nuorempi ja liian sinisilmäinen. Tämä toinen suhde on kestänyt jo yli 20 vuotta, mutta pakko todeta että vaikka luotto on nyt 100%, mulla on nyt kuitenkin olemassa plan b jos jotain sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa yrittää luottaa, mutta ei sokeasti. Yhden ihmisen varaan ei voi elämäänsä rakentaa, joten on oltava ystäviä, oma talous kunnossa ja aina sellainen tilanne, että taloudellisesti selviää, vaikka ero tulisikin. Se helpottaa, ei ole epätoivoinen yhteen ihmiseen ripustautuja kun tietää pärjäävänsä (jos jotain sattuu) ilmankin kyseistä ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamalla erilaisen kumppanin kuin edellisellä epäonnistuneella kerralla. Ne kaverit, joilla tuntuu olevan muka epäonnea suhteissaan, näyttää haksahtavan aina samanlaisiin miehiin/naisiin. Alitajuisesti kai tietävätkin mitä tuleman pitää ja haluavat sitä?
Tämä kumppani on erilainen. Hän ei ole valehdellut koskaan pienistäkään asioista, mitä taas ex teki koko ajan. En vain pääse entisestä yli... Vika ei ole nykyisen miehen. Aiemmin olin liian naiivi, nyt liian kyyninen :(
ap
Koska et ole päässyt edellisestä yli, elät valitettavasti sitä kuuluisaa laastarisuhdetta nyt. Sen loppumista edesautat heittäytymällä mustasukkaiseksi tai oireilemalla muuten parisuhteelle haitallisesti. Suhteiden välissä olisi hyvä olla yksinään ja mietiskellä syntyjä syviä, ettei tarvitsisi tuollaista epäilyksen painolastia viedä mukanaan seuraavaan suhteeseen.
Ensinnäkin sinulle olisi ollut hyväksi suhteiden välissä huomat oma arvosi ja se, ettet tarvitse välttämättä parisuhdetta ollaksesi onnellinen. Lisäksi ihmisiä tarkkailemalla ja erilaisiin ihmisiin tutustumalla olisit huomannut, että ihmiset ovat yksilöitä. On vaarallista epäillä kaikkia pettäjiksi, koska epäluulo muuttaa jo heti suhteen dynamiikkaa. Sitä paitsi pettäjäkin voi asettua aloilleen, kun löytyy oikea ihminen, johon hän haluaa sitoutua. Sillä lailla on juoponkin mahdollista raitistua... elämään astuu ihminen, jonka takia juominen menettää merkityksensä, eikä ihminen tarvitse enää alkoholia ollakseen "kokonainen".
Rakkaus voi siirtää vuoria, mutta meistä moni haksahtaa vääriin tyyppeihin toimimalla itse aina saman kaavan mukaan. Vaihda sinä tyyliä ja onnea matkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärsin itse samasta ongelmasta kuin AP, joskus enemmän joskus vähemmän. On kausia kun sorrun mustasukkaisuuteen ja somen stalkkailuun, ja sitten kausia kun en tunne huolen häivää ja luotan mieheen. Olen kokenut toimiviksi ja helpottaviksi mm. nämä keinot ja asiat:
- Oma itsevarmuus.
Usein mustasukkaisuuteen liittyy alemmuudentunnetta ja itsensä vertailua muihin. Siksi kannattaa oikeasti panostaa siihen, että kasvattaa omaa itseluottamusta ja ikään kuin huoltaa sitä. Tähän löytyy monia keinoja ja netti on pullollaan ohjeita; tärkeintä on löytää ne tavat ja asiat mitkä saavat sinulle hyvän ja itsevarman olon. Se voi koostua esim. positiivisesta seurasta, itsensä haastamisesta ja pienistä ja suurista onnistumisista, itsensä hemmottelusta, terapiasta, yleisesti tunteista puhumisesta, terveyden ylläpidosta (on vaikea tuntea itseään kauniiksi jos nukkuu ja syö huonosti eikä liiku tai pidä muutenkaan huolta itsestään), riittävästä levosta ja arjen pienistä iloista, erityisesti niiden omien intohimojen ja kutsumuksen seuraamisesta...
- Eristä itsesi negatiivisista asioista.
Mikä tärkeintä vältä tekemästä niitä asioita jotka horjuttavat itsetuntoasi! Älä tapaa niitä ihmisiä jotka saavat sinut epävarmaksi, älä stalkkaa miehen exiä, älä roiku photoshopatussa ja epärealistisessa somemaailmassa vertailemassa itseäsi malleihin tms jos se vain harmittaa, älä tyydy elämään ikävää arkea tai alistu huonoon kohteluun jne. Miehenkin on paljon helpompi ihailla sinua kun tiedät arvosi ja osoitat tavoillasi että arvostat itseäsi. Sellainen vetää ihmisiä puoleensa. Voit kehittää itsellesi uusia mottoja ja mantroja jotka vahvistavat tätä tapaa. Keinoja on.
- Pidä omasta elämästä kiinni.
Tämä on tärkeää! Sellainen "olin vain puolikas ihminen ennen kuin tapasin rakkaani, vihdoin olen kokonainen"-ajattelu on ihan hirveää sontaa. Sinä olet ollut ihan kokonainen ihminen sinkkunakin eikä sinun kuulu luopua itsestäsi parisuhteen takia. Jatka/hanki edelleen itsellesi omia harrastuksia, uskalla unelmoida ihan omiakin unelmia, pidä itsesi kiireisenä. Se on huono merkki, jos tuntuu että eron sattuessa kohdalle "minulla ei olisi enää mitään". Kyllä se oma perusta pitää olla, eli älä hylkää omia ystäviä, sukua, harrastuksia ja intohimoja. Parisuhde on hieno asia, mutta siihen kannattaa asennoitua niin kuin se olisi ihana kirsikka hyvin leivotun kakun päällä. Parisuhde ei voi olla kaiken perusta, koko kakkupohja, niin että KAIKKI kaatuu jos se viedään eikä elämässä ole muuta syytä elää. Vaikka seurustelee, on itseään toisinaan hyvä muistuttaa tästä ja viettää aikaa myös yksin. Lähde välillä nauttimaan laatuaikaa ihan vaan itsesi kanssa. On parempi ettet _tarvitse_ toista, vaan _haluat_ olla toisen kanssa. 1/2
- Puhu miehen kanssa.
Kerro suoraan tunteistasi ja peloistasi, mutta älä syytä toista. Avaudu myös menneestä ja traumoistasi. Aloita lauseet mielummin "minulla on tällainen mahdollisesti ihan turha mutta silti todelta tuntuva pelko" kuin yleistävästi tyyliin "sanotaan että kaikki miehet pettävät". Voi olla, että mies osaa lohduttaa ja rauhoittaa sinua. Puhutteko tarpeeksi tunteista, kertooko mies että olet hänelle tärkeä? Sanooko hän kauniita asioita sinusta? Onko suhde noin muuten hyvä ja toimiva? On myös hyvä puhua aivan suoraan ja rehellisesti pettämisestä ilmiönä, molempien suhtautumisesta pettämiseen ja petetyksi tulemiseen jne. Kysy miehen mielipiteitä ja kokemuksia. Tutustu häneen ja hänen moraaliinsa niin hyvin kuin pystyt. Jos luotat mieheen muissa asioissa ja pidät häntä hyvänä ihmisenä, miksi parisuhde olisi poikkeus? Jos taas hän on epäluotettava tai epärehellinen vähän kaikessa muussakin, olisiko oikea ratkaisu etsiä parempi kumppani?
- Kirjoita.
Yksi toimiva keino on kirjoittaa itselle "muistilista" pahimpien hetkien varalle. Listaa hyviä puoliasi, positiivisia asioita elämässäsi tai vaikkapa kaikki ihanat asiat mitä miehesi on sinulle sanonut/puolet mitä suhteessanne on. Kirjoita se ns. selväjärkisenä, silloin kun ajattelet selkeästi ja tiedät että pelkosi on aiheeton. Kun luet näitä listoja ahdistuneena, muistat mitä "oikeasti" ajattelet ja muistat mikä kaikki on hyvin ja ristiriidassa pettämisepäilyjen kanssa.
Tässä mielestäni ne tärkeimmät. Kokonaan noista tunteista ei välttämättä pääse eroon koskaan, mutta se riittää jos 90% ajasta menee hyvin ja vain joskus tulee ohimeneviä mustasukkaisuuden tunteita. Jos se taas on luisumassa sairaalloisen puolelle tai valtaa liikaa elämääsi/pilaa suhteenne, hae itsellesi apua. Sitä on saatavilla kun uskaltaa etsiä ja pyytää.<3 2/2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9 & 10 vielä jatkaa. Yksi vähän radikaali konsti on myös harrastaa sellaista mielikuvaharjoittelua, joissa tulet petetyksi ja pääset siitä yli. JOS tapahtuisikin niin ikävästi että mies pettäisi VAIKKA se on nyt epätodennäköistä, on tärkeä tietää että et sinä siihenkään kuolisi. Se olisi aivan kamalaa hetken, mutta sinä selviäisit, jos tarve vaatisi.
Haluat nyt olla miehesi kanssa, mutta jos hänestä todella paljastuisi pettäjä, eiköhän mielipiteesi ja tunteesi miestä kohtaan muuttuisi? Hänestä tulisi sinulle silloin eri ihminen, koko tilanne muuttuisi toisenlaiseksi kuin mitä se on nyt. Jos näin tapahtuisi, ero tuntuisi SIINÄ skenaariossa luultavasti luonnolliselta (vaikkakin ikävältä) ja parhaimmalta vaihtoehdolta.
Kannattaa myös muistuttaa itseään kaikista haasteista joista on päässyt yli ja kaikesta mistä olet selvinnyt tähänkin asti. Olethan tullut jo kerran elämässäsi petetyksi ja silti selvisit, silti rakastuit uudelleen. Olet myös varmaan joskus ollut ihastunut johonkin kenestä yli pääseminen tuntui silloin todella vaikealta ellei mahdottomalta? Noh, sinä teit sen silti ja tuskin nykyään haikailet samoja tyyppejä tai menneitä.
Elämässä vaanii kaikenlaisia vaaroja ja pelkoja on monenlaisia. Monesti ne ikävät asiat joita kohdalle sattuu ovat kuitenkin sellaisia, joihin ei ole osannut varautua tai joita ei ole edes osannut pelätä. Koita keskittyä nykyhetkeen ja olla läsnä, nythän kaikki on hyvin ja tämä "nyt" on lopulta kaikki mitä meillä on, ainut asia mikä on varmaa. Sinun on turha pelätä mahdollisia eroja tai pettämisiä, jos tiedät että tämä hetki on merkittävin asia ja jos luotat itseesi ja siihen että kyllä elämä kantaa jos jotain pahaa tapahtuu. Lopulta on kuitenkin aina paljon tärkeämpää uskaltaa rakastaa, vaikka tulisikin turpaan ja monta kertaa. Ainut oikeasti aito pelko ja hirvittävä asia on jos ei uskalla tuntea, ottaa riskiä eikä näin ollen elää täysillä. Sellaista katuu kiikkutuolissa että jätti jotakin katsomatta ja elämättä pelon takia. Harva kuitenkaan katuu ikuisesti sitä että päätti luottaa vaikka joskus pettyi.
*jätti jotakin HIENOA katsomatta loppuun, siis
Alue: Aihe vapaa
Ottamalla erilaisen kumppanin kuin edellisellä epäonnistuneella kerralla. Ne kaverit, joilla tuntuu olevan muka epäonnea suhteissaan, näyttää haksahtavan aina samanlaisiin miehiin/naisiin. Alitajuisesti kai tietävätkin mitä tuleman pitää ja haluavat sitä?