Pitkä suhde takana ja nyt tapahtuu jotain outoa

Tietenkin tulee. Pitkän liiton aikana varmasti jokainen tapaa viehättäviä ihmisiä, vaikka onkin omaan puolisoonsa sitoutunut. Ajatukset eivät tarkoita pettämistä, teot tarkoittavat. 

Ihastumisia tulee, ja ihastumisia menee. Jos ei mene fyysiselle tasolle, niin ei siinä mitään pahaa ole. Ollaan kuitenkin vain ihmisiä, ja jos on pitkässä parisuhteessa, niin väkisinkin ihastuu jossain kohti johonkin toiseen. Jos olet kuitenkin hyvässä suhteessa, niin ei kannata kuitenkaan ihastuksen perään mennä - nauti vain hetki siitä tunteesta, yleensä se menee ohi :)

Ihastuksia on muutama tullut ja mennyt, pettämisiä ei.

t. yhdessä vuodesta -92

Älä vain ala sekoilemaan sen rentun naistennaurattajan kanssa mitään. Mokaat pahasti, jos alat. Ihastus menee ohi. Noita tulee ja menee eritoten noin nelikymppisenä. 

Ihastumisia tulee ja menee. Ei kannata ottaa niin vakavasti. Se vaan että muista rajat.

Opit ap nyt elämänkokemuksesi karttuessa hieman suvaitsevammaksi ja ymmärrät, että ihastumisia tulee ja menee, mutta pettämistä on ainoastaan teot.

Orwellin maailma ajatuspoliiseineen ei ole vielä toteutunut. Riittää, kun et käytökselläsi ruoki ajatuksiasi.

Melko ahdistavaa että olet määritellyt tunteet pettämiseksi. Aika naivia. 😶

Ihastumisia tulee ja menee. Mutta olennaista, että asialle ei tee mitään konkreettista . Jonkin ajan kuluttua ihmettelet, että mitä ihmettä siinä ihmisessä näit. 

Maailmassa on paljon ihastuttavia ihmisiä ja totta hitossa voi tuntea vetovoimaa jotain toistakin kohtaa, mutta sen pitää vaan antaa mennä ohi.  Minulla takana yli 30 vuotta parisuhdetta.

Minulle on käynyt niin että pitkässä suhteessa ihastuin palavasti työkaveriin. Pettämistä se pelkkä ihastuminen ei kylläkään ole, koska en tehnyt mitään "pahaa". Mutta syy ihastumiseeni ei ollut siinä työkaverissa kylläkään vaan siinä, että oma mieheni pihtasi seksiä. Olin pitkään kärsinyt omassa liitossa siitä, että en saa riittämiin seksiä, ja se purkautui sitten noin. No työkaverin suhteen en tehnyt ikinä mitään, mutta aloin kotona puhumaan siitä että tarvitsen enemmän seksiä. En tosin edelleenkään saanut enempää seksiä koska omaa miestä ei vain kiinnostanut ja liitto lopulta päättyi eroon.

Kyllä ihastuminen on pettämistä, jos siihen tunteeseen oikein uppoutuu.

Ihminen ei ole yksiavioinen eläin, joten tuo on normaalia. Tämä nykyinen ydinperhesysteemi on todella irvokas ja aiheuttaa paljon onnettomia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Melko ahdistavaa että olet määritellyt tunteet pettämiseksi. Aika naivia. 😶

Tunteista kaikki kuitenkin lähtee. Jos ihastunut hetkellisesti, mikäs siinä, mutta saatanhan olla ihastunut tuohon renttuun vaikkapa tulevat viisi vuotta. Luokittelen sen kyllä pettämiseksi, koska ihastuneena sitä on mielikuvissaan takuulla tekemässä kaikenlaista ihastuksensa kanssa.

Ja ei, fantasiat ovat asia erikseen, niitä ei kuulukaan toteuttaa.

Mitäpä jos sinun puolisosi haaveilisi toisesta? Et varmaan haluaisi kuulla sitä? Koska kokisit sen takuulla loukkaavana ja PETTÄMISENÄ.

Ap

Me ihmiset kasvamme koko elämän ajan ja asiat muuttuvat, sitä voi pitää kasvuna.

Ei kukaan ole valmis 18 vuotiaana ja pysy samana vuosikymmeniä. Minusta tässä on kasvua että näkee itsessään puolia jotka avartuu ja näet tilanteen niin että voit kiinnostua jostain ihmisestä mutta se ei tarkoita sitä että sen kanssa tarvitsee seurustella parina.

Ihmissuhteet on erilaisia ja vain sinä teet ne määritykset mitä ne ihmissuhteet pitää sisällään. Nauttisit tästä tunteesta ja sallisit itsellesi ihmissuhteita, ystävyyttä on kuitenkin melko vähän elämässä. Ei tarvitse olla niin valikoiva kenen kanssa voi olla ystävä tai se on vaaraksi omalle parisuhteelle. Jos noin on, pitää omaa parisuhdetta parantaa.

On normaalia että ihastumisia tulee ja menee. Tilastollisesti on myös tutkittu, että ihmisellekin useita "niitä oikeita" kumppaneita.

Lisäksi evoluution kannalta olisi suotuisaa jos naisilla olisi jälkeläisiä monen eri kumppanin kanssa. Tästä syystä alitajuisesti haeskelemme aina kumppaneita.

Nämä ovat tosiasioita, jotka on hyvä tiedostaa, mutta keskittyisin sinuna siihen, että miehesi kanssa olette pitäneet yhtä jo pidempään, teillä on rakkautta, yhteisiä lapsia ja omaisuutta. Ne ovat vaalimisen arvoisia asioita, joita ei kannata yksittäisten ihastusten vuoksi vaarantaa.

Minäkin ihastun usein, mutta sen päätöksen tein jo kauan sitten että niin kauan kuin rakkautta riittää, minä ja mieheni pidämme yhtä.

Ihan normaalia. Ei sille voi mitään ja kun sille ei tarvitse tehdä mitään, niin mitä sitten. Toisaalta sen voi kääntää eduksikin kun on tietyllä tavalla virittyneessä tilassa enemmän. Puhutaan miehen kanssa ihan suoraan tällaisista ja ei ole kummankaan mielestä mikään erikoinen juttu kun rakastetaan toisiamme silti yhtä lailla, mutta biologia on mitä on. On kyllä toisaalta kiinnostavaa tietää millainen nainen jostain syystä aiheuttaa miehessä kiinnostumisen ja hauskaahan se on oppia toisesta uutta. Tiedän, että hän on kuitenkin minulle uskollinen ja vaikka kuolisi puolestani, joten en ole ollenkaan mustasukkainen. Aika harvoinhan tuollaisia edes tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melko ahdistavaa että olet määritellyt tunteet pettämiseksi. Aika naivia. 😶

Tunteista kaikki kuitenkin lähtee. Jos ihastunut hetkellisesti, mikäs siinä, mutta saatanhan olla ihastunut tuohon renttuun vaikkapa tulevat viisi vuotta. Luokittelen sen kyllä pettämiseksi, koska ihastuneena sitä on mielikuvissaan takuulla tekemässä kaikenlaista ihastuksensa kanssa.

Ja ei, fantasiat ovat asia erikseen, niitä ei kuulukaan toteuttaa.

Mitäpä jos sinun puolisosi haaveilisi toisesta? Et varmaan haluaisi kuulla sitä? Koska kokisit sen takuulla loukkaavana ja PETTÄMISENÄ.

Ap

Päinvastoin. En ole tuo jolle vastasit, mutta annoin peukun siihen.

Me puhutaan paljon ja juuri siksi hyvä ja tasapainoinen suhde, omat tunteet voi kertoa eikä ole tehnyt mitään.

Omat tunteensakin voi jakaa kumppanille.

14

Yhdessä vuodesta 1997. Ihastuksen tunteita tulee ja menee. Tärkeintä on, ettei tee mitään konkreettista.

Näitä tulee ja menee. Minulle avain tähän kaikkeen on ollut se, että olen ymmärtänyt, että siinä ihastuksen kohteessa on jotain mitä ihailen ja mitä haluaisin omaan elämääni. Esim. luonteenpiirre, tavoitteellisuus yms. Eli tavallaan minulle kyse on ollut ihailusta, joka ihan tyhmästi humahti ihastukseksi. Jos jostakusta haaveilen ja joku alkaa mielessä kummittelemaan, mietin mikä viesti sillä on. Voihan olla, että haluaisit työkaverin työnteosta tai urasta jotain itsellesi tyyliin "kylläpä se tekeekin tämän ja tämän asian tosi järjestelmällisesti, onpas se hyvä tuossa!".

En olisi huolissani. Ihastuksia tulee, vaikka ei tarkoittanut. Niissä ei kannata alkaa pakkomielteisesti rypemään, vaan antaa niiden mennä ohi. Ne menevät ohi, jos niihin ei kiinnitä huomiota eikä energiaa.

Ap:n elämäntilanne kuulostaa hyvinkin samalta, mitä minun liitossani oli vielä pari vuotta sitten. Vaimollani oli ilmeisesti samoja tuntemuksia työpaikallaan kuin sinulla nyt. Hän ei vaan kyennyt hillitsemään itseään, vaan myös petti. Sain asian selville, ja otin eron. Vaimo katui, eikä olisi halunnut eroa, mutta tehty mikä tehty.