Voiko ekasta yrityskierrosta raskautunut koskaan ymmärtää mitä on lapsen yrittäminen?

Minä olen tullut neljästi raskaaksi kertalaakista ja kerran synnyttänyt kuolleen lapsen. Sinäkään et varmaan tiedä miltä sellainen tuntuu? Eiköhän meillä kaikilla ole omat surumme kannettavana.

Enkä minä voi koskaan ymmärtää miltä tuntuu kokea keskenmeno, jos en sitä " saa" . Tai miltä tuntuu synnyttää kuollut tai vammainen lapsi, jos niin ei minutlle käy.



t. 24 kk yrittänyt ja aina pettymään joutunut

Siis yleistäen, voiko toisen tuskaa täysin ymmärtää, jollei ole itse kokenut samaa ? En usko, että toisen tilaan voi täysillä eläytyä, mutta tarvitseeko sitten ?

joka ei ole kokenut keskenmenoa, lapsen kuolemaa, kuolleen lapsen synnyttämistä tms. ei voi/saa muka tietää tunnetta, sillä sitä ei voi tietää ennen kuin sen kokee!!

jokaisella on omat hyvät ja huonot asiansa.

On vaan tullut vastaan tapauksia jotka eivät kertakaikkiaan ymmärrä että jo puolikin vuotta lapsenyritystä voi olla henkisesti raskasta. Ja kaikki nämä jotka eivät ole asiaa ymmärtäneet, ovat kertoneet tulleensa raskaaksi heti ensi yrityksestä. Mietin vain että miten ihmisillä suoraan sanoen on pokkaa laukoa tuollaista jos omakohtaista kokemusta ei ole? Riittääkö heti raskautuneilta ikinä sympatiaa ja ymmärrystä meille pidempään yrittäneille, vai ovatko tapaamani tyypit vain harvinaisen kusipäisiä ja empatiakyvyttömiä?



ap

Minusta tuo sinun puoli vuotta ei ole pitkä aika. En sano niin siksi, että olisin tullut heti raskaaksi. Päinvastoin, meillä meni 6 vuotta. Ehkä jonkun vuoksi 6 vuotta ei ole mitään. Me emme esim. ole joutuneet käymään läpi mitään hoitohelvettiä.

keskenmeno. En minä siitä voimaa saa, että joku muu ymmärtää mitä se oli. Enkä alkanut muiden kanssa puimaan asiaa. Itkuni itkin yksin aina kun joku muu tuli raskaaksi. Kuopus tuli sitten kertalaakista ja oli iloinen yllätys, olin varautunut taas kahden vuoden painajaiseen.

Ei keisariNleikkaus.

Et sinäkään varmaan ymmärrä, miltä tuntuu haudata oma lapsensa.



Raskaudun helposti enkä tunne siitä huonoa omatuntoa. En kuitenkaan myöskään vähättele kokemaasi tuskaa. Kaikilla meillä on ristimme kannettavana.

vaikka asianmukainen ehkäisy olisikin käytössä? Miltä tuntuu, kun ensin on pettänyt pillerit, sitten kondomi, ja kolmannella kerralla kierukka?

En oletakaan, että ekasta kierrosta tärpänneillä voisi olla hajuakaan, missä helvetissä me elämme.



25. kierto käynnistyi juuri. Onneksi pääsee loppuvuodesta ivf-hoitoon.

Lapsettomuus on varmasti rankkaa, mutta osaatko itse sääliä sellaista naista, joka haluaisi lapsia, mutta ei ole miestäkään?

Vierailija:

Lapsettomuus on varmasti rankkaa, mutta osaatko itse sääliä sellaista naista, joka haluaisi lapsia, mutta ei ole miestäkään?

Mutta tällainen lapsettomuus on luonnollista. Sen sijaan se ei ole luonnollista, jos mies ja nainen harrastavat ehkäisemätöntä seksiä eikä raskaus käynnisty.