Mitä ajattelet parista joka haluaa jättää vihkivalastaan pois sen "kuolemaan asti" -kohdan?

Että rakastavat vielä kuoleman jälkeenkin? Jos ovat hengellisiä ihmisiä siis.

Sitä että heillä varmasti on avioehto ja erilliset tilit.

En mitään. Eihän se muhun liity mitenkään.

Realistinen pariskunta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he eivät olisi yhdessä kuolemaan asti.

Hyvä juttu! Aivan tekopyhää lupailla sellasta mikä ei kuitenkaan pidä

Miksi ei sitoutuisi tosissaan?

Sehän avioliiton tarkoitus on, että ollaan uskollisia, kunnes kuolema erottaa.

Olisi vaan aika onttoa, jos ei voisi luottaa toiseen niin, että toinen ei lähde viereltä pötkimään.

Kyse on tahdosta, ei pelkästään tunteesta, vaikka tunnetta on paljon mukana.

Miksi mennä naimisiin ollenkaan jos ei ota tavoitteeksi rakastaa toista kuolemaan saakka?

Eivät halua ajatella kuolemaa juhlapäivänään? Kirkkohäissä se "kunnes kuolema erottaa" sisältyy toimitukseen sanottiin sitä ääneen tai ei. Eli ei tarvitse olla huolissaan.

Toisaalta varmaan sen pois jättäjissä on enemmän eronneita tai muita, jotka eivät pysyvään liittoon haluakaan sitoutua kuin niissä jotka sen haluavat ääneen lausuttavaksi. Meillä pappi sanoi sen.

En välittäisi lupailla sellaista, koska se on niin pömpöösi lause, ja jotenkin enteellinen, aivan kuin elokuvissa kun hokevat, että "nyt ei voi mikään mennä pieleen", niin taatusti menee jotain heti pieleen.

Onneksi mentiin maistraatissa naimisiin eikä siellä tarttenu lupailla mitään kuolemaan asti -juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei sitoutuisi tosissaan?

Sehän avioliiton tarkoitus on, että ollaan uskollisia, kunnes kuolema erottaa.

Olisi vaan aika onttoa, jos ei voisi luottaa toiseen niin, että toinen ei lähde viereltä pötkimään.

Kyse on tahdosta, ei pelkästään tunteesta, vaikka tunnetta on paljon mukana.

Pysyisitkö sinä sellaisen puolison vierellä, jos hän alkoholisoituu niin pahoin, että menettää työnsä, velkaantuu niin, että velkojat käyvät teillä kotona perimässä velkojaan ja on lopulta ihan rapajuoppo? Samaan aikaan itse kävisit töissä ja huolehtisit lapsista? Noin ei tapahtunut minulle, mutta yhdelle sukulaiselle tapahtui. Eipä tullut mieleen moittia naista, kun hän otti eron.

Aika harvinaista että tuota vannotaan. Ehkä av-mammat eivät ole juuri saaneet hääkutsuja tai sitten ollaan vain somessa eikä kuunnella.

Miksei pappi kysy sitä "Jos jollain on jotain tätä liittoa vastaan puhukoon nyt tai vaietkoon ikuisesti"

Meillä ei oikein innostunut kun ehdotin. Silloinen tuleva puoliso törkki kylkeen ja potki nilkkaan etten viitsinyt jänkätä sen pidempään asiasta.

Minä kyllä ajattelin rakastaa läheisiäni myös kuoleman jälkeen enkä kunnes kuolema meidät erottaa.

Vai lupaatteko rakastaa toisianne siihen asti ja sit taivaassa voi vapaasti siirtyä vaikka niiden 72 neitsyen seuraan? XD Ku kera määräaikainen sopimus.

Meilläpäs ei ollut vihkivaloja, ja maistraatin täti teki täysin custom puheen. Ei kuule puhuttu kuolemista eikä mistään muustakaan mitä ei haluttu.

Suomessa tehdään avioliiton esteiden tutkinta, joten ei tarvitse kysyä juhlaväeltä.

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä ajattelin rakastaa läheisiäni myös kuoleman jälkeen enkä kunnes kuolema meidät erottaa.

Vai lupaatteko rakastaa toisianne siihen asti ja sit taivaassa voi vapaasti siirtyä vaikka niiden 72 neitsyen seuraan? XD Ku kera määräaikainen sopimus.

Höpöhöpö. Ei kaava kiellä rakastamasta kuoleman jälkeen. Ilmeisesti ei ole teologisia varmuutta onko kaikilla siihen mahdollisuutta, joten ikuisuuksia ei vannota (ev.lut, katolilaiset jne). Muslimihäistä en tiedä, mitä vannovat mutta heillä mies saa ottaa eron vaimostaan ja joissain yhteisöissä ottaa yhteiseen kotiinkin uusia vaimoja.

Mä en edes huomaisi, että tollanen höpinä puuttuisi välistä. Jos joku erikseen mainitsisi, että näin pääsi käymään, niin kuvittelisin sen johtuvan siitä, ettei kuolemasta haluta puhua tai he haluavat rakastaa toisiaan vaikka kuolema erottaa. Tulkitsisin asian vain ja ainoastaan positiivisesti. Voisin kuvitella itsekin haluavani kuolemisen pois vihkivalasta, jos siis olisi pakko kirkkohäät pitää.

Ei meille ainakaan edes annettu sitä vaihtoehtoa enkä tajunnut kysyä perään. Tai sitten en muista tai kiinnittänyt huomiota asiaan.  Tuommosen pappi kirkossa lukaisi:

"Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, NN, tahdotko ottaa MM:n aviomieheksesi/aviovaimoksesi ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?"

Ja tuosta me aina toisiamme muistutellaankin, leikkisästi. " Muista mitä pappi sanoi, myötä- ja vastamäessä... "

En kyllä silti olisi valinnut sitä toista kaavaa, minusta jotenkin ankeaa puhua kuolemasta kun tunnustaa toiselle rakkautta ja toisaalta vähän turhan teatraalista. Mutta makuasia. ..

Vierailija kirjoitti:

Miksi mennä naimisiin ollenkaan jos ei ota tavoitteeksi rakastaa toista kuolemaan saakka?

Voihan sitä rakastaa, mutta ei välttämättä ole yhdessä kuolemaan asti:)

Vierailija kirjoitti:

En välittäisi lupailla sellaista, koska se on niin pömpöösi lause, ja jotenkin enteellinen, aivan kuin elokuvissa kun hokevat, että "nyt ei voi mikään mennä pieleen", niin taatusti menee jotain heti pieleen.

Onneksi mentiin maistraatissa naimisiin eikä siellä tarttenu lupailla mitään kuolemaan asti -juttuja.

Pompöösi, otaksun että tarkoittanet? Ei pömpöösi.. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi mennä naimisiin ollenkaan jos ei ota tavoitteeksi rakastaa toista kuolemaan saakka?

i

Voihan sitä rakastaa, mutta ei välttämättä ole yhdessä kuolemaan asti:)

Köyhää on. Enkä tarkoita loukata.