4,5 vuotiaalla pojalla vieläkin yövaippa!

Ei hirveästi juotavaa enää illalla.

Kun lapsi on fysiologisesti valmis yökuivaksi, vaippa alkaa olla aamuisin kuiva. Sitten voi ruveta kokeilemaan olla ilman vaippaa.

Pikkuveli 3v on yökuiva!

Eli alkaisin kyllä jutella asiasta vaikkapa omalle terveydenhoitajalle, joka lienee oikea ihminen viemään asiaa eteenpäin. On olemassa monenlaisia hoitokeinoja kuivaksi oppimisen opetteluun, ja nimenomaan yökuivaksi. Yksi hoitokeino josta olen lukenut on ns. hälytinpatja, eli lapsi nukkuu ilman vaippaa ja patjassa on hälytin joka hälyttää heti, kun pisarakin virtsaa menee patjalle. Tämä herättää lapsen ja opettaa heräämään pissalle. Olen lukenut, että patjalla on saatu hyviä tuloksia aikaan jalapset oppivat nopeasti kuivaksi patjan avulla.



Jos lapsi on fysiologisesti valmis pysymään kuivana päivällä on hän sitä myös yöllä ja ongelmana on se, että lapsi ei ole oppinut heräämään pissalle. Itse hankkisin kyllä apua tilanteeseen.

Kaverin poika kypsyi yökuivaksi n seitsemän vuotiaana.

Mutta 4,5-vuotiaan yökastelua kannattaisi kyllä vähitellen alkaa hoitaa, muuten lapsi alkaa itse ahdistua tilanteesta ja kokee olevansa jotenkin poikkeava.



Öinen pissalle herättely ei yleensä auta. Hyviä hoitoja ovat kastelupatja ja virtsaneritystä vähentävä lääkitys iltaisin. Näitä jatketaan yleensä puolisen vuotta, tarvittaessa pidempäänkin. Hoitamatta yökastelua ei kannata jättää.

Usko vaan huviksesi. Mitä lääkettä luulette lääkärin määräävän??

Nykymääritelmän mukaan lasten päivä- tai yökastelu on useimmiten merkki viivästyneestä oppimisprosessista ja kypsymisestä. Yökastelijoilla virtsaa erittyy liian pienen vasopressiinierityksen (ADH, virtsan määrää säätelevä hormoni) takia yöllä normaalia enemmän, he ovat sikeäunisempia ja heidän rakkonsa voi olla tavallista herkemmin supisteleva, mistä syistä heidän rakkonsa toisaalta täyttyy yöllä herkemmin ja toisaalta he tiedostavat täyttymisen keskimääräistä huonommin.



(klinikka piste fi)

mutta ei yökastelu johdu varsinaisesti ADH:n puutteesta. Siihen on monta muuta, tärkeämpää syytä. Jos kyse olisi pelkästä hormonipuutoksesta, yökastelu ei olisi mikään ongelma.

t. 11

Kasteleva lapsi

13.5.2007

Ilkka Kunnamo



Periaatteet

Kaikilta päiväkastelijoilta tutkitaan virtsanäyte, ja heidät ohjataan aina lastenlääkärin tutkittavaksi.

Pelkkää yökastelua voidaan hoitaa neuvolassa hälytinlaitteella 5 vuoden iästä lähtien.



Yleisyys

15¿20 % 5-vuotiaista kastelee; ⅔ kastelee vain öisin.

Miksi lapsi kastelee öisin?

Virtsarakon toiminnan hallinta on monimutkainen taito, jonka lapsen keho oppii useimmiten neljänteen ikävuoteen mennessä.

Viivästymät ja häiriöt kuivaksi oppimisessa ovat tavallisia; vielä peruskoulun ensimmäisellä luokalla 10 % lapsista kastelee ainakin ajoittain.



Kastelu ei ole merkki lapsen psyykkisestä häiriöstä. Koska rakon hallinta on monimutkainen ja häiriöille altis tapahtuma, saattavat jännittävät tilanteet ja elämänmuutokset saada jo kuivaksi oppineen lapsen kastelemaan uudelleen. Kastelu ei ole sairaus, vaan harmi.

Milloin yökastelun hoito aloitetaan?

Yökastelua ei tarvitse hoitaa alle 5-vuotiailla lapsilla eikä niillä, jotka kastelevat harvemmin kuin kerran viikossa.

Lapsen oma halu oppia kuivaksi on hoidon onnistumisen edellytys.



Hoitotavan valinta

Suositeltavin hoitomuoto on kasteluhälytin A. Sen käyttö edellyttää, että sekä lapsi että perhe ovat motivoituneita hoitoon.

Lyhytaikaisena hoitona esimerkiksi matkan aikana voidaan käyttää desmopressiinia Atablettimuodossa. Suositeltava aloitusannos on 120 µg kielen alle yöksi. Annostus voidaan nostaa 240 µg:aan, jos pienemmän annoksen vaikutus ei ole riittävä. Desmopressiinihoito on myös hälytinhoidon vaihtoehto silloin, kun hälytinhoito ei onnistu tai sitä ei ole saatavilla. Desmopressiiniannoksen ottamisen jälkeen nesteen nauttiminen on kiellettyä vesimyrkytysvaaran takia. Nenäsuihkeita ei tule käyttää, koska niihin liittyy tabletteihin verrattuna suurempi hyponatremian vaara.



Hälyttimen toimintaperiaate ja käyttö

Potilasohje 2.

Kastuessaan hälyttimen sänkyyn tai housuun asetettava osa laukaisee hälyttimen kovaäänisen, joka antaa voimakkaan äänimerkin. Jokainen patjan tekemä hälytys on " opetustilaisuus" , jossa lapsi alitajuisesti oppii katkaisemaan virtsan tulon nukkuessaan. Kun hälytys on tapahtunut, lapselle vaihdetaan kuiva lakana ja hälytinlaite kytketään uudelleen toimimaan. Lasta ei pidä herätellä valveille eikä WC:hen tarvitse mennä, ellei lapsi halua. Ei ole haitaksi, vaikka yön aikana tulisi toinenkin hälytys. Koska tulokset perustuvat oppimiseen, ei kuivia öitä tule heti, vaan vähitellen ensimmäisten viikkojen aikana.

On tärkeää, että lapselle ja hänen vanhemmilleen opetetaan laitteen toiminta ja että he ymmärtävät, mihin sen vaikutus perustuu. Lapsen on hyvä itse ottaa osaa valmisteluihin (petaukseen, lakananvaihtoon jne). Hälyttimen lakanaosa levitetään sileäksi vuoteen keskelle, ja päälle kiristetään tarvittaessa harsomainen kangas, joka pitää patjan paikoillaan. Lapsen on hyvä nukkua ilman yöpuvun housuja, jotta hälytin soisi niin nopeasti kuin mahdollista kastelun alettua. Markkinoilla on myös käytännöllinen housumallinen hälytin (Rapidosec®).

Öistä pidetään kirjaa (kastuiko vuode, toimiko patja?). Mikäli teknisiä vikoja ilmenee, vanhemmat ottavat yhteyttä laitteen antajaan. Laite palautetaan yleensä viimeistään 3 kk:n kuluttua, jolloin tarkistetaan päiväkirjamerkinnät ja kuullaan perheen mielipide hoidon onnistumisesta.



Päiväkastelijan tutkiminen ja hoito

Kaikilta päiväkastelijoilta tutkitaan virtsanäyte liuskatesteillä ja tehdään bakteeriviljely.

Päiväkastelijat ohjataan lastenlääkärin tutkittaviksi. Heille tehdään aina munuaisten kaikututkimus, refluksia epäiltäessä myös miktiokystografia isotooppi- tai röntgenmenetelmällä.

Päiväkastelu on kystometrialöydöksen perusteella usein mahdollista hoitaa rakkoa kouluttamalla; detrusoryliaktiivisuutta myös oksibutyniinilla 1.



Hoitotuki

Jos yli 5-vuotias lapsi kastelee ainakin kolmena yönä viikossa vähintään puolen vuoden ajan lääke- ja/tai kastelupatjahoidosta huolimatta, hän on oikeutettu Kelan hoitotukeen.

Edellytyksenä on, että lapsi tai huoltaja pitää päivittäin päiväkirjaa kastelusta.

Hoitotuki maksetaan korotettuna, jos lapsella on sekä yö- että päiväkastelua useana vuorokautena viikossa.

--------------------------------------------------------------------------------

Artikkelin tunnus: ykt00669 (031.057)

© 2007 Kustannus Oy Duodecim

Pöh, meidän tyttö nimenomaan teki vaippaan jos sen laittoi yöksi, mutta kun jätti vaipan pois niin oli kuivana koko yön ja pyytää vessaan jos tulee hätä. Hyvähän sinne vaippaan on tyytyväisenä lorotella ja jatkaa unia.

ollut minirin käytössä ja nyt kastelulakana neuvolasta. Ei käytetä vaippaa, joten sänkyyn pissaaminen ei johdu siitä. Kaikkee on yritetty, mutta jos lapsen elimistö ei oo kypsä niin mitäs teet? Neuvolassahan aletaan yökastelua hoitaa vasta kun lapsi on täyttänyt viisi, eli ennen sitä tuskin mitään lääkitystä yms saa.



Meidän perheen kohdalla vaiva on selkeesti perinnöllinen, me vanhemmat molemmat olemme lapsena olleet yökastelijoita.

Vierailija:

Yökastelua ei tarvitse hoitaa alle 5-vuotiailla lapsilla eikä niillä, jotka kastelevat harvemmin kuin kerran viikossa.