Istumatyötä tekevät: haaveiletko koskaan fyysisestä työstä?
Teen raskasta siivoustyötä ja aina välillä ajattelen että olisi ihana joku toimistotyö missä saisi koko ajan vaan istua. Ajatteleeko toimisto työntekijät samanlai että pääsis fyysisiin töihin niin sais liikkuakin välillä? Eli tuntuuko se oma työ aina kurjimmalta?
Kommentit (12)
En haaveile. Olen nuorena tehnyt fyysistä työtä (myös siivojan hommia) enkä kaipaa niitä töitä. Sitäpaitsi olen jo yli 20 vuotta sairastanut nivelreumaa, joten jos mulla ei olisi istuma- JA etätyö, olisin jo työkyvyttömyyseläkkeellä.
En todella haaveile, tykkään mun palkasta. Palkalla sitten rahoitetaan ikuisuusremonttia jotta saa työn vastapainoksi liikettä.
Toki työssäkin juostaan tuotantolinjalla tulipaloja sammuttelemassa ja välillä rakennellaan prototyyppejä, ettei tämä suunnitteluhomma ihan pelkkää 3d-mallintamista ja piirustusten tekoa ole.
En haaveile. Päinvastoin vaihdon fyysisistä matalapalkkahommista hyväpalkkaiseen istumatyöhön (tai no saahan sitä seistäkkin).
Joo haaveilen välillä, etenkin ulkohommista. Mutta kun tässä eräänä päivänä jouduin töissä pakkaamaan kaksi kuormalavallista paketteja ja siinä tuli ihan törkeä hiki, niin totesin että siisti sisätyö se vasta on hieno asia!
Haaveilen, ja tulen melko varmasti vielä siirtymäänkin nykyisestä ok-palkkaisesta toimistotyöstäni fyysisemmän työn tekijäksi (vaikka palkka tuleekin pienenemään). Ei ihmistä ole luotu istumaan tuntikausia paikoillaan. Istumatyö tappaa, kirjaimellisesti.
En koska teen vapaa-ajallani fyysisiä hommia, mökillä ja kotona.
Haaveilen hyvällä ilmalla (pouta, muttei liian kuuma) polkupyörällä kulkevan postinkantajan duunista. Mitta tiedän, etten pitkän päälle pystyisi siihen, enkä sillä eläisikään.
Oikeasti haaveilen omasta työkopista, josta tarpeen tullen kuitenkin pääsisin liikkeelle asioimaan esim tuotannon puolella.
Mutta tällä hetkellä suunnittelen luopuvani 100% istumatyöstäni virikkeettömässä pikku avokonttorissa ja haluaisin tehdä kunnon hanttihommia välillä. Lähinnä mieltä virkistämään! Olen joskus tehnyt seisomatyötä, ja siinä olin elämäni kunnossa.
Teen päivätyökseni istumatyötä ja sivutyökseni viikonloppuisin fyysistä työtä. Kyllä siinä huomaa, miten paljon paremmalta kroppa tuntuu seuraavana päivänä, kun on ollut koko päivän liikkeessä.
Haaveilen mutta sitten tajuan että varmasti parin kuukauden päästä olisin yhtä rikki fyysiseen työhön kuin istumiseenkin. Kaikkein paras olisi välimuoto.
Haaveilen aina välillä ulkotöistä, voisin olla kaupungin piha-alueiden hoitaja. Leikkailisin ruusupuskia ja harjailisin pihaa. Ja ajelisin Staran lava-autolla ympäriinsä. Olin kesätöissä joskus tielaitoksella, ja pihatöissä oli kyllä kesällä hauska olla.
Haaveilin ja vaihdoinkin fyysiseen työhön. Plussia on se, ettei työ seuraa vapaa-ajalle missään muodossa, ei soittele pomo eikä asiakkaat kotiin. Palkka on rutkasti parempi myös.