Lue keskustelun säännöt.
Eihän syntyvyyttä voi verrata suoraan katovuosiin (2017 versus 1868), koska...
08.07.2017 |
silloin väkiluku oli alle 2 miljoonaa. Pitäis suhteuttaa se syntyvyys väkilukuun, silloinhan se vertailu olisi vasta oikein. Siten saadaankin tosi hurja ero.
Kuka laskee mikä se ero todellisuudessa sit on, kun otetaan väkiluku huomioon?
Kommentit (20)
Se on jo tehty ja siksi tällä hetkellä syntyvyys on alhaisin koko Suomen rekisteröidyssä historiassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5,5 miljoonaa tekee vähän alle 50 000 lasta.
Vähän alle 2 miljoona tekee vähän alle 50 000 lasta.
Eli jos nyt syntyisi päälle 100 000 lasta, oltais nälkävuosien tasolla.
Nyt tehdään siis yli tuplat vähemmän lapsia kuin nälkävuosina.
Pitäisi ottaa huomioon myös lapsikuolleisuus. Nykyisin lähes jokainen vauva kasvaa aikuiseksi. Silloin joka kolmas kuoli ennen sitä. Tässä on tapahtunut valtaisa parannus menneisiin aikoihin nähden.
Vierailija kirjoitti:
Pääasia että siellä vällyjen seassa tapahtuu liikettä jotta saadaan uusia veronmaksajia.
Vain todella typerä mies lähtee panohommiin muussa kuin huvittelumielessä.
Onneksi nettiporno on viemässä voiton myös huviseksistä niin ei tule edes vahinkoja...
Mikä ihme tämä on? Minä odotin tätä tapahtuvaksi jo vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OT, mun isoisän isoisä oli ollut niin järkyttynyt 1860-luvun nälkäkuolemista, että oli kirjoittanut omin käsin (vaivoin, ei ollut käynyt kouluja) pienen muistilapun jossa luki kuinka paljon ihmisiä lähikylistä oli kuollut. Tätä lappua on säilytetty lähes 150 vuoden ajan meidän sukuraamatun sisällä.
Vierailija kirjoitti:
OT, mun isoisän isoisä oli ollut niin järkyttynyt 1860-luvun nälkäkuolemista, että oli kirjoittanut omin käsin (vaivoin, ei ollut käynyt kouluja) pienen muistilapun jossa luki kuinka paljon ihmisiä lähikylistä oli kuollut. Tätä lappua on säilytetty lähes 150 vuoden ajan meidän sukuraamatun sisällä.
Tuo on arvokas aikalaistodiste. Ja muistuttaa jälkipolvia, että ruoka on välttämättömyys elämälle eikä ollenkaan itsestäänselvyys.
Nälkäaikoja tulee tänne varmaan tulevaisuudessakaan. Siinä ei auta keräämämme materia. Siis talo ja tavarat talon sisällä. Sitä ruokaa tarvitaan oikeasti hyvin paljon ja sen tajuaa vasta sitten, kun siitä on pulaa.
Tällä palstalla on lapsellisia kirjoituksia, miten joku aikoo muuttaa erämaahan ja metsästää ja kalastaa ravintonsa. Ei tajua, että kyllä nälkävuosinakin osattiin metsästää ja kalastaa, mutta saalista ei riittänyt silloisellekaan väestölle saati nykyiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mahdoton ajatus, että maapallon väestö aina vain kasvaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OT, mun isoisän isoisä oli ollut niin järkyttynyt 1860-luvun nälkäkuolemista, että oli kirjoittanut omin käsin (vaivoin, ei ollut käynyt kouluja) pienen muistilapun jossa luki kuinka paljon ihmisiä lähikylistä oli kuollut. Tätä lappua on säilytetty lähes 150 vuoden ajan meidän sukuraamatun sisällä.
Tuo on arvokas aikalaistodiste. Ja muistuttaa jälkipolvia, että ruoka on välttämättömyys elämälle eikä ollenkaan itsestäänselvyys.
Nälkäaikoja tulee tänne varmaan tulevaisuudessakaan. Siinä ei auta keräämämme materia. Siis talo ja tavarat talon sisällä. Sitä ruokaa tarvitaan oikeasti hyvin paljon ja sen tajuaa vasta sitten, kun siitä on pulaa.
Tällä palstalla on lapsellisia kirjoituksia, miten joku aikoo muuttaa erämaahan ja metsästää ja kalastaa ravintonsa. Ei tajua, että kyllä nälkävuosinakin osattiin metsästää ja kalastaa, mutta saalista ei riittänyt silloisellekaan väestölle saati nykyiselle.
Siis aikovat metsästää ja kalastaa ravintonsa, mikäli tulee poikkeusolot. Sota tms. Ja kuulemma hyvin pärjäävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on jo tehty ja siksi tällä hetkellä syntyvyys on alhaisin koko Suomen rekisteröidyssä historiassa
Suhteellisesti alhaisin syntyvyys, eli vähiten lapsia per nainen, oli 70-luvun alussa. Nyt vaan nuoret ikäluokat ovat pienempiä, joten lasten kokonaismäärä pienempi. On myytti, että nykyään ihmiset olisivat erityisen laiskoja tekemään lapsia. Nyt kokonaishedelmällisyysluku on pudonnut 1,5 lapseen per nainen, mutta se on käynyt aiemminkin 70- ja 80-luvuilla samoissa lukemissa. 2000-luvun alussa syntyvyys oli poikkeuksellisen korkea verrattuna aiempien 30 vuoden keskiarvoon. Nykytilanne ei ole mikään yllätys, vaan ikäluokkien pieneneminen on ollut tiedossa jo yli 40 vuotta, se miksi siitä on alettu vauhkoamaan juuri nyt, on mulle ihmetys. Syntyvyys laski alle väestön uusiutumisrajan jo vuonna 1969, siitä lähtien väestön kasvu on johtunut ikääntymisestä ja maahanmuutosta.
Siitä vauhkotaan siksi, että halutaan keksiä syitä, miten tänne saataisiin hyväksytysti roudattua halpatyövoimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ei synnytä pienet ikäluokat. Edellisen kerran syntyvyys oli matala 70-luvun alussa, mutta silloin syntyneet ovat jo yli 40. Nyt synnyttävät pääasiassa 80- ja 90-luvulla syntyneet ja he saavat vähemmän lapsia kuin 70-luvun alussa syntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasia että siellä vällyjen seassa tapahtuu liikettä jotta saadaan uusia veronmaksajia.
Vain todella typerä mies lähtee panohommiin muussa kuin huvittelumielessä.
Onneksi nettiporno on viemässä voiton myös huviseksistä niin ei tule edes vahinkoja...
aina täytyy muistaa että mikään ehkäisy ei oo satavarma ja aina voi sattua nk "vahinko" nk huvittelijallekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurina nälkävuosina ja vielä muutama vuosi niiden jälkeenkin lapsia kuoli kuin kärpäsiä, koska ei ollut ravintoa riittävästi. Ja kun kunto oli heikko, iskivät monenlaiset tauditkin helpommin. Aikuisetkin olivat niin heikolla ravinnolla, että monesti raskaaksi tuleminen ei onnistunut. Ja jos nainen tulikin raskaaksi, niin harvoin hän kykeni kantamaan sikiötä sen yhdeksän kuukautta, vaan tuli keskenmenoja, kuolleena syntyneitä tai heiveröisin elossa syntyneitä, jotka hiipuivat jo muutamassa päivässä. Nälkävuosien aikaisten kirkonkirjojen kertoma on karua luettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OT, mun isoisän isoisä oli ollut niin järkyttynyt 1860-luvun nälkäkuolemista, että oli kirjoittanut omin käsin (vaivoin, ei ollut käynyt kouluja) pienen muistilapun jossa luki kuinka paljon ihmisiä lähikylistä oli kuollut. Tätä lappua on säilytetty lähes 150 vuoden ajan meidän sukuraamatun sisällä.
Tuo on arvokas aikalaistodiste. Ja muistuttaa jälkipolvia, että ruoka on välttämättömyys elämälle eikä ollenkaan itsestäänselvyys.
Nälkäaikoja tulee tänne varmaan tulevaisuudessakaan. Siinä ei auta keräämämme materia. Siis talo ja tavarat talon sisällä. Sitä ruokaa tarvitaan oikeasti hyvin paljon ja sen tajuaa vasta sitten, kun siitä on pulaa.
Tällä palstalla on lapsellisia kirjoituksia, miten joku aikoo muuttaa erämaahan ja metsästää ja kalastaa ravintonsa. Ei tajua, että kyllä nälkävuosinakin osattiin metsästää ja kalastaa, mutta saalista ei riittänyt silloisellekaan väestölle saati nykyiselle.
Siis aikovat metsästää ja kalastaa ravintonsa, mikäli tulee poikkeusolot. Sota tms. Ja kuulemma hyvin pärjäävät.
No niinhän työttömiäkin neuvotaan, kasvattamaan omat juurekset ja kalastamaan, kun totuus on että se tulee kalliimmaksi kuin ostaa potut ja porkkanat kaupasta, ja ainakaan onkiminen ei monilla seuduilla paljon tuo pöytään, jos päivän saaliina on pari kymmensenttistä särkeä tai ehkä jopa ahventa. Ja ne metsästäjät jos päiväkausia metsässä laukattuaan yhden jäniksen tai pikkuisen sorsalinnun saavat...
Vierailija kirjoitti:
silloin väkiluku oli alle 2 miljoonaa. Pitäis suhteuttaa se syntyvyys väkilukuun, silloinhan se vertailu olisi vasta oikein. Siten saadaankin tosi hurja ero.
Kuka laskee mikä se ero todellisuudessa sit on, kun otetaan väkiluku huomioon?
Syntyvyys itse asiassa on juuri se luku, joka saadaan kun suhteutetaan syntyneiden määrä synnytysikäisten naisten määrään. Eri asia kuin syntyneiden määrä, mutta joissakin viime aikoina lukemissani uutisissa nuo käsitteet ovat kyllä menneet sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
5,5 miljoonaa tekee vähän alle 50 000 lasta.
Vähän alle 2 miljoona tekee vähän alle 50 000 lasta.
Eli jos nyt syntyisi päälle 100 000 lasta, oltais nälkävuosien tasolla.
Nyt tehdään siis yli tuplat vähemmän lapsia kuin nälkävuosina.
1939 Suomen väkiluku oli 3,9 miljoonaa. Sodassa kuoli ~95000 henkilöä. 1947 syntyi jo 108xxx vauvaa. Nyt on noin 5,5 miljoonaa. Syntyneitä pitäisi olla nyt n. 130000/vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei synnytä pienet ikäluokat. Edellisen kerran syntyvyys oli matala 70-luvun alussa, mutta silloin syntyneet ovat jo yli 40. Nyt synnyttävät pääasiassa 80- ja 90-luvulla syntyneet ja he saavat vähemmän lapsia kuin 70-luvun alussa syntyneet.
Ja silloin 70-luvulla synnyttivät suuret ikäluokat, jotka olivat suuria. Nyt synnyttävät ikäluokat ovat pienempiä kuin suuret ikäluokat, joten lapsia on vähemmän. Kaikki vuoden 1969 jälkeen syntyneet ikäluokat ovat pieniä, koska keskimääräinen lapsiluku on ollut alle uusiutumisrajan, eli 2,1 siitä lähtien. Syntyvyys ei nyt ole erityisen matala per nainen. Vähäinen lapsiluku ei ole uusi ilmiö. Tämä nykyinen notkahdus 1,8 keskimääräisestä lapsesta 1,6:een johtuu pitkittyneestä lamasta. Suomen syntyvyys oli samaa luokkaa Norjan, Tanskan ja Ruotsin kanssa vuoteen 2010 asti, mutta rupesi laskemaan, koska Suomi ei palautunut taantumasta, toisin kuin muut Pohjoismaat. Syntyvyys on Suomessa laskenut erityisesti nuorten keskuudessa, koska lama iskee pahiten nuoriin. 2000-luvun alussa, syntyvyys oli poikkeuksellisen korkea verrattuna aiempiin vuosikymmeniin. Useimmissa Euroopan maissa syntyvyys on paljon Suomen nykytilannettakin alhaisempi.
Vierailija kirjoitti:
silloin väkiluku oli alle 2 miljoonaa. Pitäis suhteuttaa se syntyvyys väkilukuun, silloinhan se vertailu olisi vasta oikein. Siten saadaankin tosi hurja ero.
Kuka laskee mikä se ero todellisuudessa sit on, kun otetaan väkiluku huomioon?
Ei väkilukuun, vaan keskimääräiseen lapsilukuun, joka on nyt ~1,6 ja silloin ~3,5.
Pääasia että siellä vällyjen seassa tapahtuu liikettä jotta saadaan uusia veronmaksajia.