Köyhä kaveri otti kaksi vasikan kokoista koiraa ja on nyt suuttunut kun en lainaa rahaa
Kaveri on työtön ja löytyy myös useampi lapsi. Olen lainannut hänelle ennen rahaa ja on jättänyt maksamatta. Nyt pyysi vielä isompaa summaa. Olen itsekin matalapalkkaisessa työssä eikä ylimääräistä juuri ole. Suuttuisitteko te kaverin asemassa vai ymmärtäisittekö?
Kommentit (19)
Jos ei ole maksanut vanhoja et voi saada uutta vaan turpaan.
Empä kyllä ilkiäisi edes pyytää lisää, jos olisin jättänyt edellisetkin maksamatta. Semmoisia "ystäviä".
En ikinä pyytäisi lisää, ellen olisi maksanut entisiä. Ensimmäiseenkin kertaan olisi korkea kynnys.
Sossu on keksitty. Tosin ei sieltäkään koirien elatukseen mitään saa, mutta kai tämä nyt sentään lapset asettaa ruokapöydässä etusijalle.
Et lainaa. Annat jos haluat, mutta lainaa et saa takaisin. Suuttukoot. Menetin elämäni säästöt uskoessani kaverin selityksiä.
En todellakaan lainaisi jos ei ole edes vanhaa piikkiä kuitannut, tai ainakin pyytäisin vähintään 2-3 kertaa arvokkaamman takuun
Tottakai suuttuisin. Et ole kaverini ellet vippaa lisää ja kavereitahan sinulla ei liika ole. Ethän sinä mikään kavero olekkaan kun et lisää vippaa.
Miten hänellä riitti rahat koirien ostoon, eivät ole ihan ilmaisia ainakaan jos ovat rotukoiria.
Itse katkaisin välit tällaisen kanssa. Ei ollut isosta summasta (50eur), mutta takaisinmaksu oli aina vaikeaa ja "unohtui". Kun viimein maksoi, niin parin päivän päästä uudelleen lainaamassa. Kun oli ennestään velkaa ja pyysi lisää, niin en suostunut koska entisiäkään ei oltu maksettu. Siihen loppui yhteydenpito.
Jos kaverisi lukee tätä palstaa, asia on ratkennut itsestään.
Ystävyys ja raha-asiat pidetään erillään.
Minulla oli aikoinaan ystävä, joka joutui työttömäksi kolmen lapset yksinhuoltajana.
Lainasin rahaa pienehköissä erissä (50-100 euroa) noin kymmenen kertaa. Itse asiassa oletinkin, ettei pysty maksamaan takaisin eli asia ei sinänsä ollut ongelma. Eli pidin itsekin niitä lahjoituksina tavallaan.
Eräänä aamupäivänä olin antanut kaupparahaa 50 euroa kuultuani vakuuttavan selityksen nälkään nääntyvistä lapsipoloisista. Iltapäivällä menin koiran kanssa täysin poikkeuksellista reittiä erään terassin ohi.
Kukapa siellä istui tuoppi edessä? Ettei vain hätää kärsivä ystäväni :) Enpä koskaan ole nolompaa ihmistä nähnyt.
En moralisoinut, haukkunut, saarnannut tms. Sanoin vain, että se oli sitten viimeinen laina. Maksaa, jos jaksaa. Voin lainata sitten, kun entiset on kuitattu ainakin suurimmaksi osaksi.
Ei ole kuulunut mitään pariin vuoteen.
"Suuttuisitteko te kaverin asemassa vai ymmärtäisittekö?" Hitto mikä kynnysmatto olet ollut ja olet. Mieti mieluummin, suuttuisitko itse.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikoinaan ystävä, joka joutui työttömäksi kolmen lapset yksinhuoltajana.
Lainasin rahaa pienehköissä erissä (50-100 euroa) noin kymmenen kertaa. Itse asiassa oletinkin, ettei pysty maksamaan takaisin eli asia ei sinänsä ollut ongelma. Eli pidin itsekin niitä lahjoituksina tavallaan.
Eräänä aamupäivänä olin antanut kaupparahaa 50 euroa kuultuani vakuuttavan selityksen nälkään nääntyvistä lapsipoloisista. Iltapäivällä menin koiran kanssa täysin poikkeuksellista reittiä erään terassin ohi.
Kukapa siellä istui tuoppi edessä? Ettei vain hätää kärsivä ystäväni :) Enpä koskaan ole nolompaa ihmistä nähnyt.
En moralisoinut, haukkunut, saarnannut tms. Sanoin vain, että se oli sitten viimeinen laina. Maksaa, jos jaksaa. Voin lainata sitten, kun entiset on kuitattu ainakin suurimmaksi osaksi.
Ei ole kuulunut mitään pariin vuoteen.
Voi ei :D
Melkein käy sääliksi tätä ihmistä, vaikka tietysti on valehteleva hyväksikäyttäjä. Sen verran moraalia kuitenkin, ettei enää naamaansa ole näyttänyt.
Harmittaa ihan hirveästi ihmiset jotka ottavat eläimiä, varsinkin koiria kun ne tulevat kuitenkin kalliiksi. Niitä on pakko viedä eläinlääkärille usein eikä se ole mitenkään halpaa. Meillä on kissa, joka hankittiin pitkän harkinnan jälkeen kun meillä oli vielä säännölliset tulot. Nyt on toisin ja pelottaa kamalasti jos kissa sairastuu kun rakas lemmikki on pakko hoitaa. Mieluummin sitä itse on syömättä kuin näkee että kissa kärsii. Ei hänestä voi luopua kun on niin tärkeä lapsille, suunnilleen ainoa ihana asia heidän elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Empä kyllä ilkiäisi edes pyytää lisää, jos olisin jättänyt edellisetkin maksamatta. Semmoisia "ystäviä".
Emtkö, vaikka rahulit lobbu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikoinaan ystävä, joka joutui työttömäksi kolmen lapset yksinhuoltajana.
Lainasin rahaa pienehköissä erissä (50-100 euroa) noin kymmenen kertaa. Itse asiassa oletinkin, ettei pysty maksamaan takaisin eli asia ei sinänsä ollut ongelma. Eli pidin itsekin niitä lahjoituksina tavallaan.
Eräänä aamupäivänä olin antanut kaupparahaa 50 euroa kuultuani vakuuttavan selityksen nälkään nääntyvistä lapsipoloisista. Iltapäivällä menin koiran kanssa täysin poikkeuksellista reittiä erään terassin ohi.
Kukapa siellä istui tuoppi edessä? Ettei vain hätää kärsivä ystäväni :) Enpä koskaan ole nolompaa ihmistä nähnyt.
En moralisoinut, haukkunut, saarnannut tms. Sanoin vain, että se oli sitten viimeinen laina. Maksaa, jos jaksaa. Voin lainata sitten, kun entiset on kuitattu ainakin suurimmaksi osaksi.
Ei ole kuulunut mitään pariin vuoteen.
Voi ei :D
Melkein käy sääliksi tätä ihmistä, vaikka tietysti on valehteleva hyväksikäyttäjä. Sen verran moraalia kuitenkin, ettei enää naamaansa ole näyttänyt.
Tuli minulla itselläkin paha mieli. Lähinnä siitä, ettei pitänyt minua ehkä luotettavana ystävänä.
Jos olisi sanonut reilusti, että nyt on saatava rentoutua ja ottaisi pari bisseä terassilla, niin olisin varmaan antanut pari kymppiä siihen.
Mutta nyt valehteli räikeästi ja ehkä on ennenkin valehdellut. Sitä en hyväksynyt.
Eihän se kenenkään kannalta kuitenkaan ole hyvä, että rahaa syydetään vastikkeetta jatkuvasti. Ajattelin kuitenkin, että akuutteja hätätilanteita. Voihan tietysti kaljan tarvekin olla akuutti hätätilanne. Hänen olisi vain pitänyt sanoa se minulle.
Tuollaisia "kavereita" vaan on siellä täällä. Toki kaverille voi lainata mutta jos ei maksa takaisin niin se on kerrasta poikki. Siipeilijä, pummi, hyväksikäyttäjä, nämä ovat oikeat nimitykset enkä kaveriksi sanoisi enää.
Olen joskus tarkoituksella lainannut joillekin siipeilijöille summan (50- 100 euroa) jonka takaisin maksu on tuottanut vaikeuksia tai he ovat pyytäneet lisää ja olen kieltäytynyt. Heistä pääsee näppärästi eroon tällä lailla. Tietysti menetetty raha harmittaa vähän mutta on sitä enemmän turhempaankin mennyt kuin näiden luusereiden karkottamiseen :)
Jätä se siipeilevä kaveri, joka haluaa sosialisoida lompakkosi ja suuttuu, kun kieltäydyt.