Onko muita naisia, joilla pitkä liittto takana, lapset isoja ja nyt sinkkuna?

Toivoisin kyllä uutta suhdetta. Mutta aika epätodennäköistä se on kun ujouden takia välttelen heti jos joku vaikuttaa kiinnostuneelta. En osaa esim flirttailla. Nytkin olen kiinnostunut eräästä mutten usko että se voisi oikeasti olla kiinnostunut meikäläisestä.

Täällä!

Toteutumattomat unelmat odottavat toteutumistaan aivan kuin nuorena. Toivoani en ole heittänyt. Työnarkomaniasta olen päässyt, joten työn merkitys on vähentynyt.

Nyt kun lapset isoja ja olisi aikaa parisuhteelle, ei sitä enää noin vaan hankitakaan. Netistä on tullut vaan pettymyksiä ja baareissa en käy.  Aika ihme pitää tapahtua löytääkseen miehen lenkkipolulta tai pyöräilyretkeltä. Mutta yksinkin pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun lapset isoja ja olisi aikaa parisuhteelle, ei sitä enää noin vaan hankitakaan. Netistä on tullut vaan pettymyksiä ja baareissa en käy.  Aika ihme pitää tapahtua löytääkseen miehen lenkkipolulta tai pyöräilyretkeltä. Mutta yksinkin pärjää.

Juuri näin.

Mä vasta kokoan itseni ja nuorimman lapsen palasia enkä haaveile mistään. Mulle riittäisi, jos kuopuksen mielen tasapaino palaisi ja hän pystyisi suorittamaan koulunsa loppuun tai että itse pystyisin nukkumaan kokonaisia öitä ja voisin vielä joskus nauraa. Tai että palaisin edes puolittaiseen työkuntoon. Mies, jonka kanssa elin onnellisessa (tai siis luulin eläneeni) liitossa 28 vuotta, jätti perheensä vuosi sitten ja muutti 22-vuotiaan naisen kanssa yhteen "elämään täyttä elämää".

Vierailija kirjoitti:

Mä vasta kokoan itseni ja nuorimman lapsen palasia enkä haaveile mistään. Mulle riittäisi, jos kuopuksen mielen tasapaino palaisi ja hän pystyisi suorittamaan koulunsa loppuun tai että itse pystyisin nukkumaan kokonaisia öitä ja voisin vielä joskus nauraa. Tai että palaisin edes puolittaiseen työkuntoon. Mies, jonka kanssa elin onnellisessa (tai siis luulin eläneeni) liitossa 28 vuotta, jätti perheensä vuosi sitten ja muutti 22-vuotiaan naisen kanssa yhteen "elämään täyttä elämää".

Oletko tosissasi? Mulla kanssa mies lähti yli 20 vuoden jälkeen, mutta erakoitui asumaan yksin mt-ongelmineen. Onko miehesi varakas, kun noin nuoren naisen sai?

Pidän kyllä ääliönä jotain 5-kymppistä miestä, joka haluaa lapsen vaimokseen. Ei paljon elämänkokemus ja fiksuus merkkaa, pelkästään kaunis ulkokuori jos noin.

Onko niitä miehiä jotenkin viiskymppisenä vähemmän saatavilla kuin nuorena? Jos on, niin mistä se johtuu?

Miehiä kumminkin syntyy enemmän. Mihin häviävät?

Vierailija kirjoitti:

Onko niitä miehiä jotenkin viiskymppisenä vähemmän saatavilla kuin nuorena? Jos on, niin mistä se johtuu?

Miehiä kumminkin syntyy enemmän. Mihin häviävät?

Katos kun ei kukaan mies halua suhdetta viiskymppisen kurttanan kanssa. Ei edes ne kuuskymppiset. Ja suurin osa miehistä on jo vakiintuneessa suhteessa tuossa iässä. Jos eivät ole niin haluavat nuoren naisen eivätkä jahtaa jotain katkeraa ja lihonutta vaihdevuosihirviötä.

Vierailija kirjoitti:

Onko niitä miehiä jotenkin viiskymppisenä vähemmän saatavilla kuin nuorena? Jos on, niin mistä se johtuu?

Miehiä kumminkin syntyy enemmän. Mihin häviävät?

Tapaturmat, itsemurhat, alkoholismi, mielenterveysongelmat... Miesten kohdalla hävikki on kovaa ja se alkaa näkyä tarjonnassa jo neljänkympin jälkeen. Niistä kunnollisista taas pidetään kiinni, joten he eivät ole mukana jaossa.

Ahaa tosiaan miehille ei ehkä enää kelpaa tuossa iässä. Mutta miten niitä nuorempia naisia sitten riittää heille vanhoille miehille. Silloinhan nuoria miehiä jäisi yli ja niille olisi kysyntää ikäisistään sitten kun he ovat vuosien kuluttua viisikymppisiä.

En silti oikein tajua. Johonkin on pakko jäädä iso määrä vapaita miehiä.

Mutta onko miehimlä sitten tosiaan niin paljon enemmän tapaturmia, alkoholismia ja mt-ongelmia, että se ero naisiin todella näkyy.

Kyllä ne kaikki kelvolliset miehet ovat pariutuneet ja pysyneet liitossa. Vain rikkinäisiä kulkijoita on valitettavasti tarjolla meille naisille, jotka tuollaisten uhreiksi jäimme lasten takia. Omat lapseni lensivät pesästä ja nyt olen yksin. Ei ole tarjontaa varmaan naiselle, joka arvostaa kristillisiä perusarvoja ja ihan vaan sitä, että mies olisi kunnollinen. N48

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin kyllä uutta suhdetta. Mutta aika epätodennäköistä se on kun ujouden takia välttelen heti jos joku vaikuttaa kiinnostuneelta. En osaa esim flirttailla. Nytkin olen kiinnostunut eräästä mutten usko että se voisi oikeasti olla kiinnostunut meikäläisestä.

Samat sanat kuin yllä. Paitsi olen mies, kunnollinen sellainen. Tässä sinulle piristykseksi,🌹, ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Onko niitä miehiä jotenkin viiskymppisenä vähemmän saatavilla kuin nuorena? Jos on, niin mistä se johtuu?

Miehiä kumminkin syntyy enemmän. Mihin häviävät?

Parisuhteisiin häviävät ne kunnolliset.  Kukaan nainen ei jätä kunnollista miestä lasten jälkeen mutta moni nainen katsoo kusipäämiestä kunnes lapset muuttavat pois.

Baarit notkuu näitä helmiä, jotka on poispotkittu. Naiset samassa ikäluokassa eivät niitä huoli, paitsi ehkä yhdeksi yöksi.

Huonoa on siis tarjonta!

Minä olin 15 vuotta liitossa, joka kaatui miehen alkoholinkäyttöön. Työ olisi voinut ottaa sen paikan, mutta pomoni pitää huolen etten etene.

Joten tein profiilin nettiin, ja löysin ihanan miehen.

Varmaan on totta että miehet alkavat menehtyä jo viisikymppisenä. Jo kaksi eksääni on menehtynyt, ja kolmas on jo käynyt ohitysleikkauksessa. Ehkä suomalaiset miehet elävät aika rankasti.

Tapasin useamman viisikymppisen miehen, jotka olisivat olleet onnellisia ikäisestään naisesra. Olen ehkä vaihdevuosi-ikäinen, vähän pyöreä, vähän harmaantunut -mutta olen silti täysi nainen, ei mitään epäilystä, ja se vetoaa heihin. Pukeudun imartelevasti, käyn kampaajalla, meikkaan ja käytän korkokenkiä.

Tutustuisin mielelläni mieheen, joka haluaisi tutustua minuun. Olen kunnollinen nainen, mutta sekopäämiehen ex. Kiinnostaisi 45-55 v miehet, joilla ei isoja ongelmia. N48

Äitini, joka on 70, on itse vielä todella hyvässä kunnossa. Hän sanoo että hänen ikäisensä miehet ovat jo todella huonokuntoisia, ylipainoisia, sydänvikaisia, alkoholiongelmaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko niitä miehiä jotenkin viiskymppisenä vähemmän saatavilla kuin nuorena? Jos on, niin mistä se johtuu?

Miehiä kumminkin syntyy enemmän. Mihin häviävät?

Katos kun ei kukaan mies halua suhdetta viiskymppisen kurttanan kanssa. Ei edes ne kuuskymppiset. Ja suurin osa miehistä on jo vakiintuneessa suhteessa tuossa iässä. Jos eivät ole niin haluavat nuoren naisen eivätkä jahtaa jotain katkeraa ja lihonutta vaihdevuosihirviötä.

Heijastavatko miehet oman olotilansa naisten olotilaksi. Olin kolmekymppisenä kiireinen, rahapulassa oleva pienten lasten äiti. Työsuhteet olivat määräaikaisia. Painoa oli noin 5 kiloa liikaa, kun en ehtinyt treenata. Nyt lapset ovat isoja ja olen viisikymppinen hyvätuloinen ja velaton nainen. On aikaa itselle ja varaa tehdä, mitä huvittaa. On myös aikaa treenata ja ylipainoa ei enää ole. Suunnittelen hiukan urheilullisemman auton ostoa itselleni, kun ei tarvitse enää kuskata lapsia. Olen rento, seesteinen ja tyytyväinen elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Ahaa tosiaan miehille ei ehkä enää kelpaa tuossa iässä. Mutta miten niitä nuorempia naisia sitten riittää heille vanhoille miehille. Silloinhan nuoria miehiä jäisi yli ja niille olisi kysyntää ikäisistään sitten kun he ovat vuosien kuluttua viisikymppisiä.

En silti oikein tajua. Johonkin on pakko jäädä iso määrä vapaita miehiä.

Alle 55-vuotiaissa on huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia. Vaikka laskisi, että 20 % miehistä olisi syrjäytyneitä, miehiä on silti enemmän. Eli ei niitä naisia riitä. Näiden mielipiteiden esittäjien suuri guru Laasanenkin on vahvistanut, että nelikymppinen voi haaveilla nuoresta, muttei sitä saa. Moni nainen sen sijaan jättäytyy kokonaan markkinoiden ulkopuolelle, kun uskoo näitä juttuja. Lopputulos on jälleen, että miehet jäävät ilman naista.

Olen viisikymppinen, nelikymppisenä pitkästä huonosta liitosta lähtenyt nainen. Pitkään työstin avioliitossa saamiani haavoja, mutta nyt on elämä alkanut taas maistua. Lapset ovat isoja, itsenäisyys on ihanaa. En haaveile uudesta suhteesta, vaikka tarjokkaista ei ole pulaa. En jaksa enää tässä iässä parisuhteen vaatimia kompromisseja ja kitkoja enkä ajattele että parisuhteen "saaminen" olisi joku tavoitetila. Olen seesteisesti ja tyytyväisenä sinkku.