Käytiinkö 70/80 -luvuilla syntyneiden nuoruudessa shoppailemassa?

Jep, 10 markalla mentiin Tiimariin ostamaan hajukumeja.

Voi kyllä käytiin. Meidän pienellä paikkakunnalla ei ollut montaa kauppaa, joten välillä hypättiin kaverin kanssa junaan ja matkustettiin lähimpään isompaan kaupunkiin shoppailemaan. Rahaa oli yleensä aika vähän, joten koko päivän kaupoissa kiertelyn jälkeen ostoksia saattoi olla uusi toppi ja vyö..

Saanko vastata, vaikka olenkin syntynyt 60-luvun lopulla? Ei käyty. Ei ollut rahaa. Jos oli hieman, käytiin ostamassa karkkia. Joku sai yläasteella rahat, että meni yksin ostamaan jonkun tietyn tuotteen esim. farkut, mutta sekin oli täsmäisku. Kulttuuri oli erilainen ostamisen suhteen kun nykyään. Ekan kerran shoppailun 17-vuotiaana, kun olin lukion ekalla kesätöissä ja sain oikeasti rahaa. Vuosi oli silloin 1985.

Kyllä ainakin lukioaikana kävin vaatteita ostelemassa

Ei käyty shoppailemassa.

Käytiin kaupungilla, jos oli tarpeita hankkia jotain. Joskus 90-luvulla alkoi kaupoissa pyöriminen huvin vuoksi.

Tosin isoäitini, syntynyt 1920-luvulla harrasti turhanpäiväisiä ostoksia, joita sitten piilotteli...

Käytiin. Vaatteita, meikkejä, levyjä jne. Tiimari oli tosiaan myös kova sana.

90-luku ennen romahdusta oli sitä shoppailua. R-kioskista sai lainaa. 

Pienissä kirjakaupoissa käytiin. Siellä oli tarroja, kyniä ja kaikenlaista tavaraa.

No, mikä on nuoruutta? Vanhempien rahoilla ei (tietenkään) shopattu, mutta kyllä sitten 90-luvulla, kun tienasi omaa rahaa.

Myönnetään, kyllä meidän 12-vuotiaankin "pitää päästä" välillä shoppaamaan. Eikä edes H&M:n aletangosta voi ostaa mitään, "kun silloin kaikki muutkin ovat ehtineet ostaa sen saman..." Aaaargh!!! Jää se toppi aika vähälle käytölle, jos se täytyy jättää kaappiin, kun koulussa jollain toisella on sama...

Joo, silloin kun olin ala-asteella, niin miedänkin kylällä oli peräti kaksi kauppaa S-kauppa ja T-kauppa. Nyt siitä onkin jo yli 30 vuotta kun kylässä oli vielä kauppa.

Mitään nykyisen kaltaisia ostoskeskuksiahan ei ollut edes olemassa. Suurin ostoskeskittymä oli ostari, jossa oli samassa rakennuksessa useita eri liikkeitä, mutta niihinkin mentiin kaikkiin erikseen ulkokautta sisään.

Käytiin, tietysti. Mistä luulet vaatteiden ja meikkien päätyneen teineille?

90-luvullahan sitä vasta shoppailtiin.

Täh. No käytiin. Ihme kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Saanko vastata, vaikka olenkin syntynyt 60-luvun lopulla? Ei käyty. Ei ollut rahaa. Jos oli hieman, käytiin ostamassa karkkia. Joku sai yläasteella rahat, että meni yksin ostamaan jonkun tietyn tuotteen esim. farkut, mutta sekin oli täsmäisku. Kulttuuri oli erilainen ostamisen suhteen kun nykyään. Ekan kerran shoppailun 17-vuotiaana, kun olin lukion ekalla kesätöissä ja sain oikeasti rahaa. Vuosi oli silloin 1985.

Ei meilläkään ollut 60 luvulla ylimääräistä rahaa oikeastaan mutta kyllä me käytiin shoppailemassa.

Missä esihistoriassa te olette muka eläneet? Olen syntynyt 1979 pienehköllä paikkakunnalla, ja kyllä me käytiin shoppailemassa paikallisen teini liikkeen lisäksi lähimmässä isossa kaupungissa. Rahaa oli naurettavan vähän, mutta pääasia oli kiertely. Lukioaikana, kun koulu oli isohkon kaupungin keskustassa, se kiertely oli päivittäistä.

Olen syntynyt -69 ja asuin isossa kaupungissa. Kyllä kävimme shoppailemassa, lähinnä vaatteita ja muistan stockan meikkiosaston. Mutta elämä ei kuitenkaan ollut sellaista kuluttamusta mitä nykyään nuorilla tuntuu olevan (ja auts, kuulostan äidiltäni)

Kyllä käytiin, mökiltäkin piti kesällä päästä välillä lähimpään kaupunkiin shoppailemaan päiväksi ja ulkomailla sitä vasta shoppailtiinkin.

Mä kävin kesätöissä 14-vuotiaasta ja lukuvuoden aikana sain kuukausirahaa jolla sai tehdä mitä lystäsi, huvitteluunhan ne meni.

Olen syntynyt -72

Vierailija kirjoitti:

Saanko vastata, vaikka olenkin syntynyt 60-luvun lopulla? Ei käyty. Ei ollut rahaa. Jos oli hieman, käytiin ostamassa karkkia. Joku sai yläasteella rahat, että meni yksin ostamaan jonkun tietyn tuotteen esim. farkut, mutta sekin oli täsmäisku. Kulttuuri oli erilainen ostamisen suhteen kun nykyään. Ekan kerran shoppailun 17-vuotiaana, kun olin lukion ekalla kesätöissä ja sain oikeasti rahaa. Vuosi oli silloin 1985.

Juuri näin.

Shoppailu riippui perheestä. Köyhien perheiden lapset kulki samoissa rytkyissä koko vuoden. Keskiluokkaisilla sentään oli jotain vaihtovaatetta. Oma elämäni muuttui kun sain kesätöitä, tosin shoppailin maltilla.

Nykyisin olen aika hurja shoppailija - hintalappuihin on tullut iän myötä nolla lisää. Vähempikin riittäisi, mutta houkutuksia on nykyään niin paljon, että hirvittää!

Mä olin köyhä lapsi 80- ja 90-luvulla ja täysin eri mieltä kuluttamisen merkityksestä. Muistaako kukaan, kuinka tärkeitä oli oikean merkkiset vaatteet? 90-luvun alussa kaikilla esim. piti olla levikset jalassa vaikka ne oli törkeän hintaisia. Itselläni ei ollut ja siitä kärsin.

Ennen käytiin huvikseen "shoppailemassa" Tiimarista kyniä, kumeja ja tarroja kympillä. Nykyisin käydään shoppailemassa vaatteita kymmenillä jopa sadalla eurolla aika usein tarpeettomasti. Ennen mentiin ostamaan vaatteita vaan tarpeeseen.

ap