Lue keskustelun säännöt.
Hoitotyö ja halailu - sain moitteet kun en halannut?
30.06.2017 |
Olen sairaanhoitajaopiskelija ja työskentelen ikäihmisten laitoshoidossa kesätyöntekijänä. Alkuviikosta eräs muistisairas, hyvin iäkäs asukas pyysi minua halia ja hoidin asian mielestäni tyylikkäästi naurahtamalla rempseästi, että mitähän minun miehenikin siitä sanoisi, jos kuulisi että minä täällä töissä muita miehiä halailen. En pohtinut asiaa sen kummemmin, kunnes tänään lähiesimieheni halusi keskustella tapahtuneesta kanssani. Olen vieläkin ihan pöllämystynyt siitä, että hänen mielestään menettelin väärin ja koska olemme asukkaidemme koti ja tarjoamme kodinomaista hoivaa elämän viime vuosiksi, olisi minun pitänyt häntä halata?
Syy ei tietenkään oikeasti ollut se, että miestäni haittaisi jos töissä halailisin ihmisiä, vaan se, etten yksinkertaisesti halua ketään niin iholle. EHKÄ jotain poikkeuksiakin saattaisi olla, esimerkiksi jonkin asukkaamme läheinen asukkaan kuoltua lohdutusmielessä jos välit olisivat todella läheiset ja luottamukselliset (siis käytännössä silloin, jos olisin ollut vakityöntekijänä vuosia ja vaikka omahoitajanakin, ei näin kesätyöntekijäpositiossa koskaan). Olkaa/käsivartta voin koskettaa jos asukas vaikuttaa sellaisesta pitävän ja tietenkin hoitotoimenpiteet voivat olla hyvinkin intiimejä ja ne suoritetaan. Mutta halailu, etenkin muistisairauden yliseksuaalisiksi tekemien henkilöiden... ei.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Et ole tehnyt mitään väärää. Sun henk. Koht. Rajoista ei päätä hoidettava, eikä edes työnantaja vaan sinä. Ei kukaan muu.
Näin. Itsekin olen hoitaja joka ei halaile. Jotkut työkaverit halailevat, ja ei se mua haittaa, kiva jos asia on heille täysin ok ja asiakkaat saavat sitten sitä kautta läheisyyden kaipuutaan täytettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pakko halailla, se on intiimi läheisyyden osoitus ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Voi tietysti halata, jos siltä tuntuu ja hoidettavalle se on ok. Esimiehesi on väärässä. Lämminhenkinen ammatillinen käytös riittää. Olen työskennellyt yli 20 v sairaanhoitajana enkä ole koskaan halannut potilasta, silittänyt olen hiuksia ja pitänyt kädestä kiinni ja koskettanut lohduttavasti olalle.
Teit ihan oikein. Ilmoita lähiesimiehestäsi eteenpäin.
Minä halaan töissä esim. Kun on jonkun syntymäpäivä JOS halattava ei ole yliseksuaalinen, heitä en halaa koskaan vaan voisin esim taputtaa olkapäähän, silittää hiuksia, ottaa kädestä tms. Samoin halaan omaisia exituksen jälkeen, se tulee automaattisesti myötätunnosta. Olet aivan oikeassa ja pomosi on epäammattimainen jos pakottaa halaamaan.
En ole itsekään halailijatyyppiä enkä ole koskaan halannut potilaita vaikka juuri edellämainittuja olalle taputtamisia ja kädestä pitämisiä olen tehnytkin paljon. Vuosia myöskin hoitajana ollut, eikä tosiaankaan kuulu asiakkaan/potilaan halaaminen työnkuvaan vaan on ihan vapaaehtoista jos sitä joku haluaa osana työtään tehdä. Todella kummallinen esimies sinulla! Kuuluthan liittoon, jos jotain ongelmaa tästä tulisi? 821
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista! Kiva nähdä, että olette näin yksimielisiä enkä minä ole vaan jotenkin tunnevammainen hoitaja. Kuulun kyllä Tehyyn, kun joku sitä kysyi. Toivottavasti asia jäisi tähän eikä tarvitsisi sinne olla yhteydessä.
Oletko oikealla alalla kuitenkaan. Totta helvetissä kevyt halaus kuuluu hoitotyöhön muistisairaiden parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko otsikossa jokin kysymys, kun kerran on kysymysmerkki...
Niin saitko moitteet? Ei käynyt otsikosta ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulu halaamisen pakko toimenkuvaan, jos muuten lämminhenkisesti käyttäytyy.
Esimies on väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko oikealla alalla kuitenkaan. Totta helvetissä kevyt halaus kuuluu hoitotyöhön muistisairaiden parissa.
No ei hoitohenkilökunnan kuulu olla mitään seuralaisia potilaille, vaan pitää heidät elossa. Siihen ei halauksia tai päänsilityksiä ym. lääppimistä tarvita. Hoitotoimenpiteet tehdään ammatillisella otteella ja siinä se, seuralaispalvelut on erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse hoitajana koen halailun kiusalliseksi. Se ei vaan tunnu luonnolliselta. Hoidettavani ovat hoidettavia, en ole heihin kiintynyt niin paljon, että halailisin heitä. Halailen ainoastaan rakkaitani. Valitan, mutta en kykene mihinkään lämpöön hoidettavien kanssa. Hoidan heitä asiallisesti,mutta tunnesiteitä vieraisiin en kykene luomaan. Uskallan sanoa, että suurin osa hoitohenkilöstöstä ajattelee samoin. Työ on vain työtä, se siitä.
Ei ole pakko halata. Hoitajan on otettava huomioon jos kyseessä on dementoitunut tai muuten muistisairas että onko yliseksualisoitunut,pääseekö halauksesta irti,taputteleeko pyllylle,onko väkivallan vaaraa yms. Itsekkään en mielellään halaile,varsinkaan miespuolisia asiakkaita. Eli jokainen saa itse päättää kuinka lähelle asiakkaan omasta mielestään haluaa päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään halaamisen pakkoa, empatiaa voi osoittaa muutenkin. Itse olen kerran halannut pitkäaikaista hoidettavaani kun jäin ätiyslomalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko oikealla alalla kuitenkaan. Totta helvetissä kevyt halaus kuuluu hoitotyöhön muistisairaiden parissa.
No ei hoitohenkilökunnan kuulu olla mitään seuralaisia potilaille, vaan pitää heidät elossa. Siihen ei halauksia tai päänsilityksiä ym. lääppimistä tarvita. Hoitotoimenpiteet tehdään ammatillisella otteella ja siinä se, seuralaispalvelut on erikseen.
Tässä kiteytyy hyvin se mikä meidän vanhustenhoidossa on vialla. Hoitotyö nimenomaan ei saisi olla pelkkää "elossa pitämistä" tai sarjatyönä tehtäviä "hoitotoimenpiteitä". Pitäisi muistaa että se potilas on ihminen. Joka kuuluu kohdata ihmisenä. Muistisairaat on vielä ihan oma lajinsa. Muistisairas voi esim. luulla olevansa pieni lapsi, joka kaipaa halausta. Tuollaiset tilanteet voi aiheuttaa potilaalle ahdistustakin, jos hänet kovin ikävästi tyrmätään. Tottakai meillä hoitajilla on oikeus koskemattomuuteen, enkä sano että se halaus juuri on se asia mikä pitää toteuttaa. Toisaalta jokainen voisi itseltään kysyä että miksi se potilaan halaaminen olisi niin kamalaa, ja jos se on niin olenko oikeassa paikassa töissä. Vanhustenhoito, lastenhoito ym on töitä missä potilaat tulee enemmän tai vähemmän iholle. Jos ei kestä sitä että joku tulee iholle, niin työn hoitaminen voi olla vaikeaa.
Itse olen nykyään päiväkodissa töissä. Muistisairas on monesti verrattavissa pikkulapseen. Pieni lapsi tarvitsee paljon huomiota, syliä, läsnäoloa, turvaa. Tuskin kukaan haluaisi että lasta hoidettaisiin monotonisesti. Ja sylinkaipuuseen vastattaisiin että "kuule äitis pitää sua sit sylissä, tää syli on varattu vaan mun omille lapsille, hah hah!".
Vaikka ketju on hieman vanha, asiaa voi edelleen miettiä periaatteellisella tasolla.
Aloittajan selostuksen perusteella "tarinan roisto" ei ole sopimattomia ehdotellut papparainen, vaan hoitolaitos on todennäköisesti menetellyt väärin sekä työntekijää että asukasta kohtaan korostaessaan sanallisessa ja kuvallisessa markkinointiviestinnässään halaamista kodinomaisuuden tunnusmerkkinä. Tällainen markkinointiviestintä ei nimittäin ole harvinaista. Siinä tapauksessa asiakkaalle on omalta kannaltaan perustellusti muodostunut työntekijää kohtaan odotuksia, joiden täyttämistä työntekijältä ei voi työsuhteen perusteella vaatia. Ei siinäkään tapauksessa, että yksi tai useampi muu työntekijä olisi aikaisemmin toiminut samaa asukasta kohtaan tällaisten odotusten mukaisesti.
Tältä kannalta on ymmärrettävää, jos asiakas on ollut aloittajan reaktion johdosta niin pettynyt tai jonkun muun työntekijän aikaisemman toisenlaisen suhtautumistavan vuoksi jopa hämmentynyt, että on ottanut asian puheeksi aloittajan lähiesimiehen kanssa. Tällöin on myös selvää, että lähiesimies keskustelee toisenkin osapuolen kanssa selvittääkseen, mitä on tapahtunut.
Aloituksen perusteella lähiesimies on joka tapauksessa toiminut epäammatillisesti. Jää hieman epäselväksi, onko aloittaja saanut todellisia moitteita (otsikossakin kysymysmerkki) vai onko lähiesimies ilmaissut henkilökohtaisia mielipiteitään tilanteessa, jossa hänen olisi asemastaan johtuvan väärinkäsitysvaaran vuoksi kuulunut pitää ne omana tietonaan. Jälkimmäiseen vaihtoehtoon viittaa jossain määrin se, että aloittaja ei kerro saaneensa nimenomaista työnjohdollista käskyä toimia jatkossa toisin.
Hoitajien ja hoidettavien fyysinen kosketus muulloin kuin kliinisesti välttämättömistä syistä ei ole uusi aihe, vaan siitä on kirjoitettu ja kirjoitetaan edelleen eri tasoisissa opinnäytetöissä lähihoitajatutkinnosta tohtorinväitöskirjoihin asti. Nyt puheena olevalta kannalta opinnäytetöistä ei kuitenkaan voi päätellä mitään muuta kuin että asiassa ei ole ehdotonta jaata eikä ehdotonta eitä. Hakusanoilla "hoitaja" ja "halaaminen" löytyy myös lehtiartikkeleita, joissa jotkut hoitajat antavat ymmärtää halaamisen olevan miellyttävä osa ammattiaan, mutta tällaiset artikkelit eivät tietenkään todista mitään ilmiön yleisyydestä vaan niissä kuvataan asiaa etukäteen valitusta näkökulmasta.
On kulttuurisidonnaista, onko halaaminen hyväksyttävää edes silloin, kun se sopii sekä hoitajalle että hoidettavalle. Joissain maissa ammatillinen etäisyys on korotettu opinkappaleeksi, jonka todellinen tarkoitus lienee osaltaan lujittaa potilaan asemaa hallintoalamaisena ja hoitajan asemaa hallintokoneiston osana.
Nyky-Suomessa lienee tätäkin enemmän syytä kysyä, miksi kukaan edes kaipaisi halausta, joka olisi pelkkää teeskentelyä. Tai olisiko asia paremmin, jos halaus sisältäisi aitoja tunteita tilanteessa, johon sellaiset eivät kuulu. Arvokkaasti vanhenemiseen kuuluu, että ihminen säilyttää kykynsä ammentaa henkinen hyvinvointinsa omasta itsestään silloinkin, kun joutuu fyysisesti muiden armoille. Ihmiset pitäisi kasvattaa terveeseen henkiseen omavaraisuuteen jo lapsina, silloin asia ei vanhuksenakaan unohdu ensimmäisenä lähimuistin pettäessä.
Et ole tehnyt mitään väärää. Sun henk. Koht. Rajoista ei päätä hoidettava, eikä edes työnantaja vaan sinä. Ei kukaan muu.