Miksi olen tällainen? Jokainen juhannus menee itkien ja elämättä

no höpsistä, nyt pää pois pensaasta! Katso vaikka tuota Prisman kassastreamia jos et muuta keksi.

Niin me muutkin.

Joo, miksi et itke yksinäisyyttäsi muina 364:nä päivänä? Mikä ihme juhannuksessa muka on? Nytkin on ihan paska keli kun on kylmä. Ei ole mitään kivaa siinä ryyppäämisessäkään, mökillä on paljon kivempaa jonain päivänä kun on kiva ilma, makkaraa voi grillata koska vaan.

Jos tuon on sinulle tärkeää, TEE JOTAIN SEN ETEEN!! Mikä siinä on, kun kukaan ei tajua sitä? Ihmiset eivät kestä vapautta?

Vierailija kirjoitti:

Jos tuon on sinulle tärkeää, TEE JOTAIN SEN ETEEN!! Mikä siinä on, kun kukaan ei tajua sitä? Ihmiset eivät kestä vapautta?

Ei kun ihmiset etsivät joka helvetin asian suhteen jotakin yksinkertaista ihmeratkaisua eivätkä suostu tajuamaan, että tärkeissä asioissa yleensä pitää nähdä vaivaa. 

Mulla sama :( mikään ei muutu. Uusia ihmisiä olen tavannut, mutta ei kukaan kaipaa mun seuraa

Jos luet tätä palstaa, huomaat, että moni muukin on juhannuksena yksin. Älä suotta stressaa. Tämä on vain yksi päivä muiden joukossa.

Tärkeintä olisi tosiaan oppia olemaan tyytyväinen itseensä ja elämäänsä. Se parisuhteen tai ystävien hankkiminen tulee vasta sen jälkeen. Mua ei ole itkettänyt yhtään vaikka olen juhannuksen yksin, olen ollut vuosia sinkkuna ja ystäviäkin on vain muutama, jotka kaikki asuvat kaukana ja ollaan harvoin yhteyksissä. Mä teen ihan itse elämästänk nautittavaa niillä eväillä, jotka olen saanut. Hauskaa voi pitää yksinkin. Se on asenteesta kiinni ja sen asenteen voi oppia.

Oletko käynyt terapiassa?

Moi ap, täällä kohtalotoveri! Mietin just että lähtisin itsekseni vähän pyöriin keskustaan, mutta saapa nähdä jaksaako. Oon yleensä aina juhlapäivät yksin, tilanne muuttui sen jälkeen kun kaverit perheellistyivät ja mä sinkkuunnuin. Ei kutsuta sinkkua perhejuhliin ei. Valitettavasti ei oo mitään omaa mökkiäkään mihin mennä. Oon katsonut sarjoja sohvalla koko päivän. Mitä sä olet tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Joo, miksi et itke yksinäisyyttäsi muina 364:nä päivänä? Mikä ihme juhannuksessa muka on? Nytkin on ihan paska keli kun on kylmä. Ei ole mitään kivaa siinä ryyppäämisessäkään, mökillä on paljon kivempaa jonain päivänä kun on kiva ilma, makkaraa voi grillata koska vaan.

Sosiaalinen paine on kovempi juhannuksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, miksi et itke yksinäisyyttäsi muina 364:nä päivänä? Mikä ihme juhannuksessa muka on? Nytkin on ihan paska keli kun on kylmä. Ei ole mitään kivaa siinä ryyppäämisessäkään, mökillä on paljon kivempaa jonain päivänä kun on kiva ilma, makkaraa voi grillata koska vaan.

Sosiaalinen paine on kovempi juhannuksena.

Sosiaalinen paine on korvien välissä. Kannattaisi aikuisen ihmisen olemaan välittämättä turhia sellaisista, ei kai ap:kaan enää mikään 15-vuotias ole.

Vierailija kirjoitti:

Tänäkään juhannuksena en ole minkään ihanan miehen kanssa tai löytänyt ystäviä, joiden kanssa viettää perinteistä juhannusta jollakin mökillä. Olen niin onneton. Miten oppisin pois tästä, etten joka juhannus itkisi samaa asiaa? Eihän se ole kuin yksi päivä. Liian suuret odotukset ja sitten itkettää, kun eihän ne ikinä toteudu. :'(

Vinkki: vietä seuraavat juhannukset ulkomailla, vaihtelu virkistää!

No kyllä mua ainakin masentaa tää yksinäisyys en kai sitten luonteeltani ole erakko vaikka ujo olenkin. Kyllä tää elämä tuntuu vaan aika paskalta kun ei ole kavereita, eikä ketään kiinnosta paskaakaan

Jokaisella kaupungilla on nykyään FB-sivut. Sinne vaan perustamaan ryhmää, jonka ideana on esim. käydä kerran viikossa kävelyllä tai kahvilla tai kutoa vaikka villasukkia. Ilmoitat ajan ja paikan ja omat tuntomerkkisi. Ne tulee ketkä tulee. Jos ei ekoilla kerroilla tule ketään, jatkat vaan sitkeästi. Omalla aktiivisuudella voit kerätä verkoston uusia ystäviä, joilla voi olla ihan sama tilanne kuin sinulla.

Musta on ihan absurdi kysymys, että miksi yksinäistä surettaa erityisesti just juhlapäivinä. Tottakai on ihan eri asia olla yksin normaali viikonloppu kuin esimerkiksi joulu tai juhannus. Päivillä on erilaisia merkityksiä. Ap:hän just miettii että mitä voisi muuttaa, että tilanne paranisi, mutta ei se ainakaan sillä parane, että kieltää olevansa surullinen. Vähän nyt empatiaa hei oikeesti. Ai niin, tää on av, ehkä se on liikaa vaadittu. Ehkä itse kukin voisi kuitenkin miettiä joskus että kutsuisiko juhliinsa jonkun tuttavapiirin sinkun sen sijaan että juhlisi aina vain perhe- tai pariskuntameiningillä.

Ihme vouhkaamista jostain juhannuksesta. Mitä niin ihmeellistä siinä on? Vituttaa ainoastaan ettei telkusta tuu mitään hyvää leffaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, miksi et itke yksinäisyyttäsi muina 364:nä päivänä? Mikä ihme juhannuksessa muka on? Nytkin on ihan paska keli kun on kylmä. Ei ole mitään kivaa siinä ryyppäämisessäkään, mökillä on paljon kivempaa jonain päivänä kun on kiva ilma, makkaraa voi grillata koska vaan.

Sosiaalinen paine on kovempi juhannuksena.

Sosiaalinen paine on korvien välissä. Kannattaisi aikuisen ihmisen olemaan välittämättä turhia sellaisista, ei kai ap:kaan enää mikään 15-vuotias ole.

Se kuuluu ihmisluontoon ja vaikuttaa jokaiseen. Jopa sinuun vaikka kuvittelisit, että "minähän olen aikuinen ja minuun ei mikään hölynpöly vaikuta".

Tutkitusti ihmisen onnellisuudesta vain noin 20% on kiinni olosuhteista. Loput 80% on kiinni omasta suhtautumisesta. Maailma on täynnä ihmisiä, jotka ovat kokeent ihan hirveitä asioita; perheiden kuolemia, halvaantumisia, raiskauksia, ja voivat silti olla onnellisia. Onnellisuus lähtee sisältä päin. Päätä keskittyä positiiviseen. Tee asioita, joista pidät. Auta muita ihmisiä, tee vapaaehtoistyötä. Nämä kaikki lisäävät tunnetusti onnellisuutta. Yksinäisyys on perseestä, mutta ei se itkeminen ja murehtiminen kyllä onnellisuutta ainakaan lisää.

Pää pystyyn nyt

Ai kauhee miten epäempaattista sakkia täällä tänään.