Onko kenelläkään pitkää työmatkaa? Tai miehelläsi?

Mutta jos mieskin tukee, niin minusta ei yhtään hullumpi ajatus. Jos vain jaksat pitkää työmatkaa itse? Onko mahdollista tehdä yhtään etä-töinä?

Onko tie valaistu ja suht iso. Talvella ajaminen on aika karseeta. Ja jos esim. rekkaliikennettä on paljon ja tie huonokuntonen.

jokatapauksessa työpäivillesi tulisi kyllä pituutta rutkasti lisää jos aamuin illoin ajat tuon 120 km....Mutta toisaalta taas jos miehes tukee sinua tässä asiassa niin ota ihmeessä työ vastaan!

Meillä mies kulkee yhteen suuntaan noin 60 kilsaa ja selkäsärkyjä on usein kun joutuu töissäkin istumaan. Auton pitää olla tosi hyvä ja ajamisesta pitää nauttia että pitkiä matkoja jaksaa ajella vuodesta toiseen, oli sitten lumimyräkkä tai ei! Mitä nopeusrajoituksia matkalla olisi, kuinka kauan matkan voisi olettaa kestävän?

Mulla matkaa oli 140 km. Ongelma oli se, että autolla olisi päässyt nopeasti lähelle Helsinkiä, mutta työpaikka Hgin ydinkeskustassa. Siis auto parkkiin ja metrolla loppumatka. Yhteydet siis ratkaisevat. Onko työpaikalla parkkipaikka ja mikä työaika (ajaisitko aina ruuhkassa).

Kilometreinä ei mielestäni mahdoton.



Itse pädyin bussiin, jossa nukuin. Aamulla lähtö kello 7 ja paluu illalla kello 7. Valiettavasti välillä venyi puol kasiin ja tuntui, että lapsia ehdi nähdä. Jaksamista auttoi huomattavasti yksi vapaa/etäpäivä keskellä viikkoa!!! Suosittelen.



Itse en jaksanut reissata kuin vuoden. MUTTA meillä myös mies matkatöissä ja pitkiä päiviä, joten aina piti järjestellä ja sovitella. Suurin syy oli muut vaikeudet eli oma sairastumiseni ym. Eikä mun työpaikka ollut se unelmaduuni (sinne varmaan olisi matkustanut edelleen).



Suosittelen suunnittelemaan tarkasti ja mikäli mahd ottaa yksi vapaa tai etäpäivä keskellä viikkoa.

KOkeilisin! Jos liiian rankkaa, sitten pitää miettiä elämä uudelleen, mutta tulipahan kokeiltua eikä jälkeenpäin kaduta...

Oletko itse varma että jaksat 8h töitä + 2+h matkoihin/pv? Onko sulla harrastuksia joita haluaisit jatkaa? Oletko valmis siihen että elämässäsi on vain työ?

Itse en ole tuollaista etäisyyttä työpaikalle edes harkinnut, mutta muutaman tapauksen olen seurannut sivusta.



Isäni kävi aikoinaan noin kaukana töissä. Muistan, että oli silloin tosi vähän kotona, mutta ei se haitannut kun me lapset olimme jo isompia (murrosikäisiä).



Ystäväni kävi vastikään myös töissä noin kaukana kotoa. Homma näytti olevan oikeastaan mahdoton. Normaalipäivät olivat vielä ihan ok, mutta jokin pieni ongelma (lasten sairastuminen kesken päivän, miehen työmatka, mummin lomamatka...) kaatoi homman. Lisäksi lasten viemiseen/hakemiseen tarvittiin päivittäin ulkopuolinen, kun isän työpäivä oli 8-tuntinen. Eli heillä isä vei lapset tarhaan, mummi haki (tai päinvastoin). Äiti oli lähtenyt töihin jo kukonlaulun aikaan, ja tuli kotiin illalla viimeisenä. Ei kovin innostavaa, vaikka työ olikin mielenkiintoinen.



Perhe jaksoi tätä vajaa vuoden, sitten ystäväni löysi toisen työn lähempää kotoa, ja nyt arki sujuu, eikä mummia ei tarvitse käyttää kuin satunnaisesti apuna.

Kahden tarhaikäisen kanssa urakka olisi järkky. En voisi viedä enkä hakea lapsia tarhasta (haluan olla osa sitäkin touhua). Lähtisin ekana ja tulisin illlalla viimeisenä ja rättiväsyneenä. Eipä siitä perhe siais äidistä mitään. Parisuhde ja lapset kärsisivät.



Mikä sulle on elämässä tärkeintä? Mulle perhe eli lapset ja mies. Haluan jakaa heidän kanssaan arkea niin paljon kuin työssäkäyvä voi ja jos yksikin tunti vietäisiin minulta päivästä, kokisin sen tuskallisena.



Nyt mulla matkaa töihin 10 km ja ihan tarpeeksi (ruuhkassa matkaan kuluu 30 minuuttia/suunta).



Joskus mulla oli työmatka 48 km/suunta ja jaksoin sitä vuoden. Talvella oli järkyttävää ajaa pimeitä teitä lumisateessa.