Onko ok, jos aikuinen yhtäkkiä muuttaa käyttäytymistään?
Olen aina ollut arka ja punninnut sanani tarkoin. Nyt lähetin vastauksen erään sukulaisen e-mail -viestiin sen kummempia kursailematta, lyhyesti, lakonisesti ja miettimättä, kuinka eri tavoin sanani voi väärintulkita jne. Miettiköön sukulaiseni, miksi sai minulta noin huolettoman vastauksen, jos lystää. En kuitenkaan ollut epäystävällinen.
Minulla on hyvä ja "vapautunut" olo. Mietin, miksen tästä lähtien aina toimisi näin. Miksi minun pitäisi kantaa huolta jonkun väärintulkinnoista ja mahdollisista loukkaantumisista? Pidetäänkö jotenkin "mielisairaana" ja epävakaisena, jos yhtäkkiä aikuisena tekee täyskäännöksen varovaisesta ja äärihienotunteisesta kursailemattomaksi ja huolettoman lakoniseksi?
Kommentit (4)
Lohduttava kommentti. Ja totta tuo, ettei kukaan voi joka ikistä sanaa punnita niin tarkoin, ettei mitään väärinkäsityksiä voi päästä syntymään. Mutta kurjiahan ne väärinkäsitykset ovat. Ja usein myöhemmin ei sitten enää saa mahdollisuutta korjata asiaa.
Ja sitten kun mennään sosialliseen mediaan, niin tuon ilmiön vaikutukset pomppaavat nollasta sataan. Julkaisepa yksi viaton kommentti, missä on hieman epäonnistunut sanavalinta, niin seurauksethan ovat usein iltasanomissa asti. Itse julkaisin facebookissa huolimattomasti muotoillut jutun. Seurauksena oli ihan lähellä, etten joutunut sulkemaan itseäni koko facebookista pois. Kökkömyrsky oli valtavan kiihkeä.
Että mä vihaan näitä "Onko oikein"-otsikoita!!
Ap, kysyt ihan väärää asiaa. Ei kyse ole siitä onko se oikein vai väärin eikä sillä ole mitään merkitystä. Oikeammin pitäisi kysyä onko sulla oikeutta tehdä asia toisin kuin sultä odotetaan? Kyllä on, koska sun tehtävä on täyttää vain sun omat odotukset, muiden odotuksista et ole vastuussa.
Sovitaanko ettet enää ikinä tee moista "Onko oikein että"- otsikkoa tänne koska se antaa susta perin yksinkertaisen ihmisen kuvan etkä sä taatusti ole sellainen.
Sitten asiaan: Sut on ilmeisesti roolitettu muiden puolesta siihen kiltin, hiljaisen ja myöntyväisen kynnysmattoihmisen rooliin. Sitä sulla on oikeus muuttaa silloin kun alkaa tuntua siltä että haluat astua tämän roolisi ulkopuolelle ja kenties muuttaa sitä pysyvästi. Varaudu toki siihen että koet vastustusta ja päättäväisiä yrityksiä tunkea sut takas sinne lokeroon josta nyt olet karkaamassa koska muutos on aina pelottava juttu joidenkin mielestä. Jos miellyttämisen lopettaminen tuntuu vapauttavalta ahdistavan sijaan, olet oikealla tiellä.
Onnea voimaantumisen johdosta!
Minä sain kyllikseni erään hemmotellun ja oikuttelevan keski-ikäisen sukulaisen silkkihansikkaita käsittelystä. Sitä pyydettiin koska hän oli koulukiusattu yläkoulussa. Omien havaintojeni mukaan ihminen on itsekeskeinen sekä röyhkeä, joka osaa käyttää tuota uhri-statustaan hyväkseen.
Sanoin suoraan ettei se elämä ole muillakaan ollut ruusuilla tanssia ja en jaksa enää aikuisen ihmisen temppuilua ja lompakkona olemista. Hankkikoot itselleen uutta seuraa. Oli muutenkin kummallinen ihmissuhde kun vain hän sai määrätä mistä ja kuinka keskustellaan.
Osmo A. Wiio tokaisi, että viestintä epäonnistuu, paitsi sattumalta. Pääsääntöisesti kuitenkin viestin lähettäjä ja vastaanottaja muodostavat lähetetystä viestistä niin yhdenmukaisen kuvan ja käsityksen, että viestintätilanteen tarkoitus toteutuu. Niin muodoin on turha miettiä jokaisen sanan jokaista mahdollista merkitystä. Päähän siinä halkeaa. Ja samasta syystä joku voi tulkita tämänkin viestin toisin kuin minä toivon. Mutta urheasti vain lähetän tämän kirjoituksen siinä toivossa, että riittävä yhteisymmärrys on saavutettavissa ja keskustelu saa yhden uuden näkökulman.