Lue keskustelun säännöt.
Olen 24v mies, jolle ei ole kertynyt ensimmäistäkään seurustelu- tai seksikokemusta
31.05.2017 |
Moni pitää minun tilanteessani olevia miehiä täysinä friikkeinä, mutta mitä itse olen havainnut, niin emme me ole mitenkään tuiki harvinaisia.
Minkäänlaisia kaverisuhteita tai sosiaalisia verkostoja minulla ei ole ollut sitten ala-asteaikojen. Yläasteella minua kiusattiin ja tytöt kohdistivat minuun henkistä väkivaltaa ja syrjivät minua, vaikken heitä mitenkään seksuaalisesti ahdistellut, käyttäytynyt huonosti tms.
Se, minkä olen huomannut, niin useimmat ihmiset - jopa miehet, vaikka kilpailu seksipartnereista eriarvoistaakin eri miehiä paljon - tuntuisivat vaan päätyvän suhteisiin vahingossa, toiset miehet tuntuisivat saavan aloitteita vastakkaisen sukupuolen edustajilta tämän tästä jne. En minä vaan ole ikinä naisilta mitään aloitteita saanut, he eivät useinkaan istuudu viereeni bussissa, eivät osoita minkäänlaista kiinnostusta, silloin kun vielä opiskelin he eivät olleet halukkaita tekemään kanssani tuttavuutta jne. Tästä syystä en ole ikinä saanut minkäänlaisia seurustelu-tai seksikokemuksia tähän päivään mennessä.
Aloitin 19-vuotiaana käymään yksin baareissa, mutta eipä sielläkään tulokset olleet mitenkään kummoisia, vaikka kävin aikoinaan niissä jopa kahdestikin viikossa. En tehnyt koskaan aloitteita naisille, mutta en usko lopputuloksen olevan mitenkään erilainen, vaikka olisin tehnytkin. Menin kyllä aikoinaan tanssilattialle "joraamaan", mutta n. 22-vuotiaana koin sen niin noloksi ja häpeälliseksi touhuksi, että lopetin.
Olin käynyt baareissa varmaan pitkälti toista vuotta ennenkuin sain "iskettyä" ensimmäistäkään naista noista paikoista. Tai enhän minä niissä tilanteissa itse oikeastaan mitään tehnyt, mutta siinä 20-21-vuotiaana kuitenkin muutama nainen osoitti kiinnostusta, suudeltiin ja olisin varmaankin saanut myöskin seksiä, ellen olisi aina livistänyt tilanteista ennenpitkää. Ilmeisesti naiset vaan eivät olleet tarpeeksi haluttavia, kun en saanut stondista heidän kanssaan suutelemisesta jne. Sittemmin on ollut hiljaista
22-vuotiaana kyllästyin totaalisesti baareiluun, vaikken sitä vielä silloinkaan lopettanut kokonaan. Nykyään minun täysin mahdotonta asioida yhdessäkään baarissa ilman ääretöntä vitutusta ja melankoliaa. Aloitteita en ole saanut naisilta enää pitkään aikaa, pelkästään vittuilua baarin muilta asiakkailta. Koen myöskin ikääntyneeni ja että juna minun kohdallani on auttamattomasti mennyt ohi jo aikapäiviä sitten, jos nyt mitään saumaa on koskaan ollutkaan.
Sitten on vielä nämä netin eri senssipalvelut. En ole koskaan ollut mitenkään innokas nettideittailija, mutta joitakin profiileja minulla on ollut jonkun aikaa joillakin seuran-ja seksinhakusivustoilla. No mitään aloitteitahan naiset eivät minulle niissäkään tee, vaikka olen välillä jopa maksanut etusivun näkyvyydestä, joten ei ole ollut kiinnostusta jatkaa. En kyllä osaa mitään keskustelua muutenkaan ylläpitää naisten kanssa netissä, joten jos he eivät ole minusta jo lähtökohtaisesti riittävän kiinnostuneita, niin en silloin kyllä osaa (enkä ole edes kiinnostunut) markkinoimaan itseäni heidän silmissään kiinnostavammaksi.
Sitten on olemassa vielä Tinder, joka on monille nykypäivänä keskeinen seuranhakuväylä. Kokeilin sitä pari vuotta sitten, mutta matcheja tuli n. 1,5 kk:n sielläolon aikana n.30, vaikka hyväksyin melkein kaikki ehdotetut profiilit jotain selviä feikkejä lukuunottamatta. Oliskohan ehkä pari naista koko tuona aikana aloittanut yhtään minkäänlaista keskustelua ja treffeille pääseminen kenenkään kanssa oli suorastaan valovuosien päässä.
Kommentit (31)
Veikkaan, että sinä olet hieman ihmispelkoinen tai et muuten ole aivan sinut itsesi kanssa. Ja se näkyy ulospäin ja toimii tehokkaana ihmiskarkottimena. Sanot tietysti, ettet pelkää mitään ja olet sinut. Mutta nämä asiat eivät edes aina ole tiedostettuja. Tai sitten annat sellaisen vaikutelman, vaikkei se olisikaan totta.
Sinunlaiselkesi naiskontaktin saaminen vaatii tosi paljon työtä. Se ei ole niin helppoa, että menet vain baariin hengaamaan ja odottelet. Sinun on oltava aktiivisempi ja se taas taitaa olla sinulle vaikeaa.
Itse kiersin aktiivisesti kaikki paikat mihin kutsuttiin ja useimmiten ihan itse ilman kenenkään kutsuja. Juttelin ihmisille, harrastin, osallistuin työpaikan idioottimaisiin illanviettoihin, jne. Kaikki ihmiskontaktit toimivat harjoituksena. Kolmekymppisenä vihdoin tärppäsi. Mutta kyllä se ehti moneen kertaan alkaa työltä tuntumaan ennen sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
usko tai älä kyllä se jutteleminen olisi auttanut, mutta älä huoli ei pelisi ole vielä pelattu. Itse olin saman ikäinen kuin sain ekan kerran ja aloin seurustelemaan. Nainen ei uskonut kuin kerroin poikuudestani myöhemmin
Olin 27-vuotias menettäessäni neitsyyteni. Olen nätti, korkeakoulutettu ja hyvin sosiaalinen nainen. En vain kelpaa suomalaiselle miehelle, kun olen kuulemma läski mitoilla 157/63 kg. Neitsyyteni vei brittimies, olemme naimisissa nyt.
T. Nainen 32 v, edelleen 62 kg painoisena hirveä läski
Mun tapauksessa: Eka suudelma 22 vuotiaana, eka seksikokemus 23 vuotiaana, nyt on ikää 34 ja seksikumppaneita yli 20...eli älä huoli :)
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että sinä olet hieman ihmispelkoinen tai et muuten ole aivan sinut itsesi kanssa. Ja se näkyy ulospäin ja toimii tehokkaana ihmiskarkottimena. Sanot tietysti, ettet pelkää mitään ja olet sinut. Mutta nämä asiat eivät edes aina ole tiedostettuja. Tai sitten annat sellaisen vaikutelman, vaikkei se olisikaan totta.
Sinunlaiselkesi naiskontaktin saaminen vaatii tosi paljon työtä. Se ei ole niin helppoa, että menet vain baariin hengaamaan ja odottelet. Sinun on oltava aktiivisempi ja se taas taitaa olla sinulle vaikeaa.
Itse kiersin aktiivisesti kaikki paikat mihin kutsuttiin ja useimmiten ihan itse ilman kenenkään kutsuja. Juttelin ihmisille, harrastin, osallistuin työpaikan idioottimaisiin illanviettoihin, jne. Kaikki ihmiskontaktit toimivat harjoituksena. Kolmekymppisenä vihdoin tärppäsi. Mutta kyllä se ehti moneen kertaan alkaa työltä tuntumaan ennen sitä.
"Sinunlaiselle"???
Aloittaja kertoo jotain, sinä et usko sitä. Haluat uskoa jotain muuta ja nyt päätät tietäväsi tasan minkälainen ihminen siellä kirjoittelee ja jaat sen mukaan ohjeita. Loppujen lopuksi sulla tosi vähän materiaalia käytettävissä tuohon sun analyysiin verrattuna.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin 27-vuotias menettäessäni neitsyyteni. Olen nätti, korkeakoulutettu ja hyvin sosiaalinen nainen. En vain kelpaa suomalaiselle miehelle, kun olen kuulemma läski mitoilla 157/63 kg. Neitsyyteni vei brittimies, olemme naimisissa nyt.
T. Nainen 32 v, edelleen 62 kg painoisena hirveä läski
Ehkä se johtuu tuosta sun kamalasta yleistämisestä ennemminkin...
Jos sua ei kiinnosta baarissa ravaaminen, tuskin sitä naista sieltä kannattaakaan etsiä. Teillä olisi todennäköisesti erilaiset kiinnostuksen kohteet. Yksin baarissa joraileva mies on myös usein aika epäilyttävä näin naisnäkökulmasta, joten lähestyminen lienee senkin takia vaikeaa.
Kuulostaa siltä, että sulla on sama ongelma kuin monilla muillakin täällä vuosien saatossa valittaneilla miehillä, eli omassa elämässä pallo vähän hukassa. Et oikein tiedä, mitkä olis just sun erityisiä intohimon tai mielenkiinnon kohteita tai mitä varten ylipäätään elät. Koeta nauttia elämästä ensin edes vähän, niin alat ehkä vetää puoleesi myös posiitiivisia ihmiskontakteja. Sulla on koko maailma avoinna, mutta silmät kiinni.
n23
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin sain ekan kerran "vasta" 23v. Siitä lähtien ollut tämän saman naisen kanssa parisuhteessa onnellisena. En tiedä olisinko mitään menettänyt jos olisi vielä muutamia vuosia mennyt ilman naiskokemuksia. Kestävät ystävyyssuhteet on loppupeleissä mielenterveyden kannalta tärkeämpiä kuin seksikokemukset ja parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Olin 27-vuotias menettäessäni neitsyyteni. Olen nätti, korkeakoulutettu ja hyvin sosiaalinen nainen. En vain kelpaa suomalaiselle miehelle, kun olen kuulemma läski mitoilla 157/63 kg. Neitsyyteni vei brittimies, olemme naimisissa nyt.
T. Nainen 32 v, edelleen 62 kg painoisena hirveä läski
Hassua että oot noilla mitoilla "kelpaamaton läski" kun kaverini 160cm 100kg saa iskuyrityksiä tuon tuosta. Niin ja ihan suomalaisilta miehiltä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut mullakaan tuossa iässä vielä MINKÄÄNNÄKÖISTÄ kokemusta miehistä. Neitsyys meni 26-vuotiaana. Samoin ensimmäisen suudelmani sain 26-vuotiaana kun menetin neitsyyteni. Seurustelukokemuksia ei ole. T: Nyt 28-v ruma ja tissitön nainen
Mitä sitten? Sinulla on vielä aikaa, itse olen 35v. Minun nuoruudessani masennuksen hoito lopettiin siihen kun itsemurhan mahdollisuus poistui. Sen jälkeen olen vain käynyt töissä ja sukulaisten kanssa juhlissa ja syömässä. Ei mitään kontaktia ulkopuoliseen maailmaan, paitsi kun käyn ruokakaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa hankkia itsetunto ja positiivisia kokemuksia kaveripiirissä, suvun piirissä tai työelämässä. Sitten sen itsetunnon varassa ja hyvää oloa hohkaavana on helppo lähestyä naista.
Toinen vaihtoehto on etsiä joku introvertti valtavirrasta poikkeava nainen, jota ei häiritse se, ettet käyttäydy normaalin koodiston mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos sua ei kiinnosta baarissa ravaaminen, tuskin sitä naista sieltä kannattaakaan etsiä. Teillä olisi todennäköisesti erilaiset kiinnostuksen kohteet. Yksin baarissa joraileva mies on myös usein aika epäilyttävä näin naisnäkökulmasta, joten lähestyminen lienee senkin takia vaikeaa.
Kuulostaa siltä, että sulla on sama ongelma kuin monilla muillakin täällä vuosien saatossa valittaneilla miehillä, eli omassa elämässä pallo vähän hukassa. Et oikein tiedä, mitkä olis just sun erityisiä intohimon tai mielenkiinnon kohteita tai mitä varten ylipäätään elät. Koeta nauttia elämästä ensin edes vähän, niin alat ehkä vetää puoleesi myös posiitiivisia ihmiskontakteja. Sulla on koko maailma avoinna, mutta silmät kiinni.
n23
Hyvä kommentti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa lähestyä niitä naisia. Ei ole mitään hyötyä mennä vaan odottelemaan ja istuskelemaan baariin tai odottaa naisten viestejä tinderissä, jos et ole mitenkään poikkeuksellisen hyvännäköinen. Naiset yleensä odottaa miehen tekevän aloitteen, valitettavasti.
Luulis kuitenki että nettideitti olis sulle hyvä, jos et oo sosiaalisesti kovin taitava? Helpompi jutella ensin netissä.
Ei tossa oo mitään ihmeellistä, tai jos tosissaan on huono itsetunto niin sitt voi olla ett kokee olevansa jotenkin huonompi ihminen. Itse olen samanikäinen nainen eikä mullakaan ole vastaavista asioista mitään kokemuksia. Mulla on ollut aina paljon kavereita, no en oo ikinä ollu mikään suosittu (paitsi ala-asteella, mutta niin oli moni muukin).
En ole ikinä seurustellut koska enpä vaan oo tavannu ihmistä joka kiinnostais yhtään syvällisemmin. Baareissa oon ollu mutt usein siellä on lähinnä ahdistavaa, mä meen sinne pitämään hauskaa kavereiden kanssa, ne taas ne rupee tanssimaan joidenkin random tyyppien kanssa vaikka seurustelevatkin..
Mä opiskelen nyt yliopistossa ja vaikka tunnen sieltäkin paljon miehiä niin ei ne kiinnosta mua eikä nekään oo kiinnostunu musta. Voi olla että vietän koko loppuelämäni sinkkuna, ja koska tähän mennessä se ei oo ollu mikään ongelma niin miks se ois jatkossakaan? Entinen kämppikseni oli todella musertavaa seuraa ennen kuin löys poikaystävän, siis se vaan itki ja valitti kun deittikumppanit oli syvältä, ja että ei halua olla yksin. Itse en koskaan ymmärtänyt häntä, miks on niin vaikeaa olla yksin? Toinen mun kaveri taas on seurustellut 12-vuotiaasta lähtien, kun ero tulee entisestä niin vähintään 2 viikon päästä on löytänyt uuden netistä.
Onhan sulla vielä aikaa. Tai niin ainakin itselleni yritän aina vakuutella, kun olen samassa tilanteessa (sillä erotuksella että en ole koskaan käynyt baareissa tai kokeillut nettideittaamista...)
N24
Ehkä sä et ole kiinnostunut naisista vaikka haluaisit olla koska muutkin. Voithan olla a-seksuaali tai miehiin päin kallellaan tietämättäsi.
Vierailija kirjoitti:
Olin 27-vuotias menettäessäni neitsyyteni. Olen nätti, korkeakoulutettu ja hyvin sosiaalinen nainen. En vain kelpaa suomalaiselle miehelle, kun olen kuulemma läski mitoilla 157/63 kg. Neitsyyteni vei brittimies, olemme naimisissa nyt.
T. Nainen 32 v, edelleen 62 kg painoisena hirveä läski
Suomimiehet on kyllä jotenkin kauheen nirsoja. Kaikkein tavallisimmatkin tallaajat etsii sitä sievintä, nuorinta ja hoikinta neitosta. Mahtaiskohan tuommoinen liiallinen nirsous johtua matalista testosteroni-tasoista? Ihmettelen vaan.
Kunpa minutkin pelastais joku söpö brittimies. :/
n 29v. 164cm/69kg
Aikaa on vielä, mutta ei paljon. Tuossa iässä on pakko alkaa toimia tai lopulta tilanne kasvaa liian suuriin mittoihin pääsi sisällä ja häpeä sekä pelko saavat sinut luovuttamaan koko jutun.
Itse olen 35 v ja elämäni saavutukseksi tällä elämän saralla jäivät yksi suudelma kännisen naisen kanssa ja kaksi kertaa käsi kädessä kävely. Yrittämisen lopetin noin 28-vuotiaana ja päätin, että oman mielenterveyteni kannalta on parempi vain olla ajattelematta koko asiaa. Toisaalta myös, kyllähän täydellinen kokemattomuus seksi- ja seurustelurintamalta keski-ikäisenä miehenä on elämän tapa kertoa, että minua ei ollutkaan tarkoitettu elämään normaalia elämää. Riippumatta siitä mitä olidin halunnut.
Ei haittaa! Minäkin löysin ensimmäisen kumppanin vasta 34- vuotiaana. Odotin riittävän kauan riittävän kivaa ihmistä. Ei ole syytä hätiköidä tai seurustella tavan vuoksi.