Mukavuudenhaluiset yhden lapsen perheet

Oletko turhautunut kotiäiti 8 lapsen kanssa kotona ja nyt kadehdit muita?

Kateelliset mussuttaa mutta karavaani kulkee.

Oikeasti, ei käy täysillä, jos pohtii toisten ihmisten juttuja noin vakavasti. Ei ole hyvä, ettei hanki lainkaan lapsia. Liikaakaan ei saa olla...

itselleen/parisuhteelleen?



Mä en oikeasti tajua tota vikinää...



T: kahden lapsen äiti, toiveissa 4 lasta.

Mulla on aikaa,tarmoa ja rahaa vaikka kuinka ja kaikki jaettavaksi tälle yhdelle täydelliselle lapselle joka mulla on :) Ja voi kuinka helppoa tää onkaan!!

Heidän lapsi on paras, hieonoin, ihanin ja aina oikeassa. Heidän lapsensa ei koskaan tee pahaa, kiusaa muita jne..



Menee vaan hermo erääseen vanhaan naapuri pariskuntaan, joka tehnyt vanhoilla päivillään lapsen, ainokaisen, ja se on lähes Jumala heille ja muitten lapsia haukutaan ja niille huudetaan jne...

Meille ei saada toista lasta, mutta julkisesti olen siitä ihan cool ja esitän että asiathan on ihan täydellisesti näin. Meidän ongelmat ei tollasille kuulu.

Mitä pahaa on mukavuudenhalussa???



Ilmeisesti kyse on periluterilaisesta etiikasta, että otsasi hiessä on sinun elämäsi elettävä.



t. kahden lapsen mukavuudenhaluinen äiti

Miksi elämä ei saisi olla mukavaa? Meillä on sitä paitsi vain yksi lapsi, ja kyllä yhdenkin kanssa tulee välillä aika epämukavia hetkiä.

Ihmeellistä, että pitäisi väen väkisin kärsiä ja kituuttaa etenkin, jos ei koskaan ole haaveillut suuresta perheestä ja se on molemmille puolisoille ok.

Vierailija:

joka tehnyt vanhoilla päivillään lapsen

vielä jopa saaneet lapsenkin, jonka tuloa on itsekkäästi lykätty mummoikään saakka.

:-D

Tai ainakin sinä, näemmä.

Ei me vaan kärsitä.

jotkut useamman lapsen äidit ajautuvat. Olen kuullut jo useammalta äidiltä, jolla on lapsia pienillä ikäeroilla lauseita tyyliin " mä en kyllä muista niistä ajoista paljoakaan" . Miksi vapaaehtoisesti ajautuisin vastaavaan tai edes ottaisin riskín moisesta? Mikä siinä niin kiehtoo?

joissa lapsia on vissiin jossain vauvahuumassa tehty omiin voimavaroihin nähden liian monta. Sitten ei enää riitäkään aika ja kasvatuskyvyt, ja tietäähän sen, mitä niistä lapsista tulee. Esim. näissä telkkarin supernanny- yms. ohjelmissa näki juuri näitä perheitä, ihan hyviää tarkoittavia kunnon ihmisiä, joiden ongelmat lastenkasvatuksessa johtuivat vaan siitä, että lapsia oli liian monta, eikä huomiota ja aikaa riittänyt kaikille. Vanhempien tärkein tehtävä on antaa lapselleen riittävän paljon omaa rakkauttaan ja huomiotaan, sisarussuhteet, jotka toki ovat tärkeitä, tulevat vasta tämän jälkeen.

t. yhden äiti

Enemminkin minua säälittävät ne monilapsiset perheet, jossa äiti ja isä käyvät viimeisillään, ovat väsyneitä, eivät jaksa, huutavat lapsilleen ja toisilleen... Ja sitä paitsi elämä muuttuu AINA, kun perheeseen tulee lapsi. Yksikin lapsi muuttaa elämän ihan täysin.

mutta en ole koskaan tavannut kuin yhden tällaisen perheen.



Yksi lapsi, toivottu. Äiti lähti töihin lapsen ollessa 9kk ikäinen, heillä oli iso omakotitalo (kaksi asuinkerrosta ja kellarikerros) jonka olivat itse rakentaneet. Autot ja sisustukset viimeisen päälle, joka ainoa lelu ja vaate lapsellekin uutena ostettu.



Tämä äiti sanoi ihan suoraan (ei edes mitenkään surullisen oloisena) että hänen on pakko mennä töihin että saavat asuntolainan maksettua ja että ovat päättäneet että lapsi jää ainoaksi lapseksi koska lapset tulevat niin kovin kalliiksi.



Säälittää tuon lapsen puolesta.

Miksi tehdä lisää lapsia jos on tyytyväinen siihen yhteen eikä halua lisää? Onko väärin haluta muutakin elämää kuin perhe?

Vierailija:

Säälittää tuon lapsen puolesta.

Ethän sinä voi tietää, miten läheistä ja rakastavaa heidän elämänsä on sen kadehtimasi ison omakotitalon sisällä.