Ainoa nainen tiiminvetäjän lisäksi meidän tiimissä. Aivan kamalaa. Itken joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Tiiminvetäjän kanssa ei vaan ole kemiat yhtään kohdallaan, mm ikäero (minä 15 vuotta vanhempi). On mulle todella kylmä ja virallinen, mutta tiimin jätkille "hyvä jätkä". Mulkoilee ja irvistelee mulle kun luulee etten huomaa. Tiimin pojat ei halua auttaa vaikka tarvitsen apua esim tietsikan kanssa. Tiimin pitää kuulemma olla "itseohjautuva" tms. Tunnen et jään jalkoihin, kun en tajuu mistä nämä muut puhuu. Siis ei vaan työasioista mutta yleensä. Ollaan konsernin sisäisessä yksikössä, ei asiakaspinnassa, kaikki akateemisia. Itken joka kerta ennen ja jälkeen palaverien. Pitäiskö hakea saikkua burn outtiin?

Miksi olet tuossa tiimissä jos et tajua yhtään missä mennään? Oletko liian vaativissa tehtävissä?

Vierailija kirjoitti:

Tiiminvetäjän kanssa ei vaan ole kemiat yhtään kohdallaan, mm ikäero (minä 15 vuotta vanhempi). On mulle todella kylmä ja virallinen, mutta tiimin jätkille "hyvä jätkä". Mulkoilee ja irvistelee mulle kun luulee etten huomaa. Tiimin pojat ei halua auttaa vaikka tarvitsen apua esim tietsikan kanssa. Tiimin pitää kuulemma olla "itseohjautuva" tms. Tunnen et jään jalkoihin, kun en tajuu mistä nämä muut puhuu. Siis ei vaan työasioista mutta yleensä. Ollaan konsernin sisäisessä yksikössä, ei asiakaspinnassa, kaikki akateemisia. Itken joka kerta ennen ja jälkeen palaverien. Pitäiskö hakea saikkua burn outtiin?

Moi! Tosi kurja tilanne varmasti. Auttaisikohan puhua jonkin ylemmän pomon tms henkilöstövastaavan kanssa että haluisit kokeilla jotain vähän toisenlaisia työtehtäviä tai toista yksikköä kun koet etteivät sinun ja esimiehesi kemiat ole ihan parhaat mahdolliset ja koet että työpanoksesi paranisi mikäli työskentelisit toisenlaisessa ryhmässä.

Muuten voit toki hakea toisaallekin töihin mutta sanoisin ettei se saikku välttämättä ratkaise tilannetta jos kuitenkin jatkaisit saikun jälkeen samassa haitallisessa ympäristössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiiminvetäjän kanssa ei vaan ole kemiat yhtään kohdallaan, mm ikäero (minä 15 vuotta vanhempi). On mulle todella kylmä ja virallinen, mutta tiimin jätkille "hyvä jätkä". Mulkoilee ja irvistelee mulle kun luulee etten huomaa. Tiimin pojat ei halua auttaa vaikka tarvitsen apua esim tietsikan kanssa. Tiimin pitää kuulemma olla "itseohjautuva" tms. Tunnen et jään jalkoihin, kun en tajuu mistä nämä muut puhuu. Siis ei vaan työasioista mutta yleensä. Ollaan konsernin sisäisessä yksikössä, ei asiakaspinnassa, kaikki akateemisia. Itken joka kerta ennen ja jälkeen palaverien. Pitäiskö hakea saikkua burn outtiin?

Miksi olet tuossa tiimissä jos et tajua yhtään missä mennään? Oletko liian vaativissa tehtävissä?

Olen ollut yli 10 vuotta samoissa tehtävissä. Tiedän kyllä perusjutut, mutta tämän tiimin ihmiset tahallaan puhuu niin etten tajua ja nauraa mulle selän takana. Pomo on kauhein. Ap

Käytät joka päivä turhaa energiaa itkemiseen sen sijaan että pitäisit puolesi ja yrittäisit päästä selville siitä mitä ja miten niitä töitäsi tehdään. Vaihda hommaa sillä tulet vain hulluksi jos et ole tilanteen tasalla. Itkemällä tilanne ei parane...olet aikuinen.

Hae toista työtä ja HR saattaa auttaa. Mulla oli viimeksi vattumaisin mies tiiminvetäjänä kenet olen koskaan tavannut ja hänet siirrettiin toiseen työhön koska hänestä tehtiin useita valituksia. Yritä pysyä lujana ja tehdä parhaasi. Saikku voi auttaa saamaan hengähdystauon. Tsemppiä.

Onko vika sittenkään muissa? Oletko varma ettet itse ole tiimin "heikoin lenkki". Tietysti on paskoja työpaikkoja ja yksittäisiä kiusaajia, mutta vaikea kuvitella, että koko tiimi olisi sinua vastaan. Ehkä ylianalysoit ja tulkitset asioita väärin? Teet sitten niistä asioista mielessäsi mörön. Tilanne ei välttämättä ulkopuolisen silmin näyttäisi yhtään niin pahalta tai edes epänormaalilta. Kyseessä saattaa olla vain ihan normaali henkilökemian puute, jota nyt on aina väkisinkin välillä. Ehdottomasti haet tilanteeseen apua. Ei tuo ole  normaalia pillittää kesken työpäivän ja notkua burn outin partaalla. Tilanne vaikuttaa työtehokkuutteen ja pian saattaa olla koko tiimi pulassa. Asia on korjattava pikaisesti. En halua nyt syyllistää, mutta usein tilanne on ihmisen itsensä mielestä täysin erilainen mitä ulkopuolisen silmin. Jonkun täysin ulkopuolisen olisi päästävä arvioimaan tilanne. Monesti asiat ovat pään sisällä.

Ei voi olla totta että olet muka 10 vuotta osannut tehdä hommasi ja nyt yhtäkkiä et edes ymmärrä mistä puhutaan. 

Vainoharhaista eli burn out taitaa olla pienin ongelmasi. Mene työterveyteen.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta että olet muka 10 vuotta osannut tehdä hommasi ja nyt yhtäkkiä et edes ymmärrä mistä puhutaan. 

Samaa mietin. Kyllähän 10 vuodessa pitäisi oppia muutakin kuin perusasiat, vai miten vaativasta alasta on kyse? Vai onko niin, että AP on tipahtanut kehityksen kelkasta?

Pyydä ylemmältä pomolta siirtoa toiseen tiimiin, sano että jostain syystä henkilökemia ei toimi ja on raskas, ja olisit varmaan tuottavampi jonkun muun alaisuudessa. Ole rakentava, ongelmanratkaisija, älä vingu, syytä tai mustamaalaa.

Todennäköisesti ylempi pomo on saanut muitakin kommentteja tästä pomosta, mutta ei voi sinulle kertoa.

Ja koska olen itse 50 ja nainen, tulee mieleen että olethan harkinnut hormonikorvaushoitoa. Minulla auttoi mielialoihin ja jaksamiseen.

11

Meillä on töissä keski-ikäisiä naisia jotka jotenkin pelkäävät tietokonetta, tietotekniikkaa ja uusia ohjelmia. He eivät opi koska eivät kirjoita järjestelmällisesti mitään ylös kun neuvotaan. Ei se varsinaisesti iästä eikä ammattitaidosta ole kiinni, heillä on joku tietotekniikkavastaisuus, ja joku toive että maailman ei olisi tarvinnut muuttua.

Yksikin uusi ihminen on saanut jo koko osaston ihan tuskiinsa, kun kaikki vuorotellen opettaa hänelle saman asian uudelleen ja uudelleen. Eikö hänen muisti ja keskittymiskyky riitä enää, ikää myös n. 46

Vierailija kirjoitti:

Meillä on töissä keski-ikäisiä naisia jotka jotenkin pelkäävät tietokonetta, tietotekniikkaa ja uusia ohjelmia. He eivät opi koska eivät kirjoita järjestelmällisesti mitään ylös kun neuvotaan. Ei se varsinaisesti iästä eikä ammattitaidosta ole kiinni, heillä on joku tietotekniikkavastaisuus, ja joku toive että maailman ei olisi tarvinnut muuttua.

Yksikin uusi ihminen on saanut jo koko osaston ihan tuskiinsa, kun kaikki vuorotellen opettaa hänelle saman asian uudelleen ja uudelleen. Eikö hänen muisti ja keskittymiskyky riitä enää, ikää myös n. 46

Ei ole ikäkysymys, vaan asenne. Mäkin yli 50-kymppinen kurppa osaan ihan sujuvasti ja tiedän mua  vanhempiakin (hui!), jotka osaavat vielä paremmin.

Ja jokin mua tässä aloituksessa häiritsee, en tiedä mikä.

Ei minussa ole kyllä mitään vikaa. Olen siis tehnyt samoja töitä yli 10 vuotta ja pärjännyt hyvin. Aikaisemmin meillä oli oma yksikkö, jossa ihana esiMIES ja neljä vanhaa työntekijää (kaksi naista ja kaksi miestä). Vuosi sitten tuli organisaation uudistus. Muut jäivät eläkkeelle tai siirrettiin muihin tehtäviin. Sitten tuli tämä uusi nainen ja keräsi ympärilleen tämän tiimin. Luulen ettei hän edes halunnut minua mukaan, mutta oli pakko ottaa, koska olen ainoa muu tiimissä senioriasemassa hänen lisäkseen (siis olen senior blaa blaa advisor). Nämä muut on täysin keltanokkia. Aluksi kun yritin jatkaa töitä kuten ennenkin, minut jyrättiin täysin. Nyt siis minua ei palavereissä kuunnella ollenkaan, naureskellaan ja virnuillaan avoimesti. Minun pitäisi hyväksyä tietyt asiat ainakin muodollisesti, mutta nämä vie asiat eteenpäin konsultoimatta minua. Kun huomautan asiasta mulle vaan nauretaan. Kun valitin toimeenpanevaan johtoon, tiiminvetäjä haukkui mut vainoharhaiseksi. Olen ihan umpikujassa, en tiedä mitä tehdä. Ap