Lue keskustelun säännöt.
Lapsi sanoi päiväkodissa että "äiti lyö"
30.05.2017 |
En ole KOSKAAN lyönyt, tai edes töninyt! En ole edes antanut luunappia. Hoitaja otti puheeksi rämän, mitä lapsi oli sanonut. Olin aivan järkyttynyt! Kun lapsi itse tuli paikalle, hän myönsi että juksasi. Hoitaja sanoi, että niin hän arvelinkin ja että yleensä lapsi, jota on lyöty, ei uskalla kertoa siitä aikuisille, koska lapsi on lojaali vanhemmilleen. Kuulema tällainen juksaaminen kuuluu tähän ikään (6v.). Kyllä säikäytti! Hoitaja sanoi vielä, että otti puheeksi, koska on velvollisuus reagoida.
Kommentit (16)
Lasten suusanallisiin "todistuksiin" ei oikein voi luottaa. Minun kaverini narrasi samalla tavoin lapsena vieraalle aikuiselle omista vanhemmistaan (nyt tarinalle on naurettu, mutta silloin se oli ikävämpi juttu).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huoli, ei susta tullut syytettyä.
T.päiväkodista
Meillä 2v kertoi kaikille miten "isi läpsii". Ei ollut kivaa, koska ei todellakaan pitänyt paikkaansa. Onneksi nuo jutut loppuivat puolen vuoden sisällä.
Itse kerroin, että kotona isi heittää minua seinään. Enkä tietenkään tarkentanut, että kyseessä oli mielestäni hulvaton leikki, jossa isäni oli heittävinään minua seinää kohti ja oikeasti vain pyöritti ilmassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikoinaan meidän päiväkodin vanhempain tilaisuudessa johtaja totesi, että älkää uskoko kaikkea mitä lapsi kertoo päiväkodissa tapahtuneen ,emme mekään usko mitä lapsi kertoo mitä kotona on tapahtunut.
Hui, kyllä nää kullannuput on välillä pelottavia.
Toimittajat välillä kerää lasten kammottavimpia tokaisuja.
Yksi pikkulapsi sanoi äidilleen, ettei pysty nukkumaan, koska huoneessa seisoo kuollut mies, joka tuijottaa häntä koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en tiedä, mistä poikani on oppinut, mutta hän yritti kiristää minua sillä, että sanoo
Päiväkodissa minun repivän hiuksista. No hänellä oli sentin siili.
Vierailija kirjoitti:
Hui, kyllä nää kullannuput on välillä pelottavia.
Toimittajat välillä kerää lasten kammottavimpia tokaisuja.
Yksi pikkulapsi sanoi äidilleen, ettei pysty nukkumaan, koska huoneessa seisoo kuollut mies, joka tuijottaa häntä koko ajan.
Meilläkin puhuu tollaisia, että on kuollut vihainen tyttö. Ja sitten kertoo, että kun olin aikuinen ja kuolin, niin synnyin tähän perheeseen.
Ku odotin pikkusisarta hän sanoi, että: äiti tiedäthän, että vauva, joka on sinun mahassa on asunut ennen eri perheessä.
Oikeesti nuo välillä pelottaa. Nyt, kun ikää enemmän ovat jääneet vähemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun tyttöni, jossain eskari-iässä, sanoi ainakin kaksi kertaa kaupassa minulleselkeästi kaikkien kuullen, että äiti älä lyö. En ole koskaan lasta lyöny tai edes väkivallalla uhannut. Kyllä siinä meni hetkeksi hämilleen, että mitäs nyt...
Meillä 3-vuotias ei syyttele vaan kiittelee. Äiti, kiitos kun et ole vihainen (hän kutsuu vihaisuudeksi sitä jos hoputan, ja usein haaveilijalle pitää lähtötilanteissa toistaa että joo kiva juttu mutta NYT kenkiä laittamaan), äiti kiitos kun annoit meille ruokaa (öööö, tapana on) tai kiitos kun et jättänyt meitä kotiin (wtf, ikinä en ole moisella edes uhannut). Että kyllä siitä sivustaseuraaja saa varmaan mielenkiintoisen kuvan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tutun lapsi oli sanonut mummolleen, että meillä ei kotona saa ikinä mitään ruokaa. Mummohan oli ollut ihan kauhuissaan ja tullut tarkistamaan. Tämä oli tullut siitä, että lapselle ei oltu ostettu kauppareissulla jotain karkkia ja oli koettanut saada mummolta herkkuja. Mutta onneksi mummo ei ollut tarjonnut herkkuja, vaan oikeaa ruokaa.
Kerran kerroin perheväkivallasta isäni osalta mummilleni, ei uskonut. Sen jälkeen en ole kertonut kenellekään. Ihan hyvä, että tarkistetaan niin lapsi kokee tulleensa kuulluksi. Tietysti tuonikäiset valehtelevat aika lailla, mutta se voi kuitenkin olla se kerta, kun tilanne onkin todellinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 5 ja 6 -vuotiaat puhuu, että ne aina siivoaa ja äiti vain nukkuu.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 3-vuotias ei syyttele vaan kiittelee. Äiti, kiitos kun et ole vihainen (hän kutsuu vihaisuudeksi sitä jos hoputan, ja usein haaveilijalle pitää lähtötilanteissa toistaa että joo kiva juttu mutta NYT kenkiä laittamaan), äiti kiitos kun annoit meille ruokaa (öööö, tapana on) tai kiitos kun et jättänyt meitä kotiin (wtf, ikinä en ole moisella edes uhannut). Että kyllä siitä sivustaseuraaja saa varmaan mielenkiintoisen kuvan...
Voi ei! :D :D
Mun pikku teinini välillä saattaa pitkästyessään, kun vaikka makoillaan sohvalla ja katsotaan telkkaria niin parkaista että "ÄITI ÄLÄ LYÖ!". Samperi, että säikähdän, sitten pitää vähän tyynyllä mätkiäkin että oleppa siinä, mitä naapuritkin ajattelee... :D
On ne lapset ihania ja kiitollisia. Kaikkesi teet niiden hyväksi ja silti ne valehtelee tollasesta asiasta.