Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koiranpennun kanssa vaikeuksia

Vierailija
27.05.2017 |

Meillä on ollut 2,5 viikkoa koiranpentu, iältään 10,5 viikkoa. Minua vain itkettää tämä arki. Pentu on ihana, mutta puree koko ajan jalkoja ja käsiä ja kovaa. Lapset on alkaneet arastella pentua ja puremista ei tahdo saada kuriin millään. Jos en huomioi puremista niin pentu jatkaa silti. Jos otan syliin rauhoittumaan niin rauhoittuu kyllä, mutta lattialle päästyään aloittaa taas puremisen. Koiralle pureminen on selkeästi leikkiä, ei ole mitenkään vihainen. Mitä tämän puremisen kanssa voisi tehdä?!

Toinen juttu mikä vie voimia on, kun pentu haukkuu ulkona ollessa esim lapsia ja selvästi ihan pelkää meluavia ja juoksevia lapsia, myös vieraat aikuiset pitää haukkua. Lenkillä ollessa saattaa myös yhtäkkiä pyrkiä syliin ja tärisee, vaikka oltaisiin ihan kaksin liikkeellä. Ei tosiaankaan mikään avoin pentu.

En tiedä onko tämä meidän syytä, että pentu on tällainen. Pureminen alkoi pari päivää pennun kotiutumisesta. Mitä ihmettä teen pennun kanssa? Minulla on ollut aiemminkin koiria, mutta ei ikinä tällaista pentua, joka on noin vimmainen purija ja ei ota vieraita avoimesti vastaan jne. Olen ihan puhki pennun kanssa ja harmittaa kun on vaikea enää löytää iloa koiraan liittyen :'(

Kommentit (59)

Vierailija
1/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiellät sitä kun puree. Ainahan pennun käytöshäiriöt ovat omistaja aiheuttamia. Aluksi se voi olla söpöä kun pentu puree, mutta kun kokoa ja voimaa tulee lisää, niin sepä ei enää olekkaan hauskaa.

Sen verran voin lohduttaa että kun hampaat vaihtuu niin pureminen yleensä loppuu.

Vierailija
2/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko pennulla tarpeeksi leluja joita voi purra ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä auttoi parilla pennulla puremiseen, kun kiljahdin kimeästi. Itse pitäisin suurempana ongelmana tuota pelkäämistä. Jos omat rahkeet ei riitä auttamaan pentua peloista pois, niin suosittelen soittamaan koirakouluttajalle. Sieltä saa hyviä neuvoja

Vierailija
4/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kieltäminen ei toimi pennun kohdalla vaan saa siitä lisää pontta. Huomioimattomuus toimi kunnes pentu alkoi purra kovempaa. Sylissä rauhoituu kyllä.

Leluja on, mutta jalat ja kädet on hänelle super ihana leikki.

Vierailija
5/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina kiljahdus ja leikin lopetus kun koira puraisee. Leikkiähän se on mutta loppuu pian kun huomaa ettei sitä suvaita.

Kannattaa leikkiä lelun kanssa jota saa purra ja yrittää sujauttaa se lelu aina väliin.

Vierailija
6/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä auttoi parilla pennulla puremiseen, kun kiljahdin kimeästi. Itse pitäisin suurempana ongelmana tuota pelkäämistä. Jos omat rahkeet ei riitä auttamaan pentua peloista pois, niin suosittelen soittamaan koirakouluttajalle. Sieltä saa hyviä neuvoja

Tätäkin on kokeiltu ja auttaa hetkeksi, mutta sitten alkaa taas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aina kiljahdus ja leikin lopetus kun koira puraisee. Leikkiähän se on mutta loppuu pian kun huomaa ettei sitä suvaita.

Kannattaa leikkiä lelun kanssa jota saa purra ja yrittää sujauttaa se lelu aina väliin.

Näitäkin on kokeiltu ja ei toimi. Pentu on niin mielettömän sinnikäs, ettei vähästä anna periksi.

Vierailija
8/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä rotuinen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Normaalia pennulle. Eka puolivuotta ainakin menee helposti tuon "ongelman" kanssa.

Minkä ikäisiä lapset ovat?

Osaavatko he jättää pennun rauhaan vai vilitsevätkö tätä?

Sellainen pentuaitaus on hyvä hankinta kotiin, jotta pentu saa oman rauhan. Lasta ei päästetä aitaukseen tai sen reunoihin roikkumaan.

Koira tarvitsee paljon virikkeitä, onko sinulla mahdollista antaa niitä tarpeeksi vai vievätkö lapset aikasi?

Pentu on pieni ja varmasti voisi palauttaa vielä kasvattajalle.

Koiran hankinta on vakavasti otettava asia, pitää pystyä sitoutumaan koiraan täysin,

eikä koiranpentu ehkä ole paras pienten lasten lisäksi, sillä on yhtä vaativa kuin yksi lapsi lisää.

Koirankouluttaja tai joku pentukurssi olisi ainakin suositeltavaa ottaa mukaan, jos ongelmat alkaa jo nyt.

Vierailija
10/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kiljahdus ja leikin lopetus kun koira puraisee. Leikkiähän se on mutta loppuu pian kun huomaa ettei sitä suvaita.

Kannattaa leikkiä lelun kanssa jota saa purra ja yrittää sujauttaa se lelu aina väliin.

Näitäkin on kokeiltu ja ei toimi. Pentu on niin mielettömän sinnikäs, ettei vähästä anna periksi.

Eli sitä on kokeiltu mutta ei jatkettu? Jatkatte vaan tuon tekemistä niin kyllä se oppii. Tottakai se jatkaa kun huomaa että hei ei tohon oikeesti sattunu vaan sehän jako leikkiä! Koiran kanssa pitää olla pitkäjänteinen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä rotu? Kuten sanottu, tuo pelokkuus on paljon isompi ongelma kuin pentuajan pureminen. Joutuu tekemään paljon töitä sen eteen että koira toimii arjessa, jos kyseessä on iso/itsenäinen/terävä rotu niin vielä enemmän ongelmia tiedossa.

Vierailija
12/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuossa voi toimia usealla tavalla, mutta älä ainakaan palkitse sitä syliin ottamisella. Joillakin koirilla tuo kiljahtaminen toimii, toisilla oikein sinnikkäillä voi antaa pienen luunapin kuonolle kun puree, ja napakka "ei" yhtä aikaa. Leikki loppuu aina jos koira puree, ja koira menee jäähylle. Ei auta asiaa jos lapset juoksee kiljuen karkuun purevaa pentua; se saattaa olla koiran mielestä kiva leikki ja vain innostaa sitä. Eli heti kun koira puree, kielto, pieni luunappi, leikki loppuu heti ja koira jäähylle. Pidä myös huolta että koiralla on muuta pureskeltavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ihan saman ikäinen koiranpentu. Pentu puree kaikkea mahdollista, opetamme sinnikkäästi , mitä saa purra ja mitä ei. Se on turhauttavaa, mutta varmasti loppuu, kun jaksaa olla kärsivällinen. Tuon ikäinen pentu voi pelätä ympäristöä, mutta pentua pitää vain lempeästi totuttaa maailmaan. Uskon että teilläkin tilanne helpottaa, anna aikaa teille kaikille.

Vierailija
14/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun koira komentaa pentua, se rähähtää hyvin nopeasti, näykkää hampailla kohti (ei välttämättä koske) ja se siitä.

Koiranpennulla ei ole vaistomaista kykyä ymmärtää, mitä huomioimattomuus tai syliin ottaminen tarkoittaa, sen sijaan tuollaiseen ärähdykseen se reagoi vaistomaisesti alistumalla. Tai riippuu tietysti luonteesta, jos koira on kovin dominoiva ja periksiantamaton, niin onnea matkaan, ei ole mikään helppo tapaus (varsinkaan jos metodeina on joku syliin ottaminen jos jotakin tekee).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuossa voi toimia usealla tavalla, mutta älä ainakaan palkitse sitä syliin ottamisella. Joillakin koirilla tuo kiljahtaminen toimii, toisilla oikein sinnikkäillä voi antaa pienen luunapin kuonolle kun puree, ja napakka "ei" yhtä aikaa. Leikki loppuu aina jos koira puree, ja koira menee jäähylle. Ei auta asiaa jos lapset juoksee kiljuen karkuun purevaa pentua; se saattaa olla koiran mielestä kiva leikki ja vain innostaa sitä. Eli heti kun koira puree, kielto, pieni luunappi, leikki loppuu heti ja koira jäähylle. Pidä myös huolta että koiralla on muuta pureskeltavaa.

Vai että pelokkaalle 10-viikkoiselle pennulle luunappeja ja jäähyä... Huhhuh.

Koiraa ei kannata väkivallalla ja kivulla kouluttaa.

Vierailija
16/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä ketjussa on hyviä vinkkejä puremisongelman hoitoon. Muistutan vielä, että pentu on vielä kovin pieni. Tuossa iässä ei ole vielä arvojärjestys kehittynyt koiran päässä. Se tapahtuu n. 13-17 viikon iässä ja siinä vaiheessa ihmisen kiellot alkavat saamaan vastakaikua. Onhan koiralla oma tila/paikka? Jos riekkuminen menee yli, laita pentu aina rauhoittumaan/nukkumaan omaan paikkaansa, joka olisi mielellään koiraportilla tms. suljettu. Älä anna sinne huomiota. Muutenkin tuli pelkäämisestä mieleen, että saahan pentu tarpeeksi omaa rauhaa. Tuossa iässä unen tarve on suuri. Väsynyt tai stressaantunut koira on levoton ja pelokas. 

Vierailija
17/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Arkuuteen ei välttämättä auta mikään, jos koiralla on huono hermorakenne niin se ei siitä paremmaksi muutu. Noissa tilanteissa tärkeintä olis itse ainakin pysyä tyynenä, ei mitään syliin turvaan ottamista. Namittaminen ja temputtelu on aika hyviä.

Vierailija
18/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kai nyt tuon ikäinen pentu pelkää jos lähdet suoraan lenkille keskelle kaupunkia. Ihmisiin, muihin koiriin ym. pitäisi pikkuhiljaa siedättää

Vierailija
19/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä ikinä käytä väkivaltaa etenkään arkaan pentuun! 

Vierailija
20/59 |
27.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kiljahdus ja leikin lopetus kun koira puraisee. Leikkiähän se on mutta loppuu pian kun huomaa ettei sitä suvaita.

Kannattaa leikkiä lelun kanssa jota saa purra ja yrittää sujauttaa se lelu aina väliin.

Näitäkin on kokeiltu ja ei toimi. Pentu on niin mielettömän sinnikäs, ettei vähästä anna periksi.

Teidän pitää olla sinnikkäämpiä kuin se. Hyvästä käytöksestä pitää kehua, leikkiseuraa pitää olla ja samoin luvallista purtavaa. Luvattomat puremispaikat kannattaa suojata. Kengät kaikki kaappiin ja jalkalistoille yms. fairykäsittely. Käykää vieraissa paikassa totuttautumassa vähitellen uusiin asioihin. Tavatkaa kivoja ihmisiä. ja aina kehua ja palkkaa, kun pentu käyttäytyy toivotusti. Itse sain aikanaan tarpeekseni kun koira tuhosi kaukosäätimiä ja lopuksi pippuroin yhden ja jätin sen framille. Koira otti sen, maistoi kerran ja jätti, eikä ole sen koommin niihin koskenut. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme kuusi