Se on sitten pärjättävä yksin, miten tehdä elämästään kaikin puolin mielekästä?
Tajusin just, että ihan oikeasti olen ehkä lopun ikääni sinkku. Tuskin löydän enää ketään, jonka kanssa elää yhdessä. Yritetty on ja epäonnistuttu. Ne taas, joista voisin olla kiinnostunut, niin sellaisia en voi saada. Vaikea uskoa lottovoittoon nimeltä oma mieskulta. Miten teen nyt loppuelämästäni mielekästä ja hohdokasta vai pudottaisinko sittenkin rimaa ja ottaisin mitä saa? Ei siinäkään ole järkeä. En voisi olla kenenkään kanssa vain, koska ei parempaa saanut. En voisi myöskään muuttaa miehen perässä jonnekin jumalan selän taakse. Sinkkumiehiä kun on kuulemma enemmän pohjoisessa. Onko muita samassa tilanteessa? Mitä aiotte tehdä elämällänne?
Kommentit (49)
Mikä on syy siihen, ettet ole saanut miestä? Tosi monilla ujoilla ja ei-niin-näteilläkin naisilla on mies ja parisuhde. Etsitkö omaa tasoasi olevaa miestä vai parempaa?
Ihan varmasti ilman miestäkin voisin elää hyvää elämää. Mutta siihen tarvittaisiin se, että työni olisi hyvin mielekästä, olisi hyviä ystäviä joiden kanssa tehdä asioita, ja harrastuksia joissa voi kehittää itseään ja joka tuo haasteita. Todennäköisesti itse harrastaisin enenmän, lukisin enemmän kieliä, matkustaisin. Varmaan yrittäisin päästä ulkomaillekin asumaan jossain vaiheessa. Uskon että elämä ilman miestä olisi ihan hyvää elämää.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen, ettet ole saanut miestä? Tosi monilla ujoilla ja ei-niin-näteilläkin naisilla on mies ja parisuhde. Etsitkö omaa tasoasi olevaa miestä vai parempaa?
Ihan varmasti ilman miestäkin voisin elää hyvää elämää. Mutta siihen tarvittaisiin se, että työni olisi hyvin mielekästä, olisi hyviä ystäviä joiden kanssa tehdä asioita, ja harrastuksia joissa voi kehittää itseään ja joka tuo haasteita. Todennäköisesti itse harrastaisin enenmän, lukisin enemmän kieliä, matkustaisin. Varmaan yrittäisin päästä ulkomaillekin asumaan jossain vaiheessa. Uskon että elämä ilman miestä olisi ihan hyvää elämää.
Miksi kuvaamasi asiat jäisivät pois parisuhteessa? Sori en ymmärrä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen, ettet ole saanut miestä? Tosi monilla ujoilla ja ei-niin-näteilläkin naisilla on mies ja parisuhde. Etsitkö omaa tasoasi olevaa miestä vai parempaa?
Ihan varmasti ilman miestäkin voisin elää hyvää elämää. Mutta siihen tarvittaisiin se, että työni olisi hyvin mielekästä, olisi hyviä ystäviä joiden kanssa tehdä asioita, ja harrastuksia joissa voi kehittää itseään ja joka tuo haasteita. Todennäköisesti itse harrastaisin enenmän, lukisin enemmän kieliä, matkustaisin. Varmaan yrittäisin päästä ulkomaillekin asumaan jossain vaiheessa. Uskon että elämä ilman miestä olisi ihan hyvää elämää.
Miksi kuvaamasi asiat jäisivät pois parisuhteessa? Sori en ymmärrä yhtään.
Et ymmärrä että parisuhde vie aikaa muulta elämältä, varsinkin jos sen haluaa kestävän ja siihen panostaa? Okei.
Muuta toiselle paikakunnalle ja kokeile elämää jossain muualla? Paikalleen jämähtäminen tekee ihmisistä katkeria. Ei tarkoita, että pitäisi olla muuttamassa parin vuoden välein. Mutta minä sain kokonaan uuden elämän, kun 30v. jälkeen vaihdoin paikkakuntaa.
Mä en edes halua parisuhdetta, olen kokenut muutaman huonon joissa on ollut mustasukkaisuutta ja/tai väkivaltaa joten kiitos riittää sitä lajia.
Itse matkustan, harrastan, kokeilen uusia asioita, tapaan ihmisiä, harrastan upeaa seksiä ihmisten kanssa joille en ole tilivelvollinen mistään.
N27
Sama tilanne. Parisuhde toisensa jälkeen romuttuu. Takana on pitkiä suhteita, yhdessäasumista jne. Lapsia ei ole. Kaksi vuosia kestänyttä suhdetta päättyi pettämiseen (mies petti) ja kolmas pitkä suhde päättyi siihen, ettemme kertakaikkiaan sopineet toisillemme. Kiinnostuneita miehiä kyllä tulee vastaan sillointällöin, mutta ne joista itse kiinnostun, eivät sitten kiinnostu minusta. En etsi mitään mahdottomia miehessä, en ole nirso. Ainoa kriteeri on, että kolahtaa. Ja että tunne on molemminpuolinen.
Tein palstalle eilen aloituksen eräästä kusahtaneesta suhdeviritelmästä, kun mies antoi ymmärtää olevansa kiinnostunut ja sitten kävikin ilmi, että hällä on toinen vakavampi viritelmä meneillään. Olen jotenkin niin kyllästynyt ja pettynyt näihin mieskuvioihin, en jaksa enää pettymyksiä.
Harrastan aika paljon, teen vapaaehtoistyötä ja värkkään koirani kanssa. Taidan panostaa näihin entistä enemmän nyt, kun parisuhdetta ei selvästikään ole näkökentässä. Kenties alan ottaa uutta asennetta myös työtäni kohtaan. En totisesti ole uraihminen, mutta voisin ryhtyä rakentelemaan moista kun ei kerta muutakaan ole.
Se surettaa myös, että jään lapsettomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen, ettet ole saanut miestä? Tosi monilla ujoilla ja ei-niin-näteilläkin naisilla on mies ja parisuhde. Etsitkö omaa tasoasi olevaa miestä vai parempaa?
Ihan varmasti ilman miestäkin voisin elää hyvää elämää. Mutta siihen tarvittaisiin se, että työni olisi hyvin mielekästä, olisi hyviä ystäviä joiden kanssa tehdä asioita, ja harrastuksia joissa voi kehittää itseään ja joka tuo haasteita. Todennäköisesti itse harrastaisin enenmän, lukisin enemmän kieliä, matkustaisin. Varmaan yrittäisin päästä ulkomaillekin asumaan jossain vaiheessa. Uskon että elämä ilman miestä olisi ihan hyvää elämää.
Eron jälkeen en ole laittanut tikkuakaan ristiin saadakseni miehen, eikä kukaan ole tehnyt aloitetta. Jos haluaa 25-vuotiaan ja lapsettoman, niin minut saa unohtaa. Eksänkin kanssa oltiin yhdessä alkua pitempään vain, kun saatiin ensimmäinen lapsi aika pian suhteen alettua.
Olen ehkä vaikeasti lähestyttävä. En kerää miehiä ympärilleni, mutta joskus on ihan nätiksikin sanottu. Nyt vaan alkaa keski-ikä lähestyä ja aika rauhassa olen saanut olla. Jos nuorena esim. ulkomaalaiset juoksivat perässäni, olen nyt saanut olla täysin rauhassa, vaikka Suomessa on paljon enemmän ulkomaalaisia kuin nuoruudessani.
Ei aavistustakaan, etsinkö itseäni korkeamman tasoista miestä. Mistä tietäisin sen?
Harrastuksiin olen itsekin ajatellut panostaa, minkä nytkään ehdin. Jos lähtisin tässä vielä miestä metsästelemään, en ehtisi senkään vertaa, mitä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen, ettet ole saanut miestä? Tosi monilla ujoilla ja ei-niin-näteilläkin naisilla on mies ja parisuhde. Etsitkö omaa tasoasi olevaa miestä vai parempaa?
Ihan varmasti ilman miestäkin voisin elää hyvää elämää. Mutta siihen tarvittaisiin se, että työni olisi hyvin mielekästä, olisi hyviä ystäviä joiden kanssa tehdä asioita, ja harrastuksia joissa voi kehittää itseään ja joka tuo haasteita. Todennäköisesti itse harrastaisin enenmän, lukisin enemmän kieliä, matkustaisin. Varmaan yrittäisin päästä ulkomaillekin asumaan jossain vaiheessa. Uskon että elämä ilman miestä olisi ihan hyvää elämää.
Miksi kuvaamasi asiat jäisivät pois parisuhteessa? Sori en ymmärrä yhtään.
Et ymmärrä että parisuhde vie aikaa muulta elämältä, varsinkin jos sen haluaa kestävän ja siihen panostaa? Okei.
Jos on yhteiset mielenkiinnon kohteet, ei tarvitsiti unohtaa niitä harrastuksia kokonaan, mutta löydäpä sellainen kimpale.
Vierailija kirjoitti:
Muuta toiselle paikakunnalle ja kokeile elämää jossain muualla? Paikalleen jämähtäminen tekee ihmisistä katkeria. Ei tarkoita, että pitäisi olla muuttamassa parin vuoden välein. Mutta minä sain kokonaan uuden elämän, kun 30v. jälkeen vaihdoin paikkakuntaa.
Nyt olen kieltämättä jämähtänyt, mutta ehkä voisin vaihtaa kaupunginosaa. Lasten takia en tee mitään suuria irtiottoja. Ei olisi varaa korjausliikkeisiin, jos muutto muualle menisikin mönkään. Matkustella voisin ehkä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Mä en edes halua parisuhdetta, olen kokenut muutaman huonon joissa on ollut mustasukkaisuutta ja/tai väkivaltaa joten kiitos riittää sitä lajia.
Itse matkustan, harrastan, kokeilen uusia asioita, tapaan ihmisiä, harrastan upeaa seksiä ihmisten kanssa joille en ole tilivelvollinen mistään.N27
Ymmärrän joo, mutta ehkä löydät joskus vielä kunnollisen kumppanin. Olet paljon ap:tä nuorempi, jos nyt siihen voin vedota. Itselleni ei ole vaihtoehto seksi tuntemattomien kanssa. Se tuntuisi vain satuttavan lisää. En tiedä, miksi tuntuu tältä, kun jollain ystävällänikin oli eron jälkeen päinvastoin, että irtoseksiä riittiä.
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne. Parisuhde toisensa jälkeen romuttuu. Takana on pitkiä suhteita, yhdessäasumista jne. Lapsia ei ole. Kaksi vuosia kestänyttä suhdetta päättyi pettämiseen (mies petti) ja kolmas pitkä suhde päättyi siihen, ettemme kertakaikkiaan sopineet toisillemme. Kiinnostuneita miehiä kyllä tulee vastaan sillointällöin, mutta ne joista itse kiinnostun, eivät sitten kiinnostu minusta. En etsi mitään mahdottomia miehessä, en ole nirso. Ainoa kriteeri on, että kolahtaa. Ja että tunne on molemminpuolinen.
Tein palstalle eilen aloituksen eräästä kusahtaneesta suhdeviritelmästä, kun mies antoi ymmärtää olevansa kiinnostunut ja sitten kävikin ilmi, että hällä on toinen vakavampi viritelmä meneillään. Olen jotenkin niin kyllästynyt ja pettynyt näihin mieskuvioihin, en jaksa enää pettymyksiä.
Harrastan aika paljon, teen vapaaehtoistyötä ja värkkään koirani kanssa. Taidan panostaa näihin entistä enemmän nyt, kun parisuhdetta ei selvästikään ole näkökentässä. Kenties alan ottaa uutta asennetta myös työtäni kohtaan. En totisesti ole uraihminen, mutta voisin ryhtyä rakentelemaan moista kun ei kerta muutakaan ole.
Se surettaa myös, että jään lapsettomaksi.
En myöskään jaksaisi enää pettymyksiä.
Pystyisitkö ajattelemaan lasta ilman parisuhdetta? En halua yllyttää, mutta osahan päätyy siihen ratkaisuun.
Vierailija kirjoitti:
71
Hyvä arvaus. 70-lukulaisia olen.
Jatkat elämääsi kuin ennenkin. Tai jos haluat sitä jotenkin parantaa, niin paranna. Pyri kaikkia muita unelmiasi kohti joihin mies/kumppani ei liity mitenkään.
T. toinen ikisinkkunainen
Vierailija kirjoitti:
Jatkat elämääsi kuin ennenkin. Tai jos haluat sitä jotenkin parantaa, niin paranna. Pyri kaikkia muita unelmiasi kohti joihin mies/kumppani ei liity mitenkään.
T. toinen ikisinkkunainen
Mutta jos välillä kaipaan kuitenkin miestä rinnalleni? Jos välillä jopa voisin olla kiinnostunut jostain? Toisaalta kun kuulee kaikkea ihmisten parisuhteista, niin ei sitä sellaistakaan haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Miten teen nyt loppuelämästäni mielekästä ja hohdokasta?
Voi sääli, että vain mies tekee elämästäsi hohdokasta.
Mietin myös, onko se asenne, mutta hitsi vieköön, vaikka elämä olisi muuten kuinka hyvää, niin kyllä sitä silti kaipaa kumppania. Nuorena rakensi kaiken sen varaan, että joskus olisi onnellinen parisuhde ja perhe. Ei se elämä aina menekään niin. Toisaalta yksin täältä lähdetään, vaikka olisi kuinka hohdokas parisuhde ollut tai muulla tavoin unelmien elämä, jos siitä nyt mitään lohtua saa.
Up