Kaikki voitaisiin hyväksyä yliopistoon opiskelemaan alaa, jota tahtovat!
Ensimmäiset kaksi vuotta opetus järjestettäisiin massaluentoina. Kauden päätteeksi olisi tentit, joissa parhaiten menestyneet saisivat jatkaa opintojaan. Vuoden jälkeen tippuisi osa ja kahden vuoden jälkeen lisää. Sen jälkeen saisi viedä tutkintonsa päätökseen ilman tiputusuhkaa. Vuoden tai kaksi opiskelleet saisivat myös todistuksen, jota voisi käyttää ammattiopintoihin haettaessa. Näin parhaiten opintoihin motivoituneet ja sopivat pääsisivät sisään ilman, että menettäisivät useita vuosia lukien vain pääsykokeisiin saamatta siitäkään todistusta.
Kommentit (16)
täysin järjetöntä
jos ei ole osaamista tai motivaatiota läpäistä pääsykoetta ei ole mitään asiaa opiskelemaan
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihme haluaisi yliopistosta ammattikouluun?
Näinhän toimitaan sivistysvaltioissa.
Ammattikouluun tai ammattikorkeakouluun. Jos ei lukiopohjalla selviä kahdesta vuodesta yliopistossa voittajana, niin täytyy miettiä urasuunnitelmansa uusiksi!
ap
Sen lisäksi aiemmin syrjäytyneille väliinputoajille pitäisi tehdä väyliä erityisesti julkisen sektorin työpaikkoja varten, joihin mennään tutkintopaperilla eikä osaamisnäytöillä.
Esim.ne opinnot, mitä olen itse suorittanut kansalaisopistossa ja muissa syrjimättömissä oppilaitoksissa, ovat paljon kovempaa asiaa ja saavutuksena minulle rakkaampi kuin erilaisten tutkintojen opintojaksot, mutta moneenkaan työpaikkaan ei ole asiaa ilman tutkintopaperia.
Siksi ihmisten aiemmasta osaamisesta ja kokemuksesta pitäisi rakennella jonkinlaisia tutkintopaketteja, jotta ne eivät näyttäisi valitsijoiden silmissä liian hajanaisilta. Tutkinnotkin koostuvat kuitenkin mielivaltaisesta kurssiläjästä ja opinnäytetyöstä.
Kannatan. Opiskelen itse Hollannissa ja taalla on useimmilla aloilla juurikin tuo systeemi. Oma vuosikurssini aloitti 260 opiskelijan voimin ja ekan vuoden jalkeen polkkypaat olivat tippuneet jo kyydista. Toiselle vuodelle ei paassyt jos ei saanut kasaan 50 ects, joissain tiedekunnissa piti saada jopa taydet 60. Jyvat erotellaan akanoista aika huolellisesti.
Suomen paasykoejarjestelma tekee hirvean nuorisotyottomyystulpan ja opiskelijat valmistuvat keskimaarin myohempaan. Meilla valtaosa paasee ulos 22-24 vuotiaana maisterin paperit taskussa.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikouluun tai ammattikorkeakouluun. Jos ei lukiopohjalla selviä kahdesta vuodesta yliopistossa voittajana, niin täytyy miettiä urasuunnitelmansa uusiksi!
ap
Mielestäni nelosen keskiarvo on voittajana selviämistä. Se ei kuitenkaan tulisi riittämään lääkisoikiksessa. Tosi kiva opiskella, kun kaikki paitsi vitoset vievät putoamisuhan alle
Vierailija kirjoitti:
täysin järjetöntä
jos ei ole osaamista tai motivaatiota läpäistä pääsykoetta ei ole mitään asiaa opiskelemaan
Tuossa on esim.se ongelma, että monissa opistoissa sisäänpääsyyn sisältyy haastattelu, joka mahdollistaa vallankäytön. Tuloksia ja perusteita ei tarvitse tai muuten vain selitetä kummemmin. Jos valitsijahaastattelija esim.saa alemmuuskompleksin hakijan saavutuksista, voi hän päättää että "ei jatkoon".
Taidealan opistot eivät välttämättä perustele ratkaisujaan mitenkään. Näin on tiedetty olevan vuosia.
Ei testattaisi kenellä on eniten varaa maksullisiin pääsykoekursseihin ja mahdollista lukea täysipäiväisesti pääsykokeisiin, vaan oikeasti kyvykkäimmät etenisivät. Voisi kait siirtyä toisille luennoillekin, jos uskoisi, että sieltä selviäisi läpi 2 v seulan. Kahdella todistuksella yliopistosta voisi varmasti keksiä jo itselleen sopivia työpaikkojakin, joihin hakea?
ap
Vierailija kirjoitti:
Kannatan. Opiskelen itse Hollannissa ja taalla on useimmilla aloilla juurikin tuo systeemi. Oma vuosikurssini aloitti 260 opiskelijan voimin ja ekan vuoden jalkeen polkkypaat olivat tippuneet jo kyydista. Toiselle vuodelle ei paassyt jos ei saanut kasaan 50 ects, joissain tiedekunnissa piti saada jopa taydet 60. Jyvat erotellaan akanoista aika huolellisesti.
Suomen paasykoejarjestelma tekee hirvean nuorisotyottomyystulpan ja opiskelijat valmistuvat keskimaarin myohempaan. Meilla valtaosa paasee ulos 22-24 vuotiaana maisterin paperit taskussa.
riittävän tiukan pääsykokeen jälkeen ne jyvät on seulottu akanoista jo heti kättelyssä eikä kahden vuoden kuluttua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan. Opiskelen itse Hollannissa ja taalla on useimmilla aloilla juurikin tuo systeemi. Oma vuosikurssini aloitti 260 opiskelijan voimin ja ekan vuoden jalkeen polkkypaat olivat tippuneet jo kyydista. Toiselle vuodelle ei paassyt jos ei saanut kasaan 50 ects, joissain tiedekunnissa piti saada jopa taydet 60. Jyvat erotellaan akanoista aika huolellisesti.
Suomen paasykoejarjestelma tekee hirvean nuorisotyottomyystulpan ja opiskelijat valmistuvat keskimaarin myohempaan. Meilla valtaosa paasee ulos 22-24 vuotiaana maisterin paperit taskussa.
riittävän tiukan pääsykokeen jälkeen ne jyvät on seulottu akanoista jo heti kättelyssä eikä kahden vuoden kuluttua
Et ole ilmeisesti käynyt korkeakoulua.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
täysin järjetöntä
jos ei ole osaamista tai motivaatiota läpäistä pääsykoetta ei ole mitään asiaa opiskelemaan
Tuossa on esim.se ongelma, että monissa opistoissa sisäänpääsyyn sisältyy haastattelu, joka mahdollistaa vallankäytön. Tuloksia ja perusteita ei tarvitse tai muuten vain selitetä kummemmin. Jos valitsijahaastattelija esim.saa alemmuuskompleksin hakijan saavutuksista, voi hän päättää että "ei jatkoon".
Taidealan opistot eivät välttämättä perustele ratkaisujaan mitenkään. Näin on tiedetty olevan vuosia.
ei se pääsykoettomuus tätä ongelmaa poista
samalla lailla sitä ei-toivottua porukkaa karsittaisiin sitten jatkossa
Vierailija kirjoitti:
Ei testattaisi kenellä on eniten varaa maksullisiin pääsykoekursseihin ja mahdollista lukea täysipäiväisesti pääsykokeisiin, vaan oikeasti kyvykkäimmät etenisivät. Voisi kait siirtyä toisille luennoillekin, jos uskoisi, että sieltä selviäisi läpi 2 v seulan. Kahdella todistuksella yliopistosta voisi varmasti keksiä jo itselleen sopivia työpaikkojakin, joihin hakea?
ap
Raha ratkaisee yliopistossakin
T. lisäopetusta itselleen ostava (pappa betalar)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan. Opiskelen itse Hollannissa ja taalla on useimmilla aloilla juurikin tuo systeemi. Oma vuosikurssini aloitti 260 opiskelijan voimin ja ekan vuoden jalkeen polkkypaat olivat tippuneet jo kyydista. Toiselle vuodelle ei paassyt jos ei saanut kasaan 50 ects, joissain tiedekunnissa piti saada jopa taydet 60. Jyvat erotellaan akanoista aika huolellisesti.
Suomen paasykoejarjestelma tekee hirvean nuorisotyottomyystulpan ja opiskelijat valmistuvat keskimaarin myohempaan. Meilla valtaosa paasee ulos 22-24 vuotiaana maisterin paperit taskussa.
riittävän tiukan pääsykokeen jälkeen ne jyvät on seulottu akanoista jo heti kättelyssä eikä kahden vuoden kuluttua
Kaikki eivat paase yliopistoon ekalla haulla, eli joku voi junnata paasykoevaiheessa vaikka sen viisi vuotta. Samassa ajassa olisi saanut koko tutkinnon kasaan. Aina paasykokeet eivat mittaa taitoja jota kyseisen alan opiskelussa tarvitaan. Ja eiko Suomessa juuri ollut myos uudistus etta ensikertalaiset saavat hirvean edun hakiessa opiskelupaikkaa? Tuommoinen systeemihan luo enemman valiinputoajia kuin missa kaikki paasevat kokeilemaan siipiaan itse opinnoissa.
Meilla opiskeluista pudonneet menivat sitten alemman tason opinahjoihin, suoraan toihin tai sitten vaihtoivat alaa. Jos paasee kokeilemaan opiskelua niin ainakin tietaa millaista se oikeasti on, ja sopiiko se itselle. Paasykokeen lapaistyaankin voi viela huomata olevansa vaaralla alalla, eli se ei anna viela takuuta opintojen onnistumisesta.
Mitä muuta massaluennot ja pudotustentit ovat kuin pitkitetty pääsykoe? Ja suosituille aloille pitäisi silti olla ennakkokarsintaa, koska kiinnostuneita on niin paljon. Moniko tiedekunta Suomessa pystyisi tuosta vain hoitelemaan esim. 800-2000 uutta opiskelijaa per vuosi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan. Opiskelen itse Hollannissa ja taalla on useimmilla aloilla juurikin tuo systeemi. Oma vuosikurssini aloitti 260 opiskelijan voimin ja ekan vuoden jalkeen polkkypaat olivat tippuneet jo kyydista. Toiselle vuodelle ei paassyt jos ei saanut kasaan 50 ects, joissain tiedekunnissa piti saada jopa taydet 60. Jyvat erotellaan akanoista aika huolellisesti.
Suomen paasykoejarjestelma tekee hirvean nuorisotyottomyystulpan ja opiskelijat valmistuvat keskimaarin myohempaan. Meilla valtaosa paasee ulos 22-24 vuotiaana maisterin paperit taskussa.
riittävän tiukan pääsykokeen jälkeen ne jyvät on seulottu akanoista jo heti kättelyssä eikä kahden vuoden kuluttua
Kaikki eivat paase yliopistoon ekalla haulla, eli joku voi junnata paasykoevaiheessa vaikka sen viisi vuotta. Samassa ajassa olisi saanut koko tutkinnon kasaan..
et olisi koska jos et pääse edes pääsykokeista läpi niin motivaatiota tai osaamista ei ole tutkintoonkaan
kaikille on siis parempi ettet edes aloittanutkaan opintoja
Kuka ihme haluaisi yliopistosta ammattikouluun?