Kummina olo. .
Ovatko kaikki kummit olleet ns hyviä kummeja? Muistaneet kummilapsiaan aina ja ostaneet lahjoja joka merkkipäivään? Entä jos välit ovat katkolla itse lapsen vanhempiin ja tuo vain ikäviä muistoja. .
Onko kummin tarkoitus olla joku lahja-automaatti, mikäli muistaminen tai välittäminen ei koskaan toimi toisinpäin.
Kommentit (6)
Niin minustakin on tuhoutunut. Itse olin monta vuotta apuna ja kuuntelijana monenlaisten ongelmien kanssa. Sitten jouduin itse kriisiin ja kas, kuuntelua oli perin yksipuolista. Lahjat ilmeisesti vain se juttu ja kummeja ei itse tarvitse ottaa huomioon millään tavalla. Kai se on näin nykyaikana.
Kummilapsia ei kaiketi ns. vieraskummien ole tarkoitus muistaa kuin rippi-ikään asti, ainakin jonkun käsityksen mukaan. Sukulaiskummit ehkä eri asia.
Tuntuuhan se ikävältä, jos ei riitä voimat olemaan kummi. Toisaalta, aina niitä kummeja ei edes kutsuta kummilastensa elämään kovin kummmoisesti.
ei kummeja monesti haluta, kuin vain lahja-automaateiksi... kokemusta on.
Meillä pojan sylikummi/täti ei halua olla missään tekemisissä kummipoikansa kanssa. Yritetty on.
Itselläni oli parhaat mahdolliset kummit - pastorin vaimo ja papinviraston kanslisti. Koskaan oltu missään yhteyksissä ja se pakollinen "nimet paperiin"-velvollisuus tuli kuitenkin täytettyä.
M42
On. Kummiuden alkuperäinen tarkoitus on 99,9%:sti unohtunut.