Hermot menee miespuolisen kaverini kanssa - on niin vaikea sopia asioista
Näemme harvakseltaan, mutta pidämme yhteyttä viestitse melko usein. On ollut pidemmän aikaa puheissa, että nähtäisiin tässä toukokuussa. Kysyin asiasta perjantaina, johon tämä kaveri vastasi, että hänkin aikoi juuri ehdottaa tapaamista, mutta on ollut tosi kiireinen. Mutta kirjoitti, että "nähdään ehdottomasti ensi viikolla, ja mikä päivä sinulle sopisi". Kerroin aikaehdotukseni (usempi vaihtoehto), jonka jälkeen ei enää mitään vastausta.
Mitäs tässä nyt pitäisi tehdä, odotanko vaan vai rupeanko kyselemään perään? Minusta tuo on ärsyttävää pitää toinen "hollilla", lisäksi kun itse on ensin sanonut kovasti haluavansa nähdä.
Kommentit (24)
Neuvokaa nyt edes, mitä teen. Kysyn asian perään? Vai jätän sikseen? Eikö ole outoa, että kirjoittaa haluavansa nähdä, mutta sitten ei enää vastaa mitään? Ei mene mun ymmärrykseen.
Mulla ihan sama tilanne enkä ymmärrä tuota käytöstä myöskään. Ei vain ole riittävästi kiinnostusta, näin olen päätellyt
Mul kans iha sama yhen miespuolisen kaverin kanssa. Oikeesti mitään ei voi sopia aikasemmin vaan aina saman päivän aikana. Silloinkin se on aina ihan helvetin vaikeeta.
Juu, ymmärtäisin, jos kaveri olisi kirjoittanut, että "katsellaan/on vähän kiireitä/periaatteessa sopii, mutta kun oikein kirjoitti, että "meidän pitää nähdä ensi viikolla". En minä ainakaan vaivautuisi käyttämään tuollaista kieltä, jos en oikeasti olisi aikeissa nähdä.
Ja siis, kysynkö asian perään vai annanko vaan olla? Mikä sekin vituttaa, koska olen ihminen, joka haluaa putää sovituista asioista kiinni.
Älä kysele perään. Hän varmaan palaa asiaan ja jos ei, se kertoo paljon. Sovi omat menisi ihan hänestä välittämättä ja jos tulee päällekkäisyysiä, sano, että et halunnut laittaa omaa elämääsi hyllylle odottaessasi hänen vastaustaan.
Jos laitat sille yhtä paljon turhia viestejä kuin tänne nyt, niin en ihmettele jos ei vastaa :D
Haha, no siksi täältä kyselenkin. En todellakaan pommita häntä turhilla viesteillä. Viimeksi kerroin hänelle, että milloin minulle sopisi tavata ja jäin odottamaan vastausta.
Aika tuulella käypä, eihän tuommoiseen ihmiseen voi ikinä luottaa.
Aivan näin, ja todella monta kertaa olen katsonut asioita sormieni läpi hänen osaltaan. Hän on todella kiireinen ja ymmärrän sen, on paljon vastuuta ja alaisia ja harrastuksia. Mutta sitä en ymmärrä, että sanoo ja tekee asioita niin ristiriitaisesti. Miksi pitää puhua niin ylisydämellisesti, jos ei tarkoita sitä? Eikö hän ymmärrä/välitä siitä, miten käytös näyttäytyy toisen silmin?
Juu, paljon olen näitä pohtinut. Toisaalta hän on tukenut minua tosi paljon ja on aina tavatessamme tosi mukavaa seuraa. Mutta silti, argh! Tuollainen dissaaminen on vaan ärsyttävää.
Tunnen samanlaisia ihmisiä, sekä naisia että miehiä. Heillä ei ole suunnittelukykyä ja ovat muutenkin sen tyyppisiä että suunnitelmat muuttuvat vartin välein. Ovat kasvaneet sen verran itsekeskeisiksi ettei heille tule edes mieleen, että toinen ihminen suunnittelee aikataulunsa etukäteen ja pitäytyy niissä. Vähän narsistinen luonne heillä on, eli arvostavat vain itseään ja omaa aikatauluaan, mutta kuvittelevat että se toinen ihminen on luuseri, jolla on aina vapaata eikä hänellä ole muuta tekemistä kuin odottaa sankarin soittoa. Nää on näitä mamman lellikkilapsia, jotka ovat aina pyörittäneet perhettä omien mielihalujensa mukaan. Sitten kun kasvavat, kuvittelevat voivansa jatkaa samaa rataa muidenkin ihmisten kanssa.
Ainoa keino on todellakin tehdä oma osuutensa mallikkaasti eli osoittaa että olen vapaa silloin, silloin ja silloin. Sitten kun pallo on sen feidaajan puolella, elät normaalisti omaa elämääsi, ellei sieltä mitään kuulu. Kun feidaaja sitten soittaa että voisimmeko tavata tänään, sanot asiallisesti, että "sori olen sopinut siihen muuta, kun sinusta ei kuulunut mitään. Olis kiva tavata, mutta seuraavalla kerralla soittele ja sovi edes viikko etukäteen tapaamisesta."
Miksi ei voi vastata, jos välit ovat kunnossa??
Sepä se. Jossain vaiheessa onneksi rupesin ajattelemaan, että hänen käytöksensä ei kerro mitään minusta, vaan siitä, millainen hän itse on...
Hei, kiitos vielä tästä ao. kommentista. Jotenkin auttoi ymmärtämään tilannetta tosi selkeästi, ja kuvaus sopii tähän ihmiseen ihan hirvittävän hyvin. Hän on juuri sellainen, että katoaa kesken tekstarikeskustelun, ei vastaa kysymyksiin tai jättää kommentoimatta asioita, joita kirjoitan. Sitten palaa niihin monien päivienkin jälkeen, ihan kuin ei mitään olisi tapahtunut. Eli kiitos neuvosta! Näin aion toimia. Minulla on omakin elämäni, jonka sisältö ei ole se, että milloin hänelle sattuu sopimaan tapaaminen tai vastaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen samanlaisia ihmisiä, sekä naisia että miehiä. Heillä ei ole suunnittelukykyä ja ovat muutenkin sen tyyppisiä että suunnitelmat muuttuvat vartin välein. Ovat kasvaneet sen verran itsekeskeisiksi ettei heille tule edes mieleen, että toinen ihminen suunnittelee aikataulunsa etukäteen ja pitäytyy niissä. Vähän narsistinen luonne heillä on, eli arvostavat vain itseään ja omaa aikatauluaan, mutta kuvittelevat että se toinen ihminen on luuseri, jolla on aina vapaata eikä hänellä ole muuta tekemistä kuin odottaa sankarin soittoa. Nää on näitä mamman lellikkilapsia, jotka ovat aina pyörittäneet perhettä omien mielihalujensa mukaan. Sitten kun kasvavat, kuvittelevat voivansa jatkaa samaa rataa muidenkin ihmisten kanssa.
Ainoa keino on todellakin tehdä oma osuutensa mallikkaasti eli osoittaa että olen vapaa silloin, silloin ja silloin. Sitten kun pallo on sen feidaajan puolella, elät normaalisti omaa elämääsi, ellei sieltä mitään kuulu. Kun feidaaja sitten soittaa että voisimmeko tavata tänään, sanot asiallisesti, että "sori olen sopinut siihen muuta, kun sinusta ei kuulunut mitään. Olis kiva tavata, mutta seuraavalla kerralla soittele ja sovi edes viikko etukäteen tapaamisesta."
Onko muilla vastaavia kokemuksia? En ole ap, mutta asia kiinnostaa, koska kaverini on juuri tällainen, että vastaa, kun sille päälle sattuu ja aikataulut aina elävät.
Mikä näiden ihmisten motiivina on? Välittävätkö he edes kavereistaan? Vai onko se vaan aina tilanne- ja fiiliskohtaista?
Itse en tykkää sopia päiviä etukäteen mitään, koska suunnitelmat muuttuvat usein täysin itsestään riippumattomosta syistä. Tällaisia syitä voi hyvin olla oma sairastuminen, äkillinen asianhoito tms. Tai joskus ei vaan teekään mieli tavata ketään, ja senkin pitäisi olla ihan fine.
En myöskään sovi sellaisten ihmisten kanssa juuri mitään, jotka haluavat sopia tarkan ajan.
Oho, no sinulla ei taida olla perhettä? Tarkoitan, että kaikki eivät voi elää vain itselleen, vaan täytyy ottaa muidenkin aikataulult huomioon. Kyllähän nyt yleensä ihmiset kykenevät sopimaan jonkin tapaamisajan esim 3 päivän päähän? Siis jos haluavat.
Kommentteja? Muiden mielestä ärsyttävää?