Kaveruusjuttua

Kaveruussuhteeni ovat olleet lähes aina vuosien ja taas vuosien mittaisia, mutta vanhetessa ihmiset muuttuvat ja kaverisuhteita kuolee. En syytä itseäni, koska olen ujo, mutta olin liian kiinni tutussa ja turvallisessa enkä tutustunut uusiin ihmisiin vuosien varrella (koska olen edelleen ujo, prkl!) enkä nyt välttämättä silloin mitään uutta kaivannutkaan. Nyt olen tilanteessa, että pitäisi rakennella uusia kaverisuhteita, enkä tiedä miten ja missä. Inhoan alkua, kun kaikkea jännittää eikä hengailu ole sellaista rentoa. Voi mennä vuosiakin että ollaan rentouspisteessä kaverin kanssa. Poikaystävä löytyy, ja hän ei pidä ajatuksesta että pyörisin pitkin nettiä ties millä sivuilla kavereita metsästämässä.