Lue keskustelun säännöt.
Puhelu sukulaiskääkältä: aiheena äitini rahat. Vähän avaudun tässä.
07.04.2017 |
Minä olen viiskymppinen, äitini 80-vee ja sukulaiset; äidin siskot ja heidän lapsensa samaa ikäluokkaa.
Äiti on jo hokara, ja tarvitsee apua elämiseensä, vaikka asuukin yksin omassa rivitalokaksiossaan.
Nykytekniikka on täyttä herbreaa hänelle, eikä mm. pankkikortti ja pankkiautomaatit ole hänen käytettävissään ollenkaan.
Joten minulla on hänen pankkikorttinsa sekä tunnarit. Laskut maksan minä hänen tililtään, ja käteistä käymme yhdessä nostamassa hänen tililtään.
Sukulaiskääkkä, erään tädin tytär ja yhtä rasittava asioihin puuttuja kuin äitinsäkin soittaa:
Serkku: "Niin kyllä tämä nyt ikävältä kuulostaa, kun Ritva (nimi muutettu, äitini) sanoo, ettei hänellä ole KAKSKYMPPIÄ viikossa rahaa käyttää."
Hiljaisuu. Serkku jatkaa, on saanut jo hieman lisää rohkeutta puheluun, alkaa äänessä olla paatosta: " Että kyllä se nyt on ihmeellistä, ettei sen enempää Ritvan eläkkeesä muka jää. Me kyllä tätä nyt ihmetellään, että mitenkä se on oikein mahdollista?"
Kuulen jo selvästi myös tätien syyllistävän kuoron luurin takaa. Nythän on sitten ihan selvää, ilman mitään epäselvyyttäkään, että minä kuppaan äitini eläkettä ja jätän vanhalle äidilleni kakskymppisen viikossa käyttörahaa.
MInä: " Ai niinkö se äiti sanoi?" "Kyllä se tosiaan on ihmeellistä. En minä voi sitä ymmärtää että miten se niin voi olla:"
Kääkkä ihmettelee: "Miten niin et voi ymmärtää?"
Minä, tässä vaiheessa olen jo saanut vedettyä henkeä ja käynyt läpi jo kaikki mahdollisuudet miten minua ja minun tekemisiäni on tätien ja muiden kääkkien joukossa käyty läpi. Minähän olen se Epäluotettava ja Musta Lammas muutenkin.
Minä: "No kyllä se on sitten parempi, että minä jätän nämä äidin raha-asiat muille. En missään nimessä enää sekaannu äidin asioihin. Lähetän sulle pikakirjeessä pankkitunnukset, jotta saatte hoitaa asiat tästä lähtien."
Serkku: "Niin että mitenkä, ettäkö minäkö ne tilit ja laskut sitten..."
Minä painan päälle, enkä aio kuunnella enempää: "Joo hoidat vaan asiat äidin kanssa niin että tosiaan menee varmasti oikein. Se on parempi kaikille että minä en noihin asioihin sekaannu. Tehän asutte siinä lähellä muutenkin,niin hoidat sitten sen asian. Tai voihan Kaisa (= nimi muutettu, tätini) myös pankissa käydä. Ihan miten vaan. Pääasia on kyllä että menee varmasti oikein nyt nämä asiat. "
Minä jatkan: "Olen tässä juuri lähdössä mutsin luona käymään, niin hoidan tämänkin asian sitten samalla selväksi. Tehän sitten menette sinne tällä viikolla, vai mintenkä?"
Se on nimittäin sillä tavalla, että mitkään sukulaiset tai muutkaan välittävät lähimmäiset ei ala minua epäilemään varkaaksi. Tunnen sukulaiseni ja tiedän miten niinsanottu päättelyketju on siellä mennyt.
Kenellekään ei vaan tullut mieleen kysyä tai tarkistaa asiaa mistään, äidiltä taikka minulta. Äiti ei nimittäin muista eikä tajua rahasta nykyään juuri mitään. Ja se raha mitä hänellä on, on riittänyt aivan mainiosti ja ostokset ovat vakiot ja menot ei paljon vaihetele. Mutta jos dementikosta tuntuu että rahaa ei ole, ja jos sukulaiset on sitä mieltä että tytär varastaa, niin sittenhän täytyy puhaltaa peli poikki täysin.
Passaa mulle ihan hyvin. Yhtään puhelua en enää äitini rahoista ota vastaan. Ne hoitaa, jotka osaa.
Palstan shcerlokeille tiedoksi: tarinaa hieman muuteltu, että ei kannata alkaa ihan kirjaimellisesti alkaa ristiintaulukoimaan mahdollisia virheitä. Tunnistamisen puolesta mulle on aivan sama. Kunhan vaan ei tarttis lukea niitä kymmentä viestiä, joissa joku pilkuviilaaja löytää jonkun epäjohdonmukaisuuden ja jää junnaamaan siihen. Ei mulla muuta.
Kommentit (44)
Minä tekisin samalla tavalla. Antaa heidän sitten hoitaa asiat, jos kerran osaavat paremmin. Päöasia on tietysti, että äitisi saa apua. Kaitpa tämä "kääkkä" siihen sitten pystyy, kun on oikein varaa arvostella toisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinähän ne äitis rahat perit, kun äidistäsi aika jättää. Vai epäileekö ne, että et anna äidillesi riittävästi käyttörahaa isomman perinnön toivossa?
Jos sinä olet aina äitisi mukana kauppareissuilla, ei dementoitunut äiutisi välttämättä edes tiedä, mitä ne ostokset maksavat, saati että muistaisi enää kotiin tultuaan, kun sisko siitä puhelimessa kysyy.
Olisit vaan ihan rauhallisesti sanonut, että eikö olekin surullista, miten äidin muisti/havaintokyky alkaa hapertua.
Näitä keskusteluja käydään asianomaisten selän takana satoja suomessa joka vuosi, ja harvemmin suoraan ollaan niin kärkkäitä että soitetaan asianomaiselle. Yleensä loppulausunnot tulee annettua sitten perunkirjoituksessa.
Juurikin sai työkaverini meilin omalta veljeltään, joka vaatii kuitit kaikista heidän vanhan äitinsä tekemistä ostoksista viime vuosilta. Ja siis kuitit pitää olla kuulemma alushousujen ostoista alkaen. On kuulemma tilityksissä jotain epäselvää. Että sillälailla.
Monet vanhukset menettävät rahantajun jossain vaiheessa. Meidän isällä käännekohta oli euroon siirtyminen, sen jälkeen se ei tajunnut rahasta mitään. En tiedä, mihin hintaan se myi jotain keräilytavaroitaan jollekin joka osasi kysyä ja hintaa tarjota. Sen tiedän, ettei se tajunnut eurosummita mitään, joten joku on tainnut tehdä edulliset kaupat..
Kuitit kannattaa kyllä pannakin talteen, vaikkei sukulaiskyttääjiä olisikaan noin kärkkäästi valvomassa. Sittenpähän voi tarpeen tullen kipata laatikollisen kuitteja syliin, jos joku epäilee.
Mainio ilmaus tuo "niin sanottu päättelyketju"; otan käyttöön!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä keskusteluja käydään asianomaisten selän takana satoja suomessa joka vuosi, ja harvemmin suoraan ollaan niin kärkkäitä että soitetaan asianomaiselle. Yleensä loppulausunnot tulee annettua sitten perunkirjoituksessa.
Juurikin sai työkaverini meilin omalta veljeltään, joka vaatii kuitit kaikista heidän vanhan äitinsä tekemistä ostoksista viime vuosilta. Ja siis kuitit pitää olla kuulemma alushousujen ostoista alkaen. On kuulemma tilityksissä jotain epäselvää. Että sillälailla.
Monet vanhukset menettävät rahantajun jossain vaiheessa. Meidän isällä käännekohta oli euroon siirtyminen, sen jälkeen se ei tajunnut rahasta mitään. En tiedä, mihin hintaan se myi jotain keräilytavaroitaan jollekin joka osasi kysyä ja hintaa tarjota. Sen tiedän, ettei se tajunnut eurosummita mitään, joten joku on tainnut tehdä edulliset kaupat..
Mieheni iäkkään, lapsettoman isotädin raha-asioita hoitaa yksi sukulainen ja toinen sukulainen tarkastaa tilit ja kuitit aina säännöllisin väliajoin. Ja jokaikinen pikkuhousukuitti on varmasti tallessa.
Tämä siksi "ettei tule sanomista".
Vierailija kirjoitti:
Näitä keskusteluja käydään asianomaisten selän takana satoja suomessa joka vuosi, ja harvemmin suoraan ollaan niin kärkkäitä että soitetaan asianomaiselle. Yleensä loppulausunnot tulee annettua sitten perunkirjoituksessa.
Juurikin sai työkaverini meilin omalta veljeltään, joka vaatii kuitit kaikista heidän vanhan äitinsä tekemistä ostoksista viime vuosilta. Ja siis kuitit pitää olla kuulemma alushousujen ostoista alkaen. On kuulemma tilityksissä jotain epäselvää. Että sillälailla.
Monet vanhukset menettävät rahantajun jossain vaiheessa. Meidän isällä käännekohta oli euroon siirtyminen, sen jälkeen se ei tajunnut rahasta mitään. En tiedä, mihin hintaan se myi jotain keräilytavaroitaan jollekin joka osasi kysyä ja hintaa tarjota. Sen tiedän, ettei se tajunnut eurosummita mitään, joten joku on tainnut tehdä edulliset kaupat..
Eikös tuo menisi toisin päin, jos isäsi edelleen eli markka-aikaa? Eli tuskin olisi sitten myynyt 600 markan tavaraa 100 eurolla ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistisairas ei tosiaan ymmärrä, menee markat ja eurotkin sekaisin. Sama juttu nykyään kotonaankin, ei muista, että on käyty auttamassa joskus parikin tuntia kerrallaan (joka ikinen päivä käyn aamuin illoin), ehei, muille vierailijoille sanoo, että niiiiin harvoin käyn. Pitäisiköhän ottaa käyttöön vierailuvihko, johon jokainen laittaisi käyntinsä ja tekemisensä, ettei sukulaisten tarvitsisi epäillä hylkäämisestä?
Se hyvä köyhästä muistisairaasta tietysti on, ettei kukaan ole epäillyt olemattomien rahojensa anastamisesta (kaiken ylimääräisen eli 30-50€/kk siirrän toiselle tililleen, sille on ihan inhorealistinen syynsä eli tulevien hautauskulujen maksaminen).
ÄLä hyvä ihminen anna noille sukulaisille mitään oikeuksia äitisi raha-asioihin ! Jos ihmiset eivät ole sen vertaa tekemisissä kohdehenkilön kanssa , että osaisivat laittaa höpinänsä omaan arvoonsa niin ei heille raha-asioiden hoitoa delegoida.
Joten anna jäkättää ja kuittaa kiitos mielipiteestäsi , mutta se ei kiinnosta mua pätkääkään, koska tiedän miten asiat todellisuudessa ovat.Jos kuvittelevat saavansa perintöä niin voit oikoa senkin harhan- sisarukset eivät peri kun rintaperillinenkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin varmaan olisin tehnyt samoin. Tuon asian ois kyllä saatu korjattua ihan pankkikuitilla (näkyy siis paljon rahaa mennyt kuukaudessa ja mihin käytetty), mutta en mäkään ois jääny asiaa sen enempää selvittelemään jos eivät edes suoraan puhu sinulle tai äidilles ennen kuin alkavat hienovaraisesti syyttelemään.
Toivottavasti tajuavat pyytää sinulta edes anteeksi kun käyvät läpi tilitapahtumia sitten...
Tuo sukulaiskääkkäsi kuulostaa veikeältä. Onko hän sinkku?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietynlaisten ihmisten kanssa toimii vain tietynlainen toiminta. Tunnen tämän äitini sukuhaaran niin perinjuurin hyvin, että tässä tapauksessa oli vain ainoa mahdolline tapa toimia heittää saman tien kapula eteenpäin sille, joka tuntui ottavan asian niinkin omakseen että kehtasi minulle soittaa.
Tässähän on kyseessä sisarussarja, joka edelleen käy säännöllisin väliajoin ääni väristen keskutelua siitä, mitä tapahtui 1930-luvulla isoisoisän talossa, kun ukko makasi kuolinvuoteellaan peräkamarissa. Yksi lapsista oli mennyt siihen kamariin ja laittanut oven kiinni. Tämä oven sulkeminen on ilmeisesti raskauttavaa. Sittemmin vanhaisäntä kuoli ja perintöä alettiin jakamaan.
Jostain syystä, en tosiaankaan tiedä miksi, siinä kävi niin, että koko iso talo peltoineen ja metsineen meni. Eikös 30-luvulla ollut joku taloudellinen taantuma muutenkin? Joka tapauksessa kuitenkin yhdelle sisaruksista kävi jotenkin paremmin ja hänen perheensä on pärjännyt taloudellisesti hyvin. Ja tämä sukuhaara on siis sitä sukua, jonka isoäiti meni sinne kamariin yksin , suljetun oven taakse, asioita selvittämään...
Ja tätä tarinaa ja tosiaan erittäin ajankohtaista ja tosi helposti selvitettävää asiaa puidaan kuitenkin ihan niinkuin se olisi ihan tässä taannoin tapahtunut.
Joten tämän tietäen en toudellakaan aio pitkällä tikullakaan sekaantua johonkin sellaiseen asiaan että minä käytän äitini rahoja ja äidille ei jää kuin kymppejä käyttöön. Näinhän tämä nyt minulle esitettiin.
Pitää vaan puhlataa peli poikki heti alkuunsa, muuten ne jauhaa tätäkin jonnekin 2040-luvulle saakka.
l
kaikille vinkiksi, kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus pankin lakimiehellä vielä silloin kun ollaan tolkuissaan.
t.eräs tytär
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeesti niitä äitisi pankkitunnuksia ei saisi käyttää kukaan muu kuin äitisi itse. Äitisi voi kyllä antaa sinulle oikeuden tiliinsä, jolloin omilla pankkitunnuksilla hoidat äidin laskut hänen tililtään. Pankki voi sulkea tunnukset jos väärinkäytös selviää.
Miksi sinä tai äitisi olisitte tilivelvollisia kenellekään sukulaiselle?
Minun mielestä sinun ei kannata nyt hylätä äitiäsi. Syytönhän hän tuohon muiden sukulaisten käytökseen on. Ilmeisesti nämä "kääkät" eivät saisi asioita kuitenkaan hoidettua.
Noi voivoi, itse olisin vaan sanonut että niin, ei vanha ihminen enää ymmärrä rahan arvoa ja osaa seurata rahan määrää. Surullista eikö mutta näin se menee. Ja sitten olisin puhunut ihan muuta.
Ei asioista kannata tehdä vaikeampaa kuin ne ovat.
En hylkää äitiäni missään nimessä. En vain hoida hänen pankkiasioitaan enää. Sen hoitaa joku hänen siskoistaan tai joku serkuistani. Käyn äitini luona ihan normaalisti kuten ennenkin, autan häntä ja hoidan ja seurustelen hänen kanssaan edelleen. Äidin laskut ja raha-asiat hoitaa joku muu, en minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä keskusteluja käydään asianomaisten selän takana satoja suomessa joka vuosi, ja harvemmin suoraan ollaan niin kärkkäitä että soitetaan asianomaiselle. Yleensä loppulausunnot tulee annettua sitten perunkirjoituksessa.
Juurikin sai työkaverini meilin omalta veljeltään, joka vaatii kuitit kaikista heidän vanhan äitinsä tekemistä ostoksista viime vuosilta. Ja siis kuitit pitää olla kuulemma alushousujen ostoista alkaen. On kuulemma tilityksissä jotain epäselvää. Että sillälailla.
Monet vanhukset menettävät rahantajun jossain vaiheessa. Meidän isällä käännekohta oli euroon siirtyminen, sen jälkeen se ei tajunnut rahasta mitään. En tiedä, mihin hintaan se myi jotain keräilytavaroitaan jollekin joka osasi kysyä ja hintaa tarjota. Sen tiedän, ettei se tajunnut eurosummita mitään, joten joku on tainnut tehdä edulliset kaupat..
Eikös tuo menisi toisin päin, jos isäsi edelleen eli markka-aikaa? Eli tuskin olisi sitten myynyt 600 markan tavaraa 100 eurolla ?
Sinä osaat siis laskea euron ja markan eron ja suhteen. No hyvä. Isäni ei osannut. Ainoa mitä hän tiesi ja oli vähän kärryillä, että markka on poistunut ja nyt on käytössä euro. Hän muisti myös vuoden 1963 rahan muutoksen, jolloin tietääkseni markasta poistettiin arvoa useamman nollan verran.
Isäukolle oli siis ihan helppoa sanoa että tuosta - ja-tuosta aseesta/vanhasta rahasta/maljakosta maksan maksan 50 euroa ja sehän vastaa 5000 markkaa. Ei hän osannut laskea sitä, että miten ja mikä se oikea kurssi on. Ei kaikki osaa sitä arvioida, vaikka sinä osaatkin. Vanhuksilla toimii asiat vähän eri tavalla.
Joo, ymmärrän että hertsasit asiasta. Mutta älä nyt oikeesti anna kääkkien hoitaa äitis raha-asioita. Mulle tuli heti mieleen jotta ne pöltsii ihan varmaan niitä rahoja.
Anna olla koko juttu ja hoida jatkossakin nuo äitis asiat äläkä vastaa kääkkälöisille enää kun soittavat.