Tyttö 8,5 kk ei liiku mihinkään

Kyllä tuo on jo tutkimusten paikka. 

Neuvolakäynnit ovat niin harvoin nykyään, että tilaa aika odottamatta varsinaista neuvolakäyntiä. En halua pelotella, mutta tuttavalla tuossa tilanteessa todettiin vauvalla aivokasvain. 

Miten asiat ovat noin pitkälle päässeet? Etkö ole käynyt neuvolassa? 

Kerkiää vielä kyllä hyvin :)

Kuitenkin kääntyy ja istuu niin on kehittynyt. Meidän tyttö lähti ryömimään vasta 10kk ja siitä sitten kehitys jatkui niin että käveli 1v 3kk

Huomattakoon kuitenkin että puhui sanoja jo 9kk mutta ne jäi unholaan siksi aikaa kun oppi kävelemään.

Hyvin kehittynyt liikunnallisestikin 10v nykyään.

Vaikka saat varmasti vakuutteluja siitä, että normaalia, on kuitenkin hyvä tutkia. 

On "myöhäisiä" lapsia, jotka kuitenkin kirivät ikätoverinsa kiinni varhaisessa vaiheessa. 

On myös vakavia sairauksia tai neurologisia häriöitä, jotka viivästyttävät kehitystä ja ne on poissuljettava. Sinuna olisin yhteydessä välittömästi lastenlääkäriin. 

Ehdotus: vaikka omalle hermolle ottaakin, älä viihdytä koko ajan. Ja älä ojentele niitä leluja. Kun on pakko lähteä itse liikkeelle, kyllä se liikkuminen sieltä tulee. Jos vauva kuitenkin istuu, en usko, että hänellä mitään vakavaa ongelmaa on. Ja vakava ehdotus: lakkaa vertaamasta lastasi muihin, sillä ei muuta kuin hajottaa oman ja lapsensa pään.

Tiedän kyllä lapsia, jotka vielä yhdeksänkuisinakin lähinnä köllöttelivät lattialla ilman liikkumisen häivää. 

Omia on kolme, jotka kaikki ryömivät kolmikuisina, puolivuotiaina jo nousivat tukea vasten pystyyn ja kävelivät ns. puita pitkin. 

Nyt on nuorinkin kymmenen ja ihan samalla viivalla nyt ovat urheiluharrastuksissaan näiden "hitaampien" kanssa. Eli ei kokemukseni mukaan mitään meinaa... 

Eli  sanoisin tuon olevan täysin normaalia. Mutta, jos huolettaa, niin puhu siitä toki neuvolassa. Soita vaikka heti, niin saat parempaa tietoa kuin täältä. 

Ilman tuota istumista huolestuisin, mutta siis istumisen takia en huolestuisi.

Toisaalta, ei ole haittaakaan asiaa tuoda neuvolassa esille ja tarkastaa tilannetta.

Jotkut tietenkin korostavat, että omakaan lapsi ei liikkunut siihen ja siihen asti ja nyt on liikunnallinen sen ja sen ikäinen. Tämä on totta, on plajon hitaasti liikkeelle lähteviä ja asialla ei ole mitään korrelaatiota myöhäisemmän motoriikan ja liikunnallisuuden kanssa. Mutta valitettavasti lapsilta löytyy myös paljon häiriöitä ja sairauksia, joten ei sellaistakaan voi koskaan pois rajata sillä perusteella, että joku toinenkin lähtenyt liikkeelle vasta myöhään ja kaikki ollut kuitenkin ok.

Sinä olet mahdollistaja eli lakkaa olemasta viihdyttäjä 24/7 ja älä ojentele niitä leluja niin on pakko vauvelin itsekin aktivoitua. Ei marina ja itku ketään tapa vaan ehkä siitä pienestä raivosta voisi saada jopa puhtia tehdä jotain itsekin.

Meidän tyttö oli rauhallinen, ketterä ja päättäväinen joten hän jo käveli tuen kanssa 8kk mutta osaksi syynä oli alusta asti kannustava asenne "omatoimisuuteen" eli meillä itsestäänselvyys oli että pitää osata olla hetki myös yksinkin jumppamatolla/jumppalelun alla/sitterissä  ym.

Ja en todellakaan heti rynnännyt antamaan leluja jos se oli vähän kauempana. Annoin vauvan vähän yrittää itse ottaa lelua ja jos meni hermo ja alkoi marina niin sitten menin ja autoin vauvaa ryömimään sen lelun luo enkä vain antanut sitä. Tyttö oppikin ryömimään itse jo 4,5kk...oli niin huono palvelu että piti toimia itse ;)

Kuten edellä, tuo istuminen on hyvä asia. Tuttavan lapsella on todellista häikkää, mutta tämä ei edes istunut vielä yli 1-vuotiaana. Joten kannusta lasta liikkumaan. Saattaa kummasti alkaa liikkuminen kiinostamaan jos äiti ei ole koko aikaa antamassa leluja käden ulottuville

Meillä vauva ei lähtenyt liikkeelle eikä osannut istua hieman tuota nuorempana. Synnynnäinen selkävika niin pisti neuvolasta käymään fysioterapiassa varmuuden vuoksi vaikka sanoi kyllä ettei tässä vaiheessa tarvitse huolestua. Kutenkin halusi sulkea ajoissa pois jos johtuu selästä.

Saatiin sieltä ohjeet joilla treenata liikkeitä ja lähti siitä sitten kääntymään ja liikkumaan. Nyt vuoden ja vasta oppi nousemaan seisomaan kun isoveli käveli tuossa iässä.

On vain hieman laiskempi ja enemmän sosiaalinen kuin utelias.

Hei ole ihmeessä neuvolaan yhteydessä. Todennäköisesti lapsellasi ei ole mitään ongelmaa, kun osaa istuakin jo, toiset vaan kiinnostuvat liikkeelle lähtemisestä myöhemmin. Neuvolasta voisit kuitenkin saada ajan fyssarille, joka antaisi neuvoja kuinka "treenata" lapsen kanssa.

T.Neuvolan täti

Voisit kokeilla rajoittaa istumista ja laittaa vauvaa vain päinmakuulle. Vauva ei ehkä istumisen vuoksi ole kiinnostunut olemaan kontillaan lattialla.

Itsellä 7, 5kk vauva, joka ei vielä ryömi tai konttaa. Ei myöskään istu täysin tuetta, eikä varsinkaan nouse pystyyn. Mutta hän kyllä kierii kovasti ja liikkuu sillä tavalla paikasta toiseen. Ryömimistä yrittää kovasti, mutta ei ole kovin kärsivällinen, mutta koitan kannustaa häntä siihen, vaikka vähän vauvalla hermo menisi. Pinsettiotteen oppi jo 6kk iässä, että edes jonkinlaista kehitystä tapahtuu nopeastikin, mutta tämä eteenpäin meno on kyllä hidasta. Kyllä se siitä.

Meillä on ollut ylimääräisiä neuvolakäyntejä kehityksen seurannan takia. Soita sinne ja pyydä varaamaan aikaa. Sehän neuvolan tarkoitus on, seurata lapsen kehitystä ja puuttua ongelmiin. Ei tuosta tarvitse huolestua mutta juuri ne treeni ohjeet saisitte ja pääsisitte opettelemaan.

T:9

Käy ihmeessä neuvolassa juttelemassa, vaikkakaan en olisi vielä kovin huolissaan, kun kerran istuu jo ja osaa ilmaista tahtoa. Veikkaanpa että  se eka sana tulee kohtapuoliin.

Meillä esikoinen oppi istumaan ja juomaan itse nokkamukista 5,5 kk ikäisenä, konttamaan 9 kk ikäisenä, puhumaan sanoja 10 kk iässä, kävelemään 15 kk iässä, kun taas tämä neljäs nuorin alkoi seistä jo 9 kk vanhana ja käveli 11 kk iässä ja ekat sanat tuli sitten 13 kk iässä. Jokainen meidän neljästä lapsesta on oppinut taidot omalla ajallaan ja ennen puolentoista vuoden ikää.  

Muistan kun esikoisesta olin ihan huuli pyöreänä neuvolassa, kun samassa huoneessa laitoksella ollut nainen tuli vauvansa kanssa ja vauva pisti menemään 6 kk ikäisenä kontaten pitkin lattioita. Meillä vasta harjoiteltiin kääntymistä. En ollut uskoa silmiäni.

Meillä kohta 12kk vauva oppi vasta kolme viikkoa sitten ryömimään ja siitä viikko eteenpäin nousi sitten pystyyn. Ei osaa vielä mennä istuma-asentoon itse, mutta ihan normaali tapaus kyseessä.

Meilläki oli lapsi hidas kehittymään liikkuman mutta oppi sitten kävelemään 1v 3 kk vanhana.  Oli ainoa niin pidettiin koko ajan sylissä ja luulenkin että olisi ehkä pitänyt antaa olla enemmän vatsallaan lattialla niin siinä on pakko lähteä jonnekin päin.  Mutta onpa tuo kerinnyt juosta.

Voithan käydä neuvolassa jos arveluttaa.

Jos on vatsallaan niin liikkuuko kellonviisarin tavoin?

Ei meilläkään lapsi lähtenyt kuin vasta 9-kuisena eteenpäin. Ihan normaali liikunnallinen lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kohta 12kk vauva oppi vasta kolme viikkoa sitten ryömimään ja siitä viikko eteenpäin nousi sitten pystyyn. Ei osaa vielä mennä istuma-asentoon itse, mutta ihan normaali tapaus kyseessä.

Joo... olen havainnut, että monet ns. hitaat tekevätkin yhtäkkiä kaiken kerralla. Tuttavapiirissä poika, joka tosiaan vain makoili 9-kuisena, sitten vain yksi päivä konttasi ja nousi pystyyn ja käveli tuetta 12-kuisena, joka on vissiin se keskimääräisistä keskimääräisin. 

Uimaan oppi nelivuotiaana ja lukemaan samoin. 

Omani olivat paljon varhaisempia liikkujia, mutta monessa muussa asiassa ihan toisella tasolla. 

Vertailu pois!

Meillä on ollut kolme jo nelikuisina aktiivista tapausta ja yksi hitaasti syttyvä. Ei ryöminyt ollenkaan, kymmenkuisena päätti alkaa kontata ja siitä oppikin sitten tyyliin viikossa nousemaan pystyyn, kävelemään tuettuna, kiipeämään matalille pöydille jne.

Nyt 11kk ja seisoo ilman tukea ja ottaa yksittäisiä askelia. Että juu, voi ne hitaan alun jälkeen syttyä nopeasti.

Ymmärrrän ap huolesi.Helposti sitä vertaa toisiin lapsiin kun he kehittyvät normaalisti. Tiedän tunteen ap. Mutta kysebei välttämättä ole mistään sairaudesta. Meidän tyttö ei liikkunut vielä 1 vuotiaanakaan mihinkään. Tykkäsi istua paikallaan. 7kk neuvolassa pyydettiin fysioterapeutti paikalle koska tyttö ei kääntynyt mahalleen. Sittenkun oppi sen taidon, ei kuitenkaan viihtynyt mahallaan hetkeäkään vaan käåntyi samantken takaisin selälleen. Asennonvaihtelut lattialla istuessa puuttuivat. Ei saanut leluja otettua kauempaa, ei taidot riittäneet. Tai ehkä olisi riittäneet mutta tyttö oli niin arka. Ja ei sietänyt kovin hyvin ohjaamista, suuttui kun fyster. koski häneen. Istui lattialla jalat suorassa eteenpäin, ei mennyt sivu -istuntaan. Ei mennyt polvilleen eikä siis mitään asennonvaihteluja tapahtunut.

Pikkuhiljaa terapian jatkuessa tyttö rupesi sietämään ohjaamista jotenkuten. Ryömiminen ja konttaaminen jäi välistä. Ei edes peppukiitämistä ollut. Nousi tukea vasten joskus 1v tienoilla. Oppi kävelemään 1v3kk mutta ei seisoessaan osaa kyykistyä ja ottaa lelua lattialta. Ei vieläkään osaa ilman tukea nousta seisomaan vaan tarvii esim rahin tueksi. Neurologilla ollaan käyty ja pää kuvattu,ei ole mitää sairautta. Motorisen kehityksen viivästymä diagnoosi. Toivon että tämä on ominaisuus joka menee ohi ja ottaa toiset lapset kiinni kehityksessä jossain vaiheessa. Muuten reiipas, iloinen, tunnistaa esineitä ja kuvia,rakentaa palikoilla torneja. Mutta sanoja ei tuu vielä. Jokeltelee tavuja joka hyvä asia.

Meillä tutkittiin tyttö sairaalassa tosi tarkoin.

Verikokeita, kaikenmaailman aineenvaihduntasairaudet, kromosomi-homlia tutkittiin ym. Ei mitään. Täysin terve tyttö. Tiesin kokoajan että tytöllä ei mitään sairautta ole. Yllätyin kun nii tarkoin tutkittiin. Tietenki hyvä asia mutta aiheutti meiss vanhemmissa paljon huolta.

Onhan sitä ollut itse melko väsynyt siihen kun täytyy treenata tytön kanssa asioita jotka pitäisi tulla luonnostaan. Fys.ter antoi ohjeita miten treenata. Fyssari käy meill kotona edelleen kerran viikossa. Mutta onnellinen olen siitä.että mitään vakavaa ei ole taustalla. Yritän muistaa että monilla on asiat huonomminkin.

Tsemppiä ap..toivottavasti ei ole mitään vakavaa. Lapsenne saattaa olla vain luonteeltaan ns.laiska/arka joka kaipaa ohjausta.

Tuttavan vauva ei ryöminyt tai istunut vielä kymppikuisenakaan, kääntyi vaan mahalleen ja jäi siihen. Neuvola lähetti fysioterapeutille. Yhtäkkiä vauva kuitenkin lähti liikkeelle ja alkoi sitten samantien jo nousemaan tukea vasten. Eli onhan näitä, minusta vauva oli jo aiemminkin sellainen rauhallisemman ja mietteliään oloinen tapaus, jolla ei ollut kauheaa kiirettä minnekään :)