Lue keskustelun säännöt.
Lopetin juomisen
05.04.2017 |
Yksinäinen ihminen yritti paikata sielunsa ja asuntonsa tyhjyyttä avaamalla viikottain humalaan johtavan määrän alkoholiastioita. Kokeili, jos voisi poistua hetkeksi jonnekin parempaan paikkaan. Seurauksena hetken huuman jälkeen suurempi tyhjyys, jatkuvasti pahenevat krapulat sekä valtava henkinen alakulo.
Nyt on on 40 päivää ilman tippaakaan takana ja painoa lähtenyt 5 kg.
En silti tiedä onko tämä parempi tapa elää? Ongelmat ovat yhä samat, mutta nyt kohtaan ne kirkkain silmin. Terveys on parempi, mutta onko yksinäiselle terveydellä väliä? Jatkanko samalla linjalla, vai onko ehdottomuuteni vain haitaksi?
Päätös pitäisi tehdä ennen kuin ryhdyn täysin absolutistiksi.
Kommentit (18)
Mieti mitä sinä haluasit elämässäsi tehdä mitä asioita saavuttaa? Mitkä asiat saa sinut iloiseksi. Millä tavalla saat ongelmiasi vähennettyä? Onnistuuko nämä asiat paremmin nykyisellä juopottelulla, vähemmällä tai enemmällä juopottelulla vai kokonaan ilman? Siitä löydät ratkaisun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai se vaarallistakaan ole, jos juo pari kertaa kuukaudessa. Yleensä keväällä ja kesällä käytän enemmän alkoholia ja talvella sitten vähemmän. Jos tunnet kännissä olosi hyväksi, niin kai se joskus on sallitua juoda. Krapulan tulonkin tietää ja siihen osaa ihminen varautua. Kärsii pari päivää ahdistusta ja olo on sen jälkeen taas normaali. Vaikka jättäisin kokonaan viinan pois, niin elämäni olisi luultavasti aivan samanlaista. Sallin itselleni muutaman irtioton silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Opettele juomaan kohtuudella. Ei siitä kokonaan tarvi luopua.
Monta on heitäkin, joiden vaihtoehdot ovat absoluuttinen raittius tai absoluuttinen juoppous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele juomaan kohtuudella. Ei siitä kokonaan tarvi luopua.
Monta on heitäkin, joiden vaihtoehdot ovat absoluuttinen raittius tai absoluuttinen juoppous.
En ole vielä ihan näin pitkällä, mutta huomasin juomiseni olevan liian usein humalahakuista. Määrät kasvoivat ja aloin jo epäillä omaa tahdonvoimaani.
Ehkä lopetan yksintissuttelun kokonaan ja otan vain, jos on joku tapahtuma tai vastaava. Yksinäiselle noita tilaisuuksia on sen verran harvoin, että pysyy juominen helposti kurissa.
ap
Mutta ei ole kuitenkaan enää krapulaa! Miten henkinen alakulo? Mitä hyvää on ollut lopetuksessa? Oletko virkeämpi yms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen iloinen päätöksestäsi. Tosin, minä olen ns. entinen alkoholisti eli siis myös nykyinen, vaikkakin ollut jo reilun vuoden raittiina. Mutta eihän tämä sairaus raittiudella ohi mene.
Voit välttää monet ahdingot tuolla päätöksellä. Ei sillä ole oikeastaan väliäkään onko taipumusta riippuvuuteen - alkoholi pilaa yleensä monia asioita kaikesta huolimatta.
Tuo kun tunnistat oman käytöksesi on jo paljon. Nauti kevyemmästä olosta ja keväästä, olet tehnyt hienon ratkaisun. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele juomaan kohtuudella. Ei siitä kokonaan tarvi luopua.
Monta on heitäkin, joiden vaihtoehdot ovat absoluuttinen raittius tai absoluuttinen juoppous.
En ole vielä ihan näin pitkällä, mutta huomasin juomiseni olevan liian usein humalahakuista. Määrät kasvoivat ja aloin jo epäillä omaa tahdonvoimaani.
Ehkä lopetan yksintissuttelun kokonaan ja otan vain, jos on joku tapahtuma tai vastaava. Yksinäiselle noita tilaisuuksia on sen verran harvoin, että pysyy juominen helposti kurissa.
ap
Todella hienoa, kun sait poikki tuossa vaiheessa. Olit ilmeisesti menossa siihen suuntaan, että ongelmia olisi alkanut pian kasautua. Ole nyt oikein varovainen alkoholin kanssa, tai pysy irti kokonaan. Onnea matkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta ei ole kuitenkaan enää krapulaa! Miten henkinen alakulo? Mitä hyvää on ollut lopetuksessa? Oletko virkeämpi yms?
Joo, ei krapulaa.
Henkinen alakulo on toisenlaista. Krapulassa pelkäsin elämää ja tulevaisuutta. Nyt olen hyväksynyt tilanteen ja näen jopa joskus positiivisia pilkahduksia. Kun on virkeämpi tulee tehtyä asioita, jotka olisi muuten jäänyt tekemättä. Eivät nämä asiat maailmaa pelasta tai ihmistä muuta, mutta ovatpahan edes hetkellisiä poistumisia omasta pienestä kuplasta.
Jennie kirjoitti:
Olen iloinen päätöksestäsi. Tosin, minä olen ns. entinen alkoholisti eli siis myös nykyinen, vaikkakin ollut jo reilun vuoden raittiina. Mutta eihän tämä sairaus raittiudella ohi mene.
Voit välttää monet ahdingot tuolla päätöksellä. Ei sillä ole oikeastaan väliäkään onko taipumusta riippuvuuteen - alkoholi pilaa yleensä monia asioita kaikesta huolimatta.
Tuo kun tunnistat oman käytöksesi on jo paljon. Nauti kevyemmästä olosta ja keväästä, olet tehnyt hienon ratkaisun. :)
Mitä hyvää täys raittius on tuonut elämääsi? Voitko kertoa ihan konkreettisesti. Ja mitä olet ottanut juomisen tilalle? En ole ap vaan saman asian kanssa taisteleva...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on hieno alku. Itse juuri avasin kaljatölkin, vaikka saatan toisinaan olla jopa vuorokauden selvinpäin. Suosittelen absolutismia. Ja sitten kun vielä ymmärrät että se etteä sitten joskus satut ottamaan alkoholia, niin se ei tarkoita sitä, että ollaan epäonnistuttu ja luovutaan raittiudesta. Eli siltikään seuraavana päivänä ei tarvitse juoda tipan tippaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt mulla on ongelma. Meinasin juhlistaa juhannusta muutamalla oluella, mutta en haluaisi katkaista yli sadan päivän tipatonta putkeani.
Onko tämmöisessä venkoilussa mitään järkeä? Olenko nyt addiktoitunut absolutismiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettele juomaan kohtuudella. Ei siitä kokonaan tarvi luopua.
Jos mieltää kokonaan alkoholista luopumisen jonkinlaiseksi urhaukseksi, kannattaa tarkistaa omaa suhtautumistaan siihen juomiseen.
Minä olen ilman päihteitä pari kuukautta kerrallaan ja sitten taas siirrän aloittamista pari kuukautta lisää jne. Tällä metodilla olen ollut juomatta jo 10 vuotta. Helppoa eikä tarvii ajatella ettei enää ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Jennie kirjoitti:
Olen iloinen päätöksestäsi. Tosin, minä olen ns. entinen alkoholisti eli siis myös nykyinen, vaikkakin ollut jo reilun vuoden raittiina. Mutta eihän tämä sairaus raittiudella ohi mene.
Voit välttää monet ahdingot tuolla päätöksellä. Ei sillä ole oikeastaan väliäkään onko taipumusta riippuvuuteen - alkoholi pilaa yleensä monia asioita kaikesta huolimatta.
Tuo kun tunnistat oman käytöksesi on jo paljon. Nauti kevyemmästä olosta ja keväästä, olet tehnyt hienon ratkaisun. :)
Mitä hyvää täys raittius on tuonut elämääsi? Voitko kertoa ihan konkreettisesti. Ja mitä olet ottanut juomisen tilalle? En ole ap vaan saman asian kanssa taisteleva...
Pelkkää hyvää ja paljon. En edes tajua enää miksi olen joskus juonut, ja miksi ihmiset yleensä juo. Energiaa on sata kertaa enemmän, yöunet on parantuneet. Fyysinen kunto on hyvä, kun jaksaa liikkua päivittäin, ja ruokavaliokin muuttui terveellisemmäksi. Mutta eniten nautin siitä, että aivot on täysin kirkkaat koko ajan. Tykkään jopa käydä baareissa ja bileissä, ja mulla on paljon kivempaa kun olen selvä. Ei tarvitse yhtään miettiä kuinka paljon juo ja kuinka paljon voi vielä juoda, puhumattakaan että hölöttäisi päissään mitä sattuu tai tekisi hölmöyksiä. Voi nauttia juttelusta ja tanssimisesta enemmän kun tietää että hallitsee itsensä täysin.
Ainoa huono puoli on, että tunnen (salaa) olevani parempi ihminen kuin muut, koska en tarvitse päihteitä, ja katselen asioita vähän ylempää.
Opettele juomaan kohtuudella. Ei siitä kokonaan tarvi luopua.