Minulta kielletään opiskelu

Mee provoilemaan muualle

JSSAP

Miksi alistut?

Sinulla on tosi hankala tilanne miehesi suhteen. Todella hienoa on, että nyt pystyisit ja haluaisit opiskella. Näin ulkopuolisesta vaikuttaa, ettei miehesi ymmärrä sinua ollenkaan, eikä siten ole hyväksi sinulle. Voisitteko mennä yhdessä terapiaan vai oletteko jo käyneetkin. Sinun ei tarvitse alistua miehesi tahtoon. Aina kun kirjoittaa jotain sellaista, että naisen tulee pitää puoliaan, tulee myös huoli siitä, mitä siitä juuri ko. tapauksessa voisi seurata. Siis eihän miehesi ole taipuvainen väkivaltaisiin ratkaisuihin. Silloin täytyy olla varovainen, mutta joka tapauksessa lähteä suhteesta. 

Potki se mies elämästäsi ja opiskele. Mieheltä ei kysytä.

Jos olet ollut kauan työttömänä, ei kai tulosi siitä vähene, jos työttömyyskorvauksella opiskelet vai ymmärsinkö jotain väärin? Mitä ihmettä miehesi oikein tarkoittaa?

Opiskele, et ainakaan kertonut mitään syytä miksi et voisi, jos kerran opiskelupaikkakin jo on, eikä mitään aiempaa koulutusta.

Olisiko jo aika itsenäistyä?

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on tosi hankala tilanne miehesi suhteen. Todella hienoa on, että nyt pystyisit ja haluaisit opiskella. Näin ulkopuolisesta vaikuttaa, ettei miehesi ymmärrä sinua ollenkaan, eikä siten ole hyväksi sinulle. Voisitteko mennä yhdessä terapiaan vai oletteko jo käyneetkin. Sinun ei tarvitse alistua miehesi tahtoon. Aina kun kirjoittaa jotain sellaista, että naisen tulee pitää puoliaan, tulee myös huoli siitä, mitä siitä juuri ko. tapauksessa voisi seurata. Siis eihän miehesi ole taipuvainen väkivaltaisiin ratkaisuihin. Silloin täytyy olla varovainen, mutta joka tapauksessa lähteä suhteesta. 

Mieshän on aina se ilkeä kirveen kanssa heiluva alkoholismin ja väkivallan ruumiillistuma, joka rutiininomaisesti pahoinpitelee kilttiä ja ahkeraa naista...

Ensin insesti ja nyt vika miehessä. Milloin alat ottamaan vastuuta omasta elämästäsi?

Minunkin mies välillä ahdistuu nykyisestä ammatistani, mutta kuitenkin olisin saanut kuulemma hoitaa opiskelun silloin kun muutkin, ettei hänen tarvitsisi elättää. Kyllästyin tuohon valittamiseen ja kehotin häntä lähtemään jos ei kiinnosta. Eipä tuo ole lähtenyt, ja aionkin nyt rauhassa pohdiskella mahdollisia uravalintoja. Suosittelen.

Vierailija kirjoitti:

Ensin insesti ja nyt vika miehessä. Milloin alat ottamaan vastuuta omasta elämästäsi?

Et ymmärrä, koska et ole hyväksikäytetty . Minun hyväksikäyttö alkoi yksi vuotiaana ja karkasin kotoa 17 vuotiaana. Täysin vinoon kasvaneena ja rikkinäisenä.

Tällähetkellä ei ole helppoa opiskella, kun on lapset ja mies ei anna minulle tarpeeksi aikaa opintoihin. En voi pakottaa häntä katsomaan lapsia iltaisin tai viikonloppuisin ellei hän vaan suostu siihen. Nyt kun järjestin päivähoitopaikan lapsille, se auttaa jo paljon. Mutta mieheni jarruttaa kaikin keinoin. Bussit ei kulje täällä maalla eikä minulla ole vielä ajokorttia. Jos vähänkään jää jälkeen, ei ole helppoa kuroa kiinni. Mieheni lisäksi sanoi, ettei aijo maksaa lasten päivähoito kuluja. Minä en saa työkkäristä mitään, koska olin puoli vuotta odotusajalla, johon joutuu ne keillä ei ole ammattia vielä. Ja aloitin siksi jo vähän opintoja. Sain toimeentulotukea sen verran että laitan siitä oman osani asumiskustannuksiin kyllä.ap

Vierailija kirjoitti:

Ensin insesti ja nyt vika miehessä. Milloin alat ottamaan vastuuta omasta elämästäsi?

Niin, vastuun ottaminenhan alkoi juurikin siitä, kun myönsin ja tajusin olevani insestin uhri, enkä vain mennyt eteenpäin rikkinäisenä. Pysähdyin ja huomasin, ettei näin tarvitse olla.....menin terapiaan. Vieläkään en pysty menemään suihkuun tai saunaan rentoutuneena mieheni kanssa, vaan häpeän rintojani esimerkiksi. Kiellän itseltäni tunteet, nälän, kaiken. En muka tarvitse mitään. En vielä ole edes rakastelkut kuin pilkkopimeässä. Minulla on ymmärtäväinen mies, joka osaltaan on paljon saanut minua jo paranemaan, se hyvä puoli tässä on ollut. Mutta kun tuli tuo konkka, niin hän on ryhtynyt tavattoman nuukaksi ja stressaantuneeksi ja äkäiseksikin. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin insesti ja nyt vika miehessä. Milloin alat ottamaan vastuuta omasta elämästäsi?

Niin, vastuun ottaminenhan alkoi juurikin siitä, kun myönsin ja tajusin olevani insestin uhri, enkä vain mennyt eteenpäin rikkinäisenä. Pysähdyin ja huomasin, ettei näin tarvitse olla.....menin terapiaan. Vieläkään en pysty menemään suihkuun tai saunaan rentoutuneena mieheni kanssa, vaan häpeän rintojani esimerkiksi. Kiellän itseltäni tunteet, nälän, kaiken. En muka tarvitse mitään. En vielä ole edes rakastelkut kuin pilkkopimeässä. Minulla on ymmärtäväinen mies, joka osaltaan on paljon saanut minua jo paranemaan, se hyvä puoli tässä on ollut. Mutta kun tuli tuo konkka, niin hän on ryhtynyt tavattoman nuukaksi ja stressaantuneeksi ja äkäiseksikin. Ap.

Eli et ole koskaan viettänyt itsenäistä elämää, jossa otat itse vasuuta omasta elämästäsi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin insesti ja nyt vika miehessä. Milloin alat ottamaan vastuuta omasta elämästäsi?

Niin, vastuun ottaminenhan alkoi juurikin siitä, kun myönsin ja tajusin olevani insestin uhri, enkä vain mennyt eteenpäin rikkinäisenä. Pysähdyin ja huomasin, ettei näin tarvitse olla.....menin terapiaan. Vieläkään en pysty menemään suihkuun tai saunaan rentoutuneena mieheni kanssa, vaan häpeän rintojani esimerkiksi. Kiellän itseltäni tunteet, nälän, kaiken. En muka tarvitse mitään. En vielä ole edes rakastelkut kuin pilkkopimeässä. Minulla on ymmärtäväinen mies, joka osaltaan on paljon saanut minua jo paranemaan, se hyvä puoli tässä on ollut. Mutta kun tuli tuo konkka, niin hän on ryhtynyt tavattoman nuukaksi ja stressaantuneeksi ja äkäiseksikin. Ap.

Yritä edes asettua sen miehen asemaan. Hän joutuu hoivaamaan ja huolehtimaan sinusta kuten lapsesta. Ajattelemaan kaikessa miltä sinusta tuntuu, joutuu sopeutumaan sinun pelkoihin, jne.

Vierailija kirjoitti:

Potki se mies elämästäsi ja opiskele. Mieheltä ei kysytä.

Ei ole helppoa, kun yhteoset pienet lapset ja mies omistaa talon ja on avioehto. Eli minä lennän tästä jos erotaan. Lapset ei välttämättä saa tulla mukaani, koska sossu on ollut kuvioissa. Ovat nähneet masennukseni. Ei nykyään lapsia automaattisesti anneta äidille. Tiedän myös, etten yksin jaksaisi, en ole niin terve vielä. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensin insesti ja nyt vika miehessä. Milloin alat ottamaan vastuuta omasta elämästäsi?

Et ymmärrä, koska et ole hyväksikäytetty . Minun hyväksikäyttö alkoi yksi vuotiaana ja karkasin kotoa 17 vuotiaana. Täysin vinoon kasvaneena ja rikkinäisenä.

Tällähetkellä ei ole helppoa opiskella, kun on lapset ja mies ei anna minulle tarpeeksi aikaa opintoihin. En voi pakottaa häntä katsomaan lapsia iltaisin tai viikonloppuisin ellei hän vaan suostu siihen. Nyt kun järjestin päivähoitopaikan lapsille, se auttaa jo paljon. Mutta mieheni jarruttaa kaikin keinoin. Bussit ei kulje täällä maalla eikä minulla ole vielä ajokorttia. Jos vähänkään jää jälkeen, ei ole helppoa kuroa kiinni. Mieheni lisäksi sanoi, ettei aijo maksaa lasten päivähoito kuluja. Minä en saa työkkäristä mitään, koska olin puoli vuotta odotusajalla, johon joutuu ne keillä ei ole ammattia vielä. Ja aloitin siksi jo vähän opintoja. Sain toimeentulotukea sen verran että laitan siitä oman osani asumiskustannuksiin kyllä.ap

Mistä tiedät mitä muut on joutunut kokemaan elämässään? Jos tuo oman elämäsi tänne raiskattavaksi et voi uhriutua kuinka olet yksin se joka on kokenut pahoja asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Potki se mies elämästäsi ja opiskele. Mieheltä ei kysytä.

Ei ole helppoa, kun yhteoset pienet lapset ja mies omistaa talon ja on avioehto. Eli minä lennän tästä jos erotaan. Lapset ei välttämättä saa tulla mukaani, koska sossu on ollut kuvioissa. Ovat nähneet masennukseni. Ei nykyään lapsia automaattisesti anneta äidille. Tiedän myös, etten yksin jaksaisi, en ole niin terve vielä. Ap.

Voi lapsi parkoja. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Potki se mies elämästäsi ja opiskele. Mieheltä ei kysytä.

Ei ole helppoa, kun yhteoset pienet lapset ja mies omistaa talon ja on avioehto. Eli minä lennän tästä jos erotaan. Lapset ei välttämättä saa tulla mukaani, koska sossu on ollut kuvioissa. Ovat nähneet masennukseni. Ei nykyään lapsia automaattisesti anneta äidille. Tiedän myös, etten yksin jaksaisi, en ole niin terve vielä. Ap.

Et pysty edes itsestäsi huolehtimaan ja olet tehnyt lapsia? 

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on tosi hankala tilanne miehesi suhteen. Todella hienoa on, että nyt pystyisit ja haluaisit opiskella. Näin ulkopuolisesta vaikuttaa, ettei miehesi ymmärrä sinua ollenkaan, eikä siten ole hyväksi sinulle. Voisitteko mennä yhdessä terapiaan vai oletteko jo käyneetkin. Sinun ei tarvitse alistua miehesi tahtoon. Aina kun kirjoittaa jotain sellaista, että naisen tulee pitää puoliaan, tulee myös huoli siitä, mitä siitä juuri ko. tapauksessa voisi seurata. Siis eihän miehesi ole taipuvainen väkivaltaisiin ratkaisuihin. Silloin täytyy olla varovainen, mutta joka tapauksessa lähteä suhteesta. 

Hänen hermostuneisuus taloustilanteesta pelottaa minua. Ja hylkääminen pelottaa. Täällähän ei ymmärretä hylkäämisen pelkoa, kun ei he ole kokenu järkyttäviä olosuhteita missä vanhemmat jättää, veli käyttää hyväksi ja lyö. Minä pelkään heti jos jos joku on vähänkään uhkaavan oloinen.

Erään kerran laittoi sähköpistilla eron vireille, syynä kuulemma ettei pysty elättämään minua kun kela ei maksa edes työttömyyskorvauksia. Eikö ole ilkeästi sanottu? Toki siinä varmasti oli muutakin. Minua on läpi elämän heitelty kuin potkupalloa, en voi sille mitään.

En voi sille mitäön että hylkääminen on minulle niin traumaattista että mielummin teen itsarin.

Ei olla käyty yhdessä terapiassa. Se olisi vaaan ainut keino saada johonkin järjestykseen asioita. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Miksi alistut?

Siihen on tuhat syytä mutta yksi syy on eron uhka, lapset saattaa jäädä isälle ja yksin lasten kanssa täällä pohjois Suomen tuppukylässä en pystyisi ajokortittomana viemään lapsia hoitoon ja opiskelemaan. Ero ei tule kysymykseenkään. Avioehto ja talo on mieheni. Ap.