Ennen pariutuminen oli helppoa. Otettiin kylän muutamasta samanikäisestä se vähiten epäsopivin ja elettiin onnellisina.
Nyt on kaikki niin vaiketa, kun on chatit ja netit ja miljoona ehdokasta joka kulman takana saattaa odottaa joku vielä parempi.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Jos mietit että kulman takana voisi olla joku parempi et halua jakaa loppu elämääsi parisi kanssa eli on kaikille parempi jatkaa matkaa.
No ei se aina kovinkaan onnellista ollut. Molemmat isovanhempani olivat ainakin hyvin epäsopivia pareja toisilleen, onnettomia ja tyytymättömiä. Ei kuitenkaan erottu. Toista vain lytättiin, mitätöitiin ja moitittiin.
Itse ainain olisin paljon mielummin yksin kuin riitaisassa liitossa, jossa toista ei tueta eikä kannusteta olemaan oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Kuinka monta elämää olet eri aikakausina elänyt, jotta kykenet tuollaisen tietämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Ja ei varmasti läheskään kaikki parit olleet, mutta uskoisin et useammat kuin nykyään.
Vähiten epäsopivin? Mitä tuo tarkoittaa? Siis etkö yhtään epäselvemmin osannut sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vähiten epäsopivin? Mitä tuo tarkoittaa? Siis etkö yhtään epäselvemmin osannut sanoa?
Minusta hauskasti ilmaistu, että kaikki olivat epäsopivia, joten valittiin niistä se sopivin eli vähiten epäsopiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Perustelisitko, miksi uskot sen olleen ennen onnellisempaa. Jos onnellisuuden takana on se, että jokin riittää, niin mikä sinua estää nykyajassa tulemasta onnelliseksi? Eikö tarjolla ole jotain vähiten epäsopivaa, johon voisit tahdonvoimalla tyytyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Kuinka monta elämää olet eri aikakausina elänyt, jotta kykenet tuollaisen tietämään?
En ole elänyt kuin tässä ja nyt. Enkä tässäkään elämässä kenenkään muun elämää kuin omaani. Huomaan vaan, kun katson ympärilleni, että ihmiset eivät kykene sitoutumaan ja kaikessa etsitään vain ja ainoastaa omaa hyvää. Kun on "pakko" olla yhdessä, silloin kiinnostaa enemmän se sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin koska sun hyvä = mun hyvä. Nykyään jos ei omat tarpeet täyty heti paikalla, ni uutta putkeen. Ja sit ihmetellään kun ei taas alkuhuuman jälkeen toimi yhtään paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Kuinka monta elämää olet eri aikakausina elänyt, jotta kykenet tuollaisen tietämään?
En ole elänyt kuin tässä ja nyt. Enkä tässäkään elämässä kenenkään muun elämää kuin omaani. Huomaan vaan, kun katson ympärilleni, että ihmiset eivät kykene sitoutumaan ja kaikessa etsitään vain ja ainoastaa omaa hyvää. Kun on "pakko" olla yhdessä, silloin kiinnostaa enemmän se sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin koska sun hyvä = mun hyvä. Nykyään jos ei omat tarpeet täyty heti paikalla, ni uutta putkeen. Ja sit ihmetellään kun ei taas alkuhuuman jälkeen toimi yhtään paremmin.
Puhumattakaan miten lapset tästä kärsii: paljon on todella rikkinäisiä koteja nykyään. Lapset välilappaleina erossa
Mä en olisi ennen vanhaan pariutunut kenenkään kanssa.
Suomessakin on satoja sinulle täydellisiä kumppaneita ja tuhansia joiden kanssa voi elää täysin tyydyttävän elämän. Oikea palveluhenkinen, vastavuoroinen ja armollinen asenne kehiin, niin onni löytyy. Satsaa suhteeseen, niin se tulee moninkertaisesti takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en olisi ennen vanhaan pariutunut kenenkään kanssa.
No riskinsä siinä olisi ollut, kuoleminen synnytyksessä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Perustelisitko, miksi uskot sen olleen ennen onnellisempaa. Jos onnellisuuden takana on se, että jokin riittää, niin mikä sinua estää nykyajassa tulemasta onnelliseksi? Eikö tarjolla ole jotain vähiten epäsopivaa, johon voisit tahdonvoimalla tyytyä?
Mua ei estä mikään olemasta onnellinen. Olen tehnyt tietoisen päätöksen sitoutua parisuhteeseen, jossa ei anneta hetken oikkujen tms takia periksi. Tiedostamme, että vaikeita aikoja ihmissuhteissa tulee varmasti olemaan. Sen takia ei anneta periksi että "kasvetaan erilleen" tai muuta yhtä kliseistä. Jos hän musta haluaa eroon, ei mikään estä tekemästä niin, mutta ainakin yritetään viimeiseen asti. Rakkaus on tahdon asia. Ei tunneoikkujen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Kuinka monta elämää olet eri aikakausina elänyt, jotta kykenet tuollaisen tietämään?
No aivan sama koskee ap:ta ja hänen väitettään entisaikojen parien onnellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Kuinka monta elämää olet eri aikakausina elänyt, jotta kykenet tuollaisen tietämään?
En ole elänyt kuin tässä ja nyt. Enkä tässäkään elämässä kenenkään muun elämää kuin omaani. Huomaan vaan, kun katson ympärilleni, että ihmiset eivät kykene sitoutumaan ja kaikessa etsitään vain ja ainoastaa omaa hyvää. Kun on "pakko" olla yhdessä, silloin kiinnostaa enemmän se sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin koska sun hyvä = mun hyvä. Nykyään jos ei omat tarpeet täyty heti paikalla, ni uutta putkeen. Ja sit ihmetellään kun ei taas alkuhuuman jälkeen toimi yhtään paremmin.
Mutta mistä löytää ihminen, joka jakaa samat arvot ja päämäärät, suunnilleen samat arkielämän mieltymykset, periaatteet jne. Ennen ei ollut juuri valinnanvaraa, maalaiset asuivat maalla ja porvarit kaupungissa, lapsia sai useimmat, halusi tai ei jne.
Minulla on kyllä käsitys että oman kylän väen kesken Suomessa ei menty kovinkaan usein naimisiin, verrattuna moneen muuhun maahan.
En nyt itse ole sukuani isoisovanhempiani pidemmälle tavannut ja yksikään pariskunta ei ole samalta kylältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.
Eipä se ole yhtään sen onnellisempaa nykyään! Aina pitää saada lisää ja parempi ja enemmän. Minä uskon vilpittömästi että ennen osattiin olla onnellisempia, nykyään mikään ei riitä.
Ei ap
Kuinka monta elämää olet eri aikakausina elänyt, jotta kykenet tuollaisen tietämään?
Näköjään kommentoija nro 4:kin tiesi vain seuraamalla isovanhempiaan (sen osan mitä havannoi eli ei läheskään kaikkea) ja pystyi yleistämään koskemaan kaikkia
Niin ja naisia iskettiin puujalkavitseillä lavatansseista.
Näinköhän se niin onnellista elämää oli.