Moni tyytyy tosi puolivillaiseen selitykseen kysyessään miten jokin asia toimii. Eikö heitä kiinnosta ymmärtää?
Eli kun joku kysyy, miten jokin ilmiö tai asia tai laite toimii, hän yleensä tyytyy aivan luokattomaan selitykseen. Siis vaikka luonnonvalinta selitetään niin, ettei siitä voi mitenkään sisäistää miten se juttu oikeasti toimii. Sitten nämä kysyjät vielä kiittelevät että "kiitti siis tosi hyvä selitys vihdoinkin!".
Oletteko huomanneet samaa? Tämä ihmetyttää minua kovasti sillä minulle tulee tuollaisesta vajavaisesta selityksestä vain kiusaantunut olo kun tahdon oikeasti ymmärtää sen jutun, niin että pystyisin itsekin selittämään sen jutun ja antamaan vaikka jotain käytännön esimerkkejä siitä.
Olen miettinyt, että onko sellaisille kysyjille tärkeää saada vain vakuutus, että joku ylipäänsä ymmärtää sen asian. Eli heille voisi syöttää mitä tahansa puuta heinää, kunhan tekee sen vakuuttavalla äänellä ja hienoja sanoja käyttäen?
Kommentit (8)
Suurinta osaa ihmisistä ei tosiaan kiinnosta tietää monista asioista kuin "vähän sinne päin". Pääasia, että yksinkertaisen perusidean ymmärtää, nippelitietoa ja tarkkoja yksityiskohtia ei kovinkaan moni kaipaa.
Älykäs rajoittaa informaation määrää. Aivot yhdistää saatuja tiedonmuruja ja täyttää aukkopaikat. Siinä on vinha perä että ei välttämättä panosteta aisan perinjuuriseen ymmärtämiseen koska ei ole kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa.
Yksityiskohdat saattaa lisäksi olla aika pitkäpiimäistä kuunneltavaa. Vielä jos puhuja ei osaa pitäytyä olennaisessa vaan jaarittelee.
Jos kysyn ihniseltä nyt vaikka siitä luonnonvalinnasta, niin todennäköisesti ktsyn asiasta ihan vain, koska se äsken tuli mieleen. En kaipaa usean tunnin selitystä vaan selityksen, jonka avulla käsitän asian pääpiirteittäin.
Jos taas olen oikeasti asiasta kiinnostunut ja minulla sekä asian selittäjällä on aikaa, kyselen asiasta tarkemmin. Muussa tapauksessa saatu tieto on vain kiva pieni lisä yleissivistykseen, vaikka en saisikaan tietää ilmiön perinpohjaista toimintatapaa ja kaikkia aiheeseen edes etäisesti liittyviä yksityiskohtia.
No joo tarkoitin siis juuri sitä että ymmärtää sen asian pihvin, ei välttämättä kaikkia pikku detaljeja. Esimerkiksi luonnonvalinnassa suurin piirtein näin: jokainen yksilö on vähän erilainen mutaation seurauksena, jälkeläiset muistuttavat enimmäkseen vanhempiaan, joskus elikko saa hyötyä esimerkiksi poikkeuksellisista mittasuhteistaan, kun joukko tällaisia geenejä kantavia elikoita päätyy eristyksiin muista ne saattavat eriytyä omaksi ryhmäkseen, jolla on aluksi erikoiset mittasuhteet mutta joihin kehittyy lopulta muitakin eroja.
Toki voisi selittää, että elikot mutatoituvat ja sen seurauksena ne joskus eritytyvät omaksi lajikseen mutta ainakin itse tulisin vain vihaiseksi noin ylimalkaisesta selityksestä.
Ja siis moni ei haluaisi ymmärtää evoluutioteoriaa edes tuolla tarkkuudella mitä kuvailin. Se jaksaa ihmetyttää.
Mikä on ruputustuolin toimintamekanismi?
Ja tämä varmaan myös liittyy sellaiseen juttuun kuin kyky tietää, milloin on oikeasti käsittänyt jotain ja milloin ei.