Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko täällä muita äitejä, joiden lapsella on/on ollut hypotoniaa?

Vierailija
27.03.2017 |

Kiinnostaisi kuulla tarinoita miten muiden hypotoniset (matalan lihasjäntevyyden omaavat) lapset ovat kehittyneet. Olen yrittänyt selailla aiempia ketjuja aiheesta, mutta kaikki näyttävät olevan vuosia tai jopa vuosikymmen vanhoja.

Meillä todettiin kuukausi takaperin tytöllä (vähintään lievää) hypotoniaa. Ilmeisesti muita sairauksia tms. ei ole. Aivot ultrattiin ja ultraava lääkäri totesi että mitään poikkeavaa ei löytynyt ja jos kyseessä olisi ollut esim. cp-vamma niin hän olisi sen nähnyt.

Meillä tyttö on nyt 11 kk ja on (vihdoin!) alkanut istumaan itsenäisesti. Ei vieläkään itse nouse istumaan, mutta pysyy pystyssä jos hänet laitetaan istuma-asentoon. Aiemmin kehittyi todella hyvin ja ihan ikätasoisesti mutta istumisessa alkoi kehitys jätättää. Noin 4 kk iässä kierähti selältä vatsalle, noin 8 kk aloitti ryömimään. Vielä ei kontata eikä seisota mutta konttaamista on alkanut opettelemaan, eli alkaa nostaa selkää lattiasta ryömimisasennossa.

Onko täällä muita äitejä, joilla olisi lapsella ollut jonkin asteista hypotoniaa? Miten teillä on kehitys edennyt? Itse kiinnostaisi erityisesti myös se missä iässä lapset ovat oppineet kävelemään tms. tai näkyykö teillä hypotonia miten myöhemmällä iällä?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
2/4 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä pojalla on ollut selkeästi matala lihasjäntevyys. Synnytys meni vähän pitkäksi, mutta normiajoissa ja terveenä lapsi kotiutui. Motorinen kehitys on ollut hidasta. Etenkin tuntuu, että käsien voima on ollut ja on edelleenkin normaalia heikompaa. Poika oppi hitaasti taitoja, mutta myös on ollut jotenkin arka ja varovainen. Istuessa pienenä selkä oli semmoinen pyöreä. Heti pienestä asento oli matala eli ei oikein kohotellut itseään. Konttauasentoon nousi 1v 2 kk iässä. Saatiin neuvolan ja tk:n kautta fysioterapiaa,mikä kyllä oli hyvää ja tarpeen. Kävelemään lähti 1v 7 kk iässä. Pienenä lähes aina oli joku mustelma kasvoissa, kun oli niin taitamaton liikkuja. Ei vieläkään ole mitenkään erityisen liikunnallinen, ehkä vähän kömpelö. Ikää nyt 6 v, eskarissa. Käsien hienomotoriikka ollut haastavaa,.kynähommat kiinnostaneet huonosti, vaikka mahdollisuuksia ollut kyllä tehdä vaikka mitä. Olemme käyneet tämän käsienkäytön haasteiden kanssa toimintaterapeutilla. Puhuminen sujunut aina hyvin, oppinut ja kova juttelemaan, tietää paljon ja osaa selittää juttuja. Olemme käyneet vauvauinnissa 3kk iästä ja nyt myöhemmin poika käy uimaseuran ryhmässä. Tämä tämmöinen vartalon pehmeys on siis näkynyt läpi elämän. Aika näyttää, miten koulussa menee, haastavaa voi olla, kun poika on loppuvuodesta vielä syntynyt!

Älä hätäänny kovasti, kaikki voi mennä hyvin! Pääasia, että mitään ei löytnyt esim. päänultrassa, monia asioita.voi treenata ja saada apua esim. fysioterapiasta ja seurantaahan teillä on jo! Nauti lapsesi kanssa touhuista, niin minä olen tehnyt. Tiedän monet uhkakuvat, olen itse töissä lastensairaalassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei kiitos vastauksesta! :)

Joo meille tämä tuli tavallaan yllättäen, kun synnytyksessä ei ollut mitään ongelmia, synnärillä ei huomattu mitään erikoista sekä pienenä vauvanakin kaikki meni ihan ns. normaalisti ja ikätasoisesti. Aloin siinä puolen vuoden iän jälkeen pikkuhiljaa odotella milloin likka alkaisi istua ja sitten sitä ei vain alkanut kuulua. Kuukaudet vierivät vain ja sitten kun tavallaan mentiin niistä neuvolan "ohjetaulukoiden" yli niin otin yhteyttä neuvolaan joskus 9-10 kk iässä. Vähän aiemmin olin huomannut että kovin heikkoa on mm. jaloille varaaminen. Neuvolassa th pyysi ensin lastenlääkärin paikalle katsomaan ja hän laittoi keskussairaalaan lähetteen lastenneurologille. Sieltä saimme tavallaan kuitenkin hyviä uutisia kun aivoissa ei ole rakennepoikkeamia mutta tämän hypotonia-diagnoosin saimme. Käymme nyt noin joka kolmas viikko välein fysioterapiassa ja kehitystä alkaa onneksi selkeästi tulla. :)

Juuri kiinnostaa muidenkin hypotonisten lasten tarinat että millaista kehitystä tai tulevaisuutta kannattaa odottaa, vaikka jokainen on yksilö tietysti. Tavallaan sitä on kiitollinen edes siitä, että meillä tämä on ilmeisesti kuitenkin melko lievää. Ainakin fysioterapautti kertoo että ei tulla paljon jäljessä ns. normaalista aikataulusta ja että hän näkee kyllä lapsia jotka ei tässä 10-11kk iässä edes välttämättä käänny selältä vatsalleen. 

Nautin lapseni seurasta ja vaikka olisikin odotettavissa kömpelyyttä tulevaisuudessa niin ei haittaa :) Meilläkin lapsi selkeästi kyllä sellainen rauhallinen tapaus, mutta kova ääntelehtimään jo tässä vaiheessa. Tsemppiä teillekin tulevaan ja koulun alkuun! Jos jonkun asian on huomannut niin sen että onneksi noita fysioterapioita yms. on helposti saatavilla, ja ainakin meillä ne selkeästi auttaa. ap

Vierailija
4/4 |
27.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

6v iässä neurologi totesi. Yliliikkuvat nivelet ja aika kömpelö ollut aina. Huono hienomotoriikka. Adhd-diagnoosin sai tuolloin 6v. Oppi kävelemään 1v2kk.