Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Peruskoulu 80-l. vs. nykyään

Nostalgiaa
22.03.2017 |

80-luvulla peruskoulun aloittaneet: mitkä asiat olivat mielestänne paremmin peruskouluissa silloin nykypäivään verrattuna?

Itse muistan vihreäkantisen aapisen, jossa Heikki-jänis ja Simo-siili seikkailivat. "SIU SAU SUI SUSI SIIS UI" :) Siinä kirjassa käytiin alussa läpi myös, minkälainen on hyvä aamupala yms. Opettelimme kaunokirjoitusta. Mielestäni opettajilla oli enemmän auktoriteettiasemaa kuin nykyään ja nolotti, jos läksyt olivat tekemättä tai myöhästyi tunnilta. Reissuvihko kulki laukussa eikä koulusta oltu poissa esim. lomamatkojen takia.

Kai sitä on tullut vanhaksi, kun alkaa ajatella, että silloin olivat asiat paremmin. Virkistäkääpä muistiani. Mitkä asiat olivat paremmin, mitkä huonommin?

Kommentit (46)

Vierailija
1/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin opettajat käyttivät sitä auktoriteettiasemaansa häikäilemättä hyväksi ja kiusasivat oppilaita. Englanninopetus oli ala-asteella surkeaa. Vaikea keksiä mitään hyvää. Ei ole ikävä 80-luvun peruskoulua, nykyisestä on vaikea sanoa kun ei ole lapsia.

Vierailija
2/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulee heti mieleen vihaiset, kärttyisät, jo varsin iäkkäät opettajat. Autoritäärinen kasvatustyyli. Mielipiteitä ei esitetty ilman lupaa. Opettajaa uskottiin ja kunnioitettiin, tai muuten....

Ruoka oli hyvää (ihan sama mitä se oli) ja sivistävä tapakasvatus oli päivittäistä.

Esim. keitetty kananmuna piti syödä aina veitsellä ja lusikalla, ei saanut junttimaisesti kuoria ja syödä kuorittua kananmunaa käsin. Veistä ja haarukkaa piti käyttää jo ekalta luokalta lähtien. Läksyt piti olla tehtynä, koulusta ei uskaltanut myöhästyä oli se syy sitten ihan mikä hyvänsä. Aina piti viitata, katsoa silmiin, olla ryhdikäs, tervehtiä, kiittää, puhua selkeästi ja hyvin artikuloiden kunhan vaan ensiksi oli saanut siihen luvan.

Muistan miten Jammu Siltavuoren kaappaamien ja tappamien tyttöjen kohtalo pelotti koulussa varmasti koko opettajistoa, ja usein meitä oppilaita muistutettiin, ettei vieraiden kyytiin saa mennä, niille ei puhuta ja heti pitää tulla kertomaan opettajille epäilyttävistä autoista tai ihmisistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkkisluokat olivat erikseen. Yhdessä leikittiin välitunneilla ja vapaa-ajalla, mutta koulussa esim. keskittymistä harjoitteleva (silloin ei puhuttu ADHD:sta) oppilas sai opiskella pienryhmässä.

Maahanmuuttajia oli vähän ja heidän oli pakko opiskella suomen kieli kunnolla. Maahanmuuttajaperheiden vanhempiin oltiin yhteydessä tarvittaessa puhelimitse (suomeksi) ja heidän odotettiin osallistuvan vanhempainiltoihin aivan kuten muidenkin.

Luokasta sai poistaa häiriköivän oppilaan. Kämnyköitä ei ollut ja opettajan ääneen lukema kirja oli oikeasti lapsille mieluisaa viihdettä.

Vierailija
4/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Veistä ja haarukkaa piti käyttää jo ekalta luokalta lähtien."

Tämä pisti jotenkin silmään. Eikö se olekaan itsestäänselvyys?

Opettajan auktoriteetti oli tosiaan suurempi kuin nykyään, mutta minun mielestäni se juuri toi turvallisuuden tunnetta koulun arkeen. Oli selkeästi olemassa hyvät tavat, eikä mitään some-kiusaamista ja asiatonta kielenkäyttöä.

Vierailija
5/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikea kysymys, aika harva on käynyt peruskoulun sekä nyt että 80-luvulla.

Vierailija
6/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainakin opettajat käyttivät sitä auktoriteettiasemaansa häikäilemättä hyväksi ja kiusasivat oppilaita. Englanninopetus oli ala-asteella surkeaa. Vaikea keksiä mitään hyvää. Ei ole ikävä 80-luvun peruskoulua, nykyisestä on vaikea sanoa kun ei ole lapsia.

Olisiko tässä ollut paikkakuntien välillä silloin suurempia eroja kuin nykyään? Itse en muista yhtään tapausta, jossa opettaja olisi kiusannut oppilasta ja englanninopettajamme oli erittäin hyvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kysymys, aika harva on käynyt peruskoulun sekä nyt että 80-luvulla.

Aika monella 80-luvulla koulua käyneellä on nyt kouluikäisiä lapsia. Tämä on Vauva-lehden

keskustelupalsta.

Vierailija
8/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään kouluissa on ruokavaihtoehtoja. Ruokaakin saa usein ottaa itse.

Ala-asteellani ruoka jaettiin lautasille. Keittäjä ei kuunnellut toiveita annoskoosta vaan päätteli lapsen koosta kenelle minkäkin verran.

Kasvissyöjänä olin ongelmissa koska käytännössä oli vain liharuokaa. Siellä sitten niiskutin syömättömän lautasen edessä siihen saakka yksinäni kunnes jälleen "armo kävi oikeudesta" ja ruokatunnin loppuessa minut päästettiin pois.

Opettajat olivat pelottavia. Varsinkin miesopettajat. Opettajan sana oli laki.

Minulle suurimpana erona näyttäytyy kuitenkin ruokailu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

80-luvun ala-asteella oli päivittäin lukujärjestyksessä hiihtoa, oli kesä tai talvi. Mikäli jompikumpi kahdesta TV-kanavasta lähetti hiihtoa, niin silloin ei hiihdetty vaan katsottiin (tai itkettiin ja katsottiin) sitä koko koulu koulun ainoasta TV:stä. Mikäli toinen tai molemmat Kirvesniemistä menestyivät, kuului mölistä asiaankuuluvasti, vaikkä yleensä möliseminen oli ankarasti kielletty.

Ruokalistalta löytyi yleensä tillilihaa (silavaa ja jännettä) ja kumiperunoita, jotka kuului vetää valittamatta helttaan veistä ja haarukkaa käyttäen. 

Kaikki kovat jannut tykkäsivät Twisted Sisteristä. Mikäli joku tykkäsi Sigue Sigue Sputnikista, sitä haukuttiin homoksi ja vedettiin turpiin. Speden leffoista ja Matti Nykäsestä puhuttiin välitunnilla hyväksyvään sävyyn.

Koulun seinällä roikkui Mauno Koiviston kuva, mutta flegmaattiselta näyttänyttä presidenttiä ei saanut ääneen arvostella, kuten ei myöskään demareita ja Nevostoliittoa. Yhtään etnisempää oppilasta ei koko koulussa ollut, kun kaikki lähiseudun mustalaisetkin kävivät tarkkista tai apukoulua.

Vierailija
10/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aneemista. Tämä sana kuvaa kyläkouluani ja sen menoa. Koskaan ei tehty yhtään mitään erikoista, päivät junnasivat kuukaudesta toiseen samanlaisina.

Vanhoja opettajia, isäni opettaja, joka opetti minuakin, antoi pojille hivutusta jos ei oppi maistunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ainakin opettajat käyttivät sitä auktoriteettiasemaansa häikäilemättä hyväksi ja kiusasivat oppilaita. Englanninopetus oli ala-asteella surkeaa. Vaikea keksiä mitään hyvää. Ei ole ikävä 80-luvun peruskoulua, nykyisestä on vaikea sanoa kun ei ole lapsia.

Painotus englannissa tuntui olevan nimenomaan britteihin päin. Ian-nimikin piti lausua "Aiön" ja Yhdysvaltoihin viitattiin korkeintaan koomisessa sävyssä.

Vierailija
12/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keski-Uusimaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin opettajat käyttivät sitä auktoriteettiasemaansa häikäilemättä hyväksi ja kiusasivat oppilaita. Englanninopetus oli ala-asteella surkeaa. Vaikea keksiä mitään hyvää. Ei ole ikävä 80-luvun peruskoulua, nykyisestä on vaikea sanoa kun ei ole lapsia.

Olisiko tässä ollut paikkakuntien välillä silloin suurempia eroja kuin nykyään? Itse en muista yhtään tapausta, jossa opettaja olisi kiusannut oppilasta ja englanninopettajamme oli erittäin hyvä.

Kävin alle sadan oppilaan kyläkoulua. Meno oli usein sellaista, että nykyajan mammat eivät ikimaailmassa päästäisi lapsiaan tuollaiseen kouluun. En tiedä onko noin pieniä kouluja enää edes olemassa, ainakin niin tiheästi asutuilla alueilla kun tuo oli, on pieniä kouluja varmasti ainakin yhdistetty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poikien liikuntatunneilla oli pakotettiin liikkumaan kalsareissa, mikäli verkkarit olivat jääneet kotiin. Tämä oli tietysti kamala häpeä, varsinkin kun alemmilla luokilla oltiin vielä samoilla tunneilla tyttöjen kanssa. Joukkuepeleissä oli paidallisten ja paidattomien joukkue, ja jälkimmäiseen sijoitettiin yllättävänkin usein ylipainoiset, joten siinä oli sitten hoikilla nauramista vatsamakkaroille ja tisseille. Myös opettaja hymyili taustalla ilkeästi. Yleensä luokissa oli kuitenkin korkeintaan yksi tai ehkä kaksi läskiä, joten kärsimys sattui harvoille, hupi sitäkin useammille.

Ruokailussa ruokaa oli pakko "maistaa", joissakin tapauksissa vaikka puoliksi väkivalloin ja ylenantamiseen päättyen. Allergiat taidettiin hyväksyä juuri ja juuri, muita syitä ei. Koulun pihalla tappeluissa saattoi roiskua veri, mutta se oli opettajan puhuttelu, eikä kotiin yleensä edes ilmoiteltu. Voittaja pieksi sitten hävinneen uudestaan vielä kotimatkalla, koska oli saanut itsevarmuutta tappelun voittamisesta. Ympärillä lyötiin tahtia ja naurettiin uhrille. Kiusaaminen oli yleistä, tosin mielenvikaiset ja kehitysvammaiset sijoitettiin tarkkailuluokille, joissa he mölisivät keskenään. Heitä pelättiin, koska he saattoivat käydä päälle ilman eri varoitusta.

Siinä muutamia muistoja.

Vierailija
14/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Peruskoulun oppilas 80-luvulla kirjoitti:

Human Centi-Spede kirjoitti:

80-luvun ala-asteella oli päivittäin lukujärjestyksessä hiihtoa, oli kesä tai talvi. Mikäli jompikumpi kahdesta TV-kanavasta lähetti hiihtoa, niin silloin ei hiihdetty vaan katsottiin (tai itkettiin ja katsottiin) sitä koko koulu koulun ainoasta TV:stä. Mikäli toinen tai molemmat Kirvesniemistä menestyivät, kuului mölistä asiaankuuluvasti, vaikkä yleensä möliseminen oli ankarasti kielletty.

Ruokalistalta löytyi yleensä tillilihaa (silavaa ja jännettä) ja kumiperunoita, jotka kuului vetää valittamatta helttaan veistä ja haarukkaa käyttäen. 

Kaikki kovat jannut tykkäsivät Twisted Sisteristä. Mikäli joku tykkäsi Sigue Sigue Sputnikista, sitä haukuttiin homoksi ja vedettiin turpiin. Speden leffoista ja Matti Nykäsestä puhuttiin välitunnilla hyväksyvään sävyyn.

Koulun seinällä roikkui Mauno Koiviston kuva, mutta flegmaattiselta näyttänyttä presidenttiä ei saanut ääneen arvostella, kuten ei myöskään demareita ja Nevostoliittoa. Yhtään etnisempää oppilasta ei koko koulussa ollut, kun kaikki lähiseudun mustalaisetkin kävivät tarkkista tai apukoulua.

Ai jumalauta! Näin se oli! Tilliliha oli legendaarinen ruoka. Sanakirjassa tillilihan kohdalla pitäisi olla kuva peruskoulun ruokalasta, jossa keittäjä annostelee tillilihaa lautaselle. Oppilaat jonottavat tyytyväisinä herkkua.

Oppilaita oli meidänkin koulussa n 600, eikä yhtään Ahmed nimistä. Häiriköt lähtivät hetkessä tarkkikselle. Siihen aikaan PISA tulokset olivat vielä huippuluokkaa, oppilaat osasivat käyttäytyä, eivät myöhästelleet ja tekivät läksynsä. Tai sitten itkivät ja tekivät, mitä kuuluu tehdä.

Pisa-testejä ei kyllä silloin ollut, ja meillä ainakin oli levottomampaa, kuin koulussa, missä itse opetan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jotenkin olen saanut sellaisen mielikuvan, että nykyisin oppilaskoot ovat pienempiä. - Minulla oli koko oppivelvollisuuden ajan ilo olla luokalla, jolla oli vähintään 30 oppilasta. 

Vierailija
16/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin olen saanut sellaisen mielikuvan, että nykyisin oppilaskoot ovat pienempiä. - Minulla oli koko oppivelvollisuuden ajan ilo olla luokalla, jolla oli vähintään 30 oppilasta. 

Mä oon ollut aina korkeintaan n. 25 oppilaan luokalla (aloitin koulun -82), kun taas omalla lapsellani vain ekalla oli 25 oppilasta, pahimmillaan ollut 29. On nyt kuutosella. Eli hyvin kaupunki- ja koulukohtaista.

Vierailija
17/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika kultaa muistot kirjoitti:

"Veistä ja haarukkaa piti käyttää jo ekalta luokalta lähtien."

Tämä pisti jotenkin silmään. Eikö se olekaan itsestäänselvyys?

Ei todellakaan ole itsestäänselvyys enää nykyään (tai ollut 1980-luvun ala-asteellakaan), että ekaluokkalainen osaisi/haluaisi/viitsisi syödä veitsellä ja haarukalla. Eihän sellaista harrasteta monenkaan kotona, motoriikka pitää opetella pakon kanssa ihan alusta alkaen. Monesti kotona on lapsilla vain haarukat käytössä ja vanhemmat pilkkovat ruoat valmiiksi vielä pitkälle ala-asteikäisinä.

Vierailija
18/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin jo yläasteella, mutta huonot siirrettiin apukouluun, häiriköt tarkkikseen. Tunnit oli paljon rauhallisempia.

Kirjoja ei kirrätetty. Kiusaamisesta ei välitetty. Ruoka syötiin metalliastioilta. Näin Turussa.

Vierailija
19/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika huonoja muistoja näköjään monella. Itse olin n. 80 oppilaan koulussa, ja koin koulunkäynnin mukavaksi. Ruokakin oli todella hyvää. Vihattu tillilihakin on edelleen yksi lemppareistani. Kasvisruokavaliosta ei kai kukaan ollut edes kuullut. Ruuan sai annostella itse lautaselle, ja ruoka syötiin omassa luokassa, ei ollut ruokalaa erikseen.

Lukujärjestys taisi pysyä koko vuoden samana, onkohan enää tuota systeemiä?

Vierailija
20/46 |
22.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kyläkoulussa oli yhteen luokkahuoneeseen ahdettu varmasti yli 50 lasta ja kolmesta ikäluokasta. Eli sama opettaja opetti vuorotellen sekä 4-, 5- että 6-luokkaa. Kaikki istui samassa tilassa ja sillä välin kun opettaja keskittyi yhteen ikäryhmään, teki kaksi muuta luokkaa omia ennalta-annettuja tehtäviään. Opettaja opetti n. 10 minuuttia kerrallaan ja antoi tälle luokalle tehtävät, ja siirtyi sitten seuraavaan ikäluokkaan jne.

Järkyttävä tilanne vamasti opettajan ja oppilaiden opetuksen laadun kannalta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän kolme