Peruskoulu 80-l. vs. nykyään

Ainakin opettajat käyttivät sitä auktoriteettiasemaansa häikäilemättä hyväksi ja kiusasivat oppilaita. Englanninopetus oli ala-asteella surkeaa. Vaikea keksiä mitään hyvää. Ei ole ikävä 80-luvun peruskoulua, nykyisestä on vaikea sanoa kun ei ole lapsia.

Tulee heti mieleen vihaiset, kärttyisät, jo varsin iäkkäät opettajat. Autoritäärinen kasvatustyyli. Mielipiteitä ei esitetty ilman lupaa. Opettajaa uskottiin ja kunnioitettiin, tai muuten....

Ruoka oli hyvää (ihan sama mitä se oli) ja sivistävä tapakasvatus oli päivittäistä.

Esim. keitetty kananmuna piti syödä aina veitsellä ja lusikalla, ei saanut junttimaisesti kuoria ja syödä kuorittua kananmunaa käsin. Veistä ja haarukkaa piti käyttää jo ekalta luokalta lähtien. Läksyt piti olla tehtynä, koulusta ei uskaltanut myöhästyä oli se syy sitten ihan mikä hyvänsä. Aina piti viitata, katsoa silmiin, olla ryhdikäs, tervehtiä, kiittää, puhua selkeästi ja hyvin artikuloiden kunhan vaan ensiksi oli saanut siihen luvan.

Muistan miten Jammu Siltavuoren kaappaamien ja tappamien tyttöjen kohtalo pelotti koulussa varmasti koko opettajistoa, ja usein meitä oppilaita muistutettiin, ettei vieraiden kyytiin saa mennä, niille ei puhuta ja heti pitää tulla kertomaan opettajille epäilyttävistä autoista tai ihmisistä.

Tarkkisluokat olivat erikseen. Yhdessä leikittiin välitunneilla ja vapaa-ajalla, mutta koulussa esim. keskittymistä harjoitteleva (silloin ei puhuttu ADHD:sta) oppilas sai opiskella pienryhmässä.

Maahanmuuttajia oli vähän ja heidän oli pakko opiskella suomen kieli kunnolla. Maahanmuuttajaperheiden vanhempiin oltiin yhteydessä tarvittaessa puhelimitse (suomeksi) ja heidän odotettiin osallistuvan vanhempainiltoihin aivan kuten muidenkin.

Luokasta sai poistaa häiriköivän oppilaan. Kämnyköitä ei ollut ja opettajan ääneen lukema kirja oli oikeasti lapsille mieluisaa viihdettä.

"Veistä ja haarukkaa piti käyttää jo ekalta luokalta lähtien."

Tämä pisti jotenkin silmään. Eikö se olekaan itsestäänselvyys?

Opettajan auktoriteetti oli tosiaan suurempi kuin nykyään, mutta minun mielestäni se juuri toi turvallisuuden tunnetta koulun arkeen. Oli selkeästi olemassa hyvät tavat, eikä mitään some-kiusaamista ja asiatonta kielenkäyttöä.

Vaikea kysymys, aika harva on käynyt peruskoulun sekä nyt että 80-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin opettajat käyttivät sitä auktoriteettiasemaansa häikäilemättä hyväksi ja kiusasivat oppilaita. Englanninopetus oli ala-asteella surkeaa. Vaikea keksiä mitään hyvää. Ei ole ikävä 80-luvun peruskoulua, nykyisestä on vaikea sanoa kun ei ole lapsia.

Olisiko tässä ollut paikkakuntien välillä silloin suurempia eroja kuin nykyään? Itse en muista yhtään tapausta, jossa opettaja olisi kiusannut oppilasta ja englanninopettajamme oli erittäin hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea kysymys, aika harva on käynyt peruskoulun sekä nyt että 80-luvulla.

Aika monella 80-luvulla koulua käyneellä on nyt kouluikäisiä lapsia. Tämä on Vauva-lehden

keskustelupalsta.

Nykyään kouluissa on ruokavaihtoehtoja. Ruokaakin saa usein ottaa itse.

Ala-asteellani ruoka jaettiin lautasille. Keittäjä ei kuunnellut toiveita annoskoosta vaan päätteli lapsen koosta kenelle minkäkin verran.

Kasvissyöjänä olin ongelmissa koska käytännössä oli vain liharuokaa. Siellä sitten niiskutin syömättömän lautasen edessä siihen saakka yksinäni kunnes jälleen "armo kävi oikeudesta" ja ruokatunnin loppuessa minut päästettiin pois.

Opettajat olivat pelottavia. Varsinkin miesopettajat. Opettajan sana oli laki.

Minulle suurimpana erona näyttäytyy kuitenkin ruokailu.

80-luvun ala-asteella oli päivittäin lukujärjestyksessä hiihtoa, oli kesä tai talvi. Mikäli jompikumpi kahdesta TV-kanavasta lähetti hiihtoa, niin silloin ei hiihdetty vaan katsottiin (tai itkettiin ja katsottiin) sitä koko koulu koulun ainoasta TV:stä. Mikäli toinen tai molemmat Kirvesniemistä menestyivät, kuului mölistä asiaankuuluvasti, vaikkä yleensä möliseminen oli ankarasti kielletty.

Ruokalistalta löytyi yleensä tillilihaa (silavaa ja jännettä) ja kumiperunoita, jotka kuului vetää valittamatta helttaan veistä ja haarukkaa käyttäen. 

Kaikki kovat jannut tykkäsivät Twisted Sisteristä. Mikäli joku tykkäsi Sigue Sigue Sputnikista, sitä haukuttiin homoksi ja vedettiin turpiin. Speden leffoista ja Matti Nykäsestä puhuttiin välitunnilla hyväksyvään sävyyn.

Koulun seinällä roikkui Mauno Koiviston kuva, mutta flegmaattiselta näyttänyttä presidenttiä ei saanut ääneen arvostella, kuten ei myöskään demareita ja Nevostoliittoa. Yhtään etnisempää oppilasta ei koko koulussa ollut, kun kaikki lähiseudun mustalaisetkin kävivät tarkkista tai apukoulua.

Aneemista. Tämä sana kuvaa kyläkouluani ja sen menoa. Koskaan ei tehty yhtään mitään erikoista, päivät junnasivat kuukaudesta toiseen samanlaisina.

Vanhoja opettajia, isäni opettaja, joka opetti minuakin, antoi pojille hivutusta jos ei oppi maistunut.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin opettajat käyttivät sitä auktoriteettiasemaansa häikäilemättä hyväksi ja kiusasivat oppilaita. Englanninopetus oli ala-asteella surkeaa. Vaikea keksiä mitään hyvää. Ei ole ikävä 80-luvun peruskoulua, nykyisestä on vaikea sanoa kun ei ole lapsia.

Painotus englannissa tuntui olevan nimenomaan britteihin päin. Ian-nimikin piti lausua "Aiön" ja Yhdysvaltoihin viitattiin korkeintaan koomisessa sävyssä.

Keski-Uusimaa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin opettajat käyttivät sitä auktoriteettiasemaansa häikäilemättä hyväksi ja kiusasivat oppilaita. Englanninopetus oli ala-asteella surkeaa. Vaikea keksiä mitään hyvää. Ei ole ikävä 80-luvun peruskoulua, nykyisestä on vaikea sanoa kun ei ole lapsia.

Olisiko tässä ollut paikkakuntien välillä silloin suurempia eroja kuin nykyään? Itse en muista yhtään tapausta, jossa opettaja olisi kiusannut oppilasta ja englanninopettajamme oli erittäin hyvä.

Kävin alle sadan oppilaan kyläkoulua. Meno oli usein sellaista, että nykyajan mammat eivät ikimaailmassa päästäisi lapsiaan tuollaiseen kouluun. En tiedä onko noin pieniä kouluja enää edes olemassa, ainakin niin tiheästi asutuilla alueilla kun tuo oli, on pieniä kouluja varmasti ainakin yhdistetty.

Poikien liikuntatunneilla oli pakotettiin liikkumaan kalsareissa, mikäli verkkarit olivat jääneet kotiin. Tämä oli tietysti kamala häpeä, varsinkin kun alemmilla luokilla oltiin vielä samoilla tunneilla tyttöjen kanssa. Joukkuepeleissä oli paidallisten ja paidattomien joukkue, ja jälkimmäiseen sijoitettiin yllättävänkin usein ylipainoiset, joten siinä oli sitten hoikilla nauramista vatsamakkaroille ja tisseille. Myös opettaja hymyili taustalla ilkeästi. Yleensä luokissa oli kuitenkin korkeintaan yksi tai ehkä kaksi läskiä, joten kärsimys sattui harvoille, hupi sitäkin useammille.

Ruokailussa ruokaa oli pakko "maistaa", joissakin tapauksissa vaikka puoliksi väkivalloin ja ylenantamiseen päättyen. Allergiat taidettiin hyväksyä juuri ja juuri, muita syitä ei. Koulun pihalla tappeluissa saattoi roiskua veri, mutta se oli opettajan puhuttelu, eikä kotiin yleensä edes ilmoiteltu. Voittaja pieksi sitten hävinneen uudestaan vielä kotimatkalla, koska oli saanut itsevarmuutta tappelun voittamisesta. Ympärillä lyötiin tahtia ja naurettiin uhrille. Kiusaaminen oli yleistä, tosin mielenvikaiset ja kehitysvammaiset sijoitettiin tarkkailuluokille, joissa he mölisivät keskenään. Heitä pelättiin, koska he saattoivat käydä päälle ilman eri varoitusta.

Siinä muutamia muistoja.

Peruskoulun oppilas 80-luvulla kirjoitti:

Human Centi-Spede kirjoitti:

80-luvun ala-asteella oli päivittäin lukujärjestyksessä hiihtoa, oli kesä tai talvi. Mikäli jompikumpi kahdesta TV-kanavasta lähetti hiihtoa, niin silloin ei hiihdetty vaan katsottiin (tai itkettiin ja katsottiin) sitä koko koulu koulun ainoasta TV:stä. Mikäli toinen tai molemmat Kirvesniemistä menestyivät, kuului mölistä asiaankuuluvasti, vaikkä yleensä möliseminen oli ankarasti kielletty.

Ruokalistalta löytyi yleensä tillilihaa (silavaa ja jännettä) ja kumiperunoita, jotka kuului vetää valittamatta helttaan veistä ja haarukkaa käyttäen. 

Kaikki kovat jannut tykkäsivät Twisted Sisteristä. Mikäli joku tykkäsi Sigue Sigue Sputnikista, sitä haukuttiin homoksi ja vedettiin turpiin. Speden leffoista ja Matti Nykäsestä puhuttiin välitunnilla hyväksyvään sävyyn.

Koulun seinällä roikkui Mauno Koiviston kuva, mutta flegmaattiselta näyttänyttä presidenttiä ei saanut ääneen arvostella, kuten ei myöskään demareita ja Nevostoliittoa. Yhtään etnisempää oppilasta ei koko koulussa ollut, kun kaikki lähiseudun mustalaisetkin kävivät tarkkista tai apukoulua.

Ai jumalauta! Näin se oli! Tilliliha oli legendaarinen ruoka. Sanakirjassa tillilihan kohdalla pitäisi olla kuva peruskoulun ruokalasta, jossa keittäjä annostelee tillilihaa lautaselle. Oppilaat jonottavat tyytyväisinä herkkua.

Oppilaita oli meidänkin koulussa n 600, eikä yhtään Ahmed nimistä. Häiriköt lähtivät hetkessä tarkkikselle. Siihen aikaan PISA tulokset olivat vielä huippuluokkaa, oppilaat osasivat käyttäytyä, eivät myöhästelleet ja tekivät läksynsä. Tai sitten itkivät ja tekivät, mitä kuuluu tehdä.

Pisa-testejä ei kyllä silloin ollut, ja meillä ainakin oli levottomampaa, kuin koulussa, missä itse opetan.

Jotenkin olen saanut sellaisen mielikuvan, että nykyisin oppilaskoot ovat pienempiä. - Minulla oli koko oppivelvollisuuden ajan ilo olla luokalla, jolla oli vähintään 30 oppilasta. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin olen saanut sellaisen mielikuvan, että nykyisin oppilaskoot ovat pienempiä. - Minulla oli koko oppivelvollisuuden ajan ilo olla luokalla, jolla oli vähintään 30 oppilasta. 

Mä oon ollut aina korkeintaan n. 25 oppilaan luokalla (aloitin koulun -82), kun taas omalla lapsellani vain ekalla oli 25 oppilasta, pahimmillaan ollut 29. On nyt kuutosella. Eli hyvin kaupunki- ja koulukohtaista.

Aika kultaa muistot kirjoitti:

"Veistä ja haarukkaa piti käyttää jo ekalta luokalta lähtien."

Tämä pisti jotenkin silmään. Eikö se olekaan itsestäänselvyys?

Ei todellakaan ole itsestäänselvyys enää nykyään (tai ollut 1980-luvun ala-asteellakaan), että ekaluokkalainen osaisi/haluaisi/viitsisi syödä veitsellä ja haarukalla. Eihän sellaista harrasteta monenkaan kotona, motoriikka pitää opetella pakon kanssa ihan alusta alkaen. Monesti kotona on lapsilla vain haarukat käytössä ja vanhemmat pilkkovat ruoat valmiiksi vielä pitkälle ala-asteikäisinä.

Olin jo yläasteella, mutta huonot siirrettiin apukouluun, häiriköt tarkkikseen. Tunnit oli paljon rauhallisempia.

Kirjoja ei kirrätetty. Kiusaamisesta ei välitetty. Ruoka syötiin metalliastioilta. Näin Turussa.

Aika huonoja muistoja näköjään monella. Itse olin n. 80 oppilaan koulussa, ja koin koulunkäynnin mukavaksi. Ruokakin oli todella hyvää. Vihattu tillilihakin on edelleen yksi lemppareistani. Kasvisruokavaliosta ei kai kukaan ollut edes kuullut. Ruuan sai annostella itse lautaselle, ja ruoka syötiin omassa luokassa, ei ollut ruokalaa erikseen.

Lukujärjestys taisi pysyä koko vuoden samana, onkohan enää tuota systeemiä?

Meillä kyläkoulussa oli yhteen luokkahuoneeseen ahdettu varmasti yli 50 lasta ja kolmesta ikäluokasta. Eli sama opettaja opetti vuorotellen sekä 4-, 5- että 6-luokkaa. Kaikki istui samassa tilassa ja sillä välin kun opettaja keskittyi yhteen ikäryhmään, teki kaksi muuta luokkaa omia ennalta-annettuja tehtäviään. Opettaja opetti n. 10 minuuttia kerrallaan ja antoi tälle luokalle tehtävät, ja siirtyi sitten seuraavaan ikäluokkaan jne.

Järkyttävä tilanne vamasti opettajan ja oppilaiden opetuksen laadun kannalta.