Lue keskustelun säännöt.
Ylioppilas kevät 2007, mitä menee elämässä?
15.03.2017 |
Missä vaiheessa muut kevään 2007 ylioppilaat ovat? Kymmenen vuotta sitten aherrettiin kirjoituksissa ja kesällä laitettiin lakit päähän :)
Miten elämäsi en mennyt viimeisen 10 vuoden aikana?
Kommentit (30)
Entä aiotteko pitää luokkakokouksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liiketalouden opinnot suoritettu. Pätkätöitä ja työttömyysjaksoja. Lapseton sinkku. Vois mennä paremminkin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee mukavasti, toinen lapsi tulossa ja kaksi omakotitaloa ostettuna ja maksettuna. Yliopistotutkinto oli kohdallani nopea rypistys ja töihin pääsin nopeasti. Tunnen olevani erittäin etuoikeutettu, koska näyttää siltä että todella monella ikätoverillani menee huonosti nykyään.
Kaksi omakotitaloa? Nopeasti olette ne maksaneet, vai asutteko pääkaupunkiseudun ulkopuolella?
Aikamoista haahuilua on ollut tämä elämä. Yliopistotutkintoa en saavuttanut vaikka lukion ka 8,9 ja kirjoituksista monta E:tä ja yksi L. Jotain vain tapahtui ja minusta tuli lopullisesti alisuorittaja (olin sitä jo lukiossa arvosanoista huolimatta). Nyt olen masentunut ja työssä, joka ei haasta minua millään tavalla, mutta jonka avulla saan laskut maksettua. Mies ja lapsi 1-vuotias, vuokralla edelleen. Toinen lapsi tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla menee mukavasti, toinen lapsi tulossa ja kaksi omakotitaloa ostettuna ja maksettuna. Yliopistotutkinto oli kohdallani nopea rypistys ja töihin pääsin nopeasti. Tunnen olevani erittäin etuoikeutettu, koska näyttää siltä että todella monella ikätoverillani menee huonosti nykyään.
Kaksi omakotitaloa? Nopeasti olette ne maksaneet, vai asutteko pääkaupunkiseudun ulkopuolella?
Toinen maalla ja toinen ei ole Suomessa ollenkaan. Helsingin ympäristöstä ei olisi onnistunut mitenkään, vaikka olemmekin hyvätuloisia mieheni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakkiaisten jälkeen vietin mukavan kesän, elokuussa alkoi yliopisto-opinnot HY:ssä. Opiskeluaika oli parasta aikaa, töissä kävin oman alan töissä melkein koko ajan. Matkustin, tutustuin uusiin ihmisiin ja kävin mieluisia kursseja. Yliopiston säästöistä ei vielä tiedetty mitään. Valmistuin melko hitaasti (se gradu..) n. 8 vuodessa. Nyt vakityö oman alan firmassa. Ensiviikolla työmatka ulkomaille. Elämä on hyvää :)
Niin ja puoliso löytyy ja asuntoon säästämme. Unelmissa myös muutto ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista haahuilua on ollut tämä elämä. Yliopistotutkintoa en saavuttanut vaikka lukion ka 8,9 ja kirjoituksista monta E:tä ja yksi L. Jotain vain tapahtui ja minusta tuli lopullisesti alisuorittaja (olin sitä jo lukiossa arvosanoista huolimatta). Nyt olen masentunut ja työssä, joka ei haasta minua millään tavalla, mutta jonka avulla saan laskut maksettua. Mies ja lapsi 1-vuotias, vuokralla edelleen. Toinen lapsi tulossa.
Jäikö sinulta opinnot kesken?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin vuonna 2005 ylioppilaaksi ja nyt olen lähihoitajan tutkinnolla vakitöissä. Ei mennyt elämä ihan putkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin vuonna 2005 ylioppilaaksi ja nyt olen lähihoitajan tutkinnolla vakitöissä. Ei mennyt elämä ihan putkeen.
Miksi sanot noin? Sinulla kuitenkin kaksi tutkintoa ja vakityö, josta monet vain haaveilevat. Ei ne maisterin paperit paljoa työkkärissä lämmitä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin suoraan yliopistoon, mutta se jäi kesken mielenterveysongelmien takia. Olin sairaslomalla, muutin ja aloitin amiksen kuntoutustuella. Valmistuin amiksesta ja olen nyt työtön kun ei vaan ole töitä missään.
Vierailija kirjoitti:
Menin suoraan yliopistoon, mutta se jäi kesken mielenterveysongelmien takia. Olin sairaslomalla, muutin ja aloitin amiksen kuntoutustuella. Valmistuin amiksesta ja olen nyt työtön kun ei vaan ole töitä missään.
Mitä opiskelit ja mihin mielenterveyssairauteen sairastuit? Toivottavasti saat vielä työtä.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 vuotta?! Mitä ihmettä, onko siitä tosiaan jo vuosikymmen. Huhheijaa, aika on vaan kadonnut, eikä mitään konkreettisia saavutuksia elämässä vielä. Noh, aikaa on.. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista haahuilua on ollut tämä elämä. Yliopistotutkintoa en saavuttanut vaikka lukion ka 8,9 ja kirjoituksista monta E:tä ja yksi L. Jotain vain tapahtui ja minusta tuli lopullisesti alisuorittaja (olin sitä jo lukiossa arvosanoista huolimatta). Nyt olen masentunut ja työssä, joka ei haasta minua millään tavalla, mutta jonka avulla saan laskut maksettua. Mies ja lapsi 1-vuotias, vuokralla edelleen. Toinen lapsi tulossa.
Jäikö sinulta opinnot kesken?
Jäi monta tutkintoa kesken. Ensin en keksinyt sitä "omaa alaa" millään joten kokeilin paria koulutusta. Ei napannut. Sitten keksin "oman alani", mutta en jaksanut lukea pääsykokeisiin". Aloitin B-vaihtoehdossa ja jäin sille tielle, ajattelin tekeväni sen yliopistotutkinnon sitten "joskus myöhemmin". Enpä ole enää jaksanut yrittää ja sepäs kaduttaa. Perhe onneksi pitää minut melko onnellisena, vaikka masentaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta?! Mitä ihmettä, onko siitä tosiaan jo vuosikymmen. Huhheijaa, aika on vaan kadonnut, eikä mitään konkreettisia saavutuksia elämässä vielä. Noh, aikaa on.. :D
Kyllä, totta se on :) mitä olet tehnyt viimeiset 10 vuotta? Varmasti jotain ;)
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin vuonna 2005 ylioppilaaksi ja nyt olen lähihoitajan tutkinnolla vakitöissä. Ei mennyt elämä ihan putkeen.
Miksi sanot noin? Sinulla kuitenkin kaksi tutkintoa ja vakityö, josta monet vain haaveilevat. Ei ne maisterin paperit paljoa työkkärissä lämmitä.
-ap
Ei vaan tunnu kelpaavan naisille tutkintoni, treffeillä kun kerron nuo niin ei tule jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menin suoraan yliopistoon, mutta se jäi kesken mielenterveysongelmien takia. Olin sairaslomalla, muutin ja aloitin amiksen kuntoutustuella. Valmistuin amiksesta ja olen nyt työtön kun ei vaan ole töitä missään.
Mitä opiskelit ja mihin mielenterveyssairauteen sairastuit? Toivottavasti saat vielä työtä.
-Ap
En halua kertoa ettei joku tunnista :) Teininä alkaneet ongelmat kasvoivat isommiksi, kunnes sain haettua apua ja diagnoosiksi ahdistuneisuushäiriön ja traumaperäisen dissosiaatiohäiriön.
Yhdet opinnot keskeytin vuonna 2013 huonon terveystilanteen ja hiukan väärän alavalinnan takia.
Nyt aloitin tammikuussa AMK:ssa, ja tällä kertaa ala tuntuu oikealta. Pelkäsin olevani liian vanha "nuoriso"linjalle, mutta siellä onkin paljon ikäisiäni ja vanhempiakin opiskelijoita. Viihdyn!
Muutenkin elämässä menee kivasti. Avopuoliso ja koira löytyy kotoa, terveytenikin on kohentunut. Monta vuotta meni vähän huonommin, kun olin sairaana ja sitä myötä vähän masennuinkin. Mutta nyt tosiaan elämä tuntuisi hymyilevän vähän joka saralla. :) Joskus tietysti tuntuu vähän ikävältä, että muut ikäiseni ovat jo hyvissä töissä, valmistuneet ja päässeet elämässä pitkälle - samalla kun minä vasta aloitan opintoja. Mutta ei pitäisi verrata itseä muihin, minun elämänihän tämä on.
Ihan mukavasti menee :) Suoritin erään ammattitutkinnon lukion jälkeen ja olin vuosia töissä. Nyt jatkan samalla alalla ammattikorkeassa opiskelua. Töitä riittää kyn on hyvä työkokemus taustalla. Ihana mies löytyy kotoa, häitä suunnittelemme. Asumme vuokralla. Ei lapsia.
Minulla menee mukavasti, toinen lapsi tulossa ja kaksi omakotitaloa ostettuna ja maksettuna. Yliopistotutkinto oli kohdallani nopea rypistys ja töihin pääsin nopeasti. Tunnen olevani erittäin etuoikeutettu, koska näyttää siltä että todella monella ikätoverillani menee huonosti nykyään.