Älä IKINÄ yritä suhdetta lääkärin kanssa. Siitä EI tule mitään.
Ei ole aikaa, kun on 12 tunnin työpäivät ja loppu aika meneekin siitä palautumiseen ja nukkumiseen ym. Aivan turhaa hommaa ollu koko juttu. Aivan turhaa ja minun aikani tuhlausta odotella loputtomasti että millon sitä olisi 10 minutttia aikaa mulle. Sitä ei ole eikä tule.Kuka tuommoseen suostuisi, täytyy olla aika pimee.
Kommentit (10)
Sehän on just parasta että on aikaa itselleen eikä täydy kuluttaa aikaa parisuhdepelleilyllä. Sano vielä että haluaisit kirjoittaa pariskuntablogia tunteaksesi itsesi merkitykselliseksi..
Mun mies on kokki ja ihan sama meininki. Aina töissä ja muutosta asiaan ei vuosikymmenenkään jälkeen ole näkyvissä.
Saisipa lääkärin kirjoitti:
Sehän on just parasta että on aikaa itselleen eikä täydy kuluttaa aikaa parisuhdepelleilyllä. Sano vielä että haluaisit kirjoittaa pariskuntablogia tunteaksesi itsesi merkitykselliseksi..
Miksi edes sitten alkaa parisuhteeseen? Seksin voi hoitaa vakipanolla tai leluilla.
En ole ollut parisuhteessa lääkäriin. Ystäväni on lääkäri ja hyvin leppoisasti on päässyt vaikuttamaan työhönsä, etsinyt itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivia työpaikkoja ja tehtäviä. Työmahdollisuuksia on hyvin tarjolla!
Miksei työnantajia velvoiteta huolehtimaan, että ei jouduta tekemään 12-tuntisia päiviä? Enemmän väkeä.
En yritä enää. Sen verran töykeäksi mies paljastui ja kiire hänellä tosiaan aina.
Juu ja yksi kokemushan kuvaa kaikkia suhteita. Mies ei nyt vaan ole niin kiinnostunut, ei se liity siihen, että hän on lääkäri. Ei niitä 12h työpäiviäkään saa tehdä joka päivä vaikka haluaisi.
Aika monella alalla on samat ongelmat. Meistä minä olen matkailualalla toimihenkilönä, mies suuryrityksessä ylempää johtoa ja aika vähän meillä yhteistä aikaa arkisin on. Viikosta riippuen 0-4 päivänä ehditään syödä yhdessä myöhäinen päivällinen joskus 21 jälkeen, mutta esimerkiksi tällä viikolla olemme tainneet kahdesti nähdä hereillä ollessa.
Olemme ihan onnellisesti naimisissa ja vietämme kyllä laatuaikaa yhdessä, mutta molemmat myös ymmärtävät arjen haasteet puolin ja toisin, joten asiasta ei tehdä mitään ongelmaa.
Jaa?... mieheni on lääkäri. Yhdessä olemme olleet 15 vuotta.
Alussa oli pitkät päivät, mutta nyt lääkäriaseman osakkuuden myötä selviää vähemmällä. On totta, että työ on raskas henkisesti ja palautuminen ei käy hetkessä.
On iltoja, kun vain tosiaan käy lenkillä ja rötköttää sohvalla. Ei jaksa edes puhua juuri. Olen tottunut ja lapsetkin.