Lue keskustelun säännöt.
Tarvitseeko minun kertoa töissä, että olen masentunut lapseni vakavan sairauden takia, esimies tietää
20.02.2017 |
Tiedän että minulta tullaan tivaamaan miksen ole hymyileväinen ja nauravainen kuten ennen. Ei kuitenkaan huvittaisi kertoa yksityiskohtia vaikeasta tilanteestamme. Riittääkö että sanon työkavereille vaan, että on ollut huolia?
Kommentit (6)
Ei työkavereille tarvi yksityiselämää jakaa. Toi riittää hyvin ja parempikin sanoo noin kuin ohittaa kysymys kokonaan. Jatkoks voi vielä sanoa, että aiheesta ei puhuta nyt sen enempää, niin ei tuu niitä jatkokysymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse kertoa. Ei ne kumminkaan ole aidosti huolissaan, odottavat saavansa meheviä juoruja kahvipöytään
Mikään pakko tai velvollisuus ei ole kertoa. Jos kuitenkin tuntuu, että tilanne ja jaksamisesi näkyy työpaikalla, voisi olla helpottavaa kertoa ainakin jollain tasolla tilanteesta, jotta työkaveritkin paremmin ymmärtävät mahdollisia poissaolojasi tai sitä, että et ole oma iloinen itsesi. Kertominen ei tarkoita, että jakaa kaikki yksityiskohdat, mutta kertoo yleisellä tasolla, että tilanne on nyt tämä ja se aiheuttaa minulle huolta ja murhetta ja se varmaankin näkyy työpanoksessani. Yritän parhaani, mutta toivon ymmärrystä sille, että välillä on vaikeaa. Yleensä ihmiset on aika empaattisia ja esim. lapsen vakava sairaus saa kyllä yleensä ymmärrystä.
Pitäisi riittää jos noin sanoo mutta totuus on, että helposti alkaa ne jutut ja arvailut jos et mitään kerro. Ehkä itse vähän enemmän kertoisin mutta se riippuu ihan millainen työyhteisö sinulla on. Tsemppiä.
Riittää, kun sanot yhdelle työkaverille, että perheessä on vakavia terveyshuolia, joista et halua puhua yleisesti. Kyllä se työkaveri sitten supattaa asian tiedoksi kaikille eikä kukaan sen jälkeen kysele ja ihmettele. Näin meidän työpaikalla asiat hoidetaan.
Tekoempatia on pahinta, siksi ei kannata yleisesti kaikille selittää.
Riittää