Lue keskustelun säännöt.
Oletteko entisten kanssa asiallisissa väleissä?
16.02.2017 |
Minusta entisten kanssa on hyvä olla sellaisissa väleissä, että välillä voi vaihtaa esim. kuulumisia. Jos on pitkä yhteinen historia, niin miksi ihmiset yrittää elää kuin tätä ko. henkilöä ei olisi enää maailmankartalla? Esim. Itse koin exän kanssa lapsettomuushoidot ja 10 yhteistä vuotta. Niin haluaisin välillä vaihtaa kuulumisia jos näkee jossain tai esim. viestittää vaikka kerran pariin vuoteen. Minulla on siis uusi rakas kumppani, enkä vaihtaisi häntä mihinkään. Eikä ex ole muuten mitään verrattuna nykyiseen.
Kommentit (15)
Muiden kanssa normaalit välit, yksi ei suostu olemaan missään tekemisissä, uhkailee jos tulee sattumalta vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien kanssa asiallisissa väleissä eli ei kenenkään kanssa mitään viha-rakkaus -suhdetta, mutta eipä kyllä kenenkään kanssa enää myöskään tule pidettyä yhteyttä. Lapsikin on jo aikuinen, joten ei ole mitään syytä pitää yhteyttä hänen isäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Muiden kanssa normaalit välit, yksi ei suostu olemaan missään tekemisissä, uhkailee jos tulee sattumalta vastaan.
Miksei suostu olemaan tekemisissä?
Ei olla missään tekemisissä oltu vuosikymmeniin. En myöskään näe mitään tarvetta yhteydenpidolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muiden kanssa normaalit välit, yksi ei suostu olemaan missään tekemisissä, uhkailee jos tulee sattumalta vastaan.
Miksei suostu olemaan tekemisissä?
Subjektiivinen mielipiteeni on että käytös liittyy hänen persoonaansa. Ei itselläkään ole mitään tarvetta häneen yhteyttä pitää, mutta jos sattumalta tulee vastaa niin tervehdyksen voisi kyllä nyökätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi exä on, kahden lapseni isä. Ei olla missään tekemisissä eikä halua edes lapsiaan tavata.(9 vuoteen)
Jos nyt ottaisi yhteyttä ja haluaisi kaveruutta niin toivottaisin niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. En halua olla tekemisissä ihmisen kanssa joka kohteli kuin paskaa. En kaipaa sellaisia ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exä on exä usein hyvästä syystä. Miksi häneen pitäisi olla yhteydessä ellei ole yhteisiä lapsia? Tottakai kiva, jos voidaan erota ystävinä tai edes kavereina, mutta joskus on vaan parempi katkaista välit täysin. Esimerkkinä vaikka päihdeongelmainen, väkivaltainen tai muuten asiattomasti toimiva ihminen.
Itse olen exän kanssa yhteydessä vain lapseen liittyvissä asioissa ja silloin kun lapsi tapaa isäänsä. Silloin käyttäydyn asiallisesti lapsen takia. Ilman lasta mies, joka piti yllä salasuhdetta vuosia, vaikka vakuutteli minulle ihanaa perheonnea kanssani, saisi painua suoraan helvettiin. En todellakaan ottaisi mitään yhteyttä tai vaihtaisi kuulumisia. En nytkään kysy kuin lapsen asiat. Mies tehköön muuten mitä lystää.
En ole väleissä. Annoin kaikkeni ja silti ämmä puukotti (vertauskuvallisesti) selkään. Ollaan yhteydessä vain sen mitä lasten vuoksi tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hyvissä väleissä kaikkien kolmen exän kanssa, joilla mulla on myös lapsia. Rakastaan tavallaan kaikkia ja voisin jopa elää heidän kanssa, ainkain väliaikaisesti.Mulla on uus mies, joten palataan aamulla. Saan ehkä munaa :)
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvissä väleissä kaikkien kolmen exän kanssa, joilla mulla on myös lapsia. Rakastaan tavallaan kaikkia ja voisin jopa elää heidän kanssa, ainkain väliaikaisesti.Mulla on uus mies, joten palataan aamulla. Saan ehkä munaa :)
Että oikein lapsi 3 eri ukon kanssa. Ja joku vielä haluaa sekaantua moiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua elää menneissä. Haluan eroon kaikesta mikä muistuttaa jostain entisestä. Ja se tarkoittaa myös ihmisiä. Puhdistava tunne, ja ei tarvi riidellä nyksän kanssa existä, kun ne on mulle "Never hööd".
Nuoruuden avoliitto, suhde 7 vuotta: morjestetaan jos vahingossa tavataan kaupassa tms. ei jutella kuulumisia. Sain surunvalittelut äitini kuoleman vuoksi.
Nuoruuden friends with benefits, ei lopulta ikinä seurusteltu ja parempi niin. Parhaita ystäviä vielä yli 20v jälkeen.
Muita tviritelmiä en mukaan suhteisiin laske... en varmaan tunnistaisi osaa jos vastaaan kävelisi. Yhdeltä olen ostanut vuosien jälkeen auton.
Vaikka tuo eka avomies osottautui idiootiksi, sovinistiksi ja petturiksi ja onnistui loukkaamaan sanoillaan aika pahasti... tunteeni ovat ihan neutraalit ja pystyn muistelemaan myös niitä hyviä hetkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan poikakaverin kanssa (teininä) ollaan Fb-kavereita ja ehkä kerran vuodessa vaihdetaan pari neutraalia viestiä (jos esim. nähnyt että oon kotipaikkakunnalle menossa), mut ei olla nähty moneen vuoteen. Voisin nähdä. :)
Toisen kanssa lapsia, lasten asiat hoituu mutta muuten olen mieluusti mahdollisimman vähän tekemisissä, siitä tuli eron jälkeen yks piru äijäksi ja teki aika paljon paskaa, nyt rauhoittunut uuden perheen myötä onneksi, mutta minulla ei mitään haluja ylimääräiseen yhteydenpitoon.
Kolmannen exän, suurimman rakkauteni kanssa en halua olla missään tekemisissä, haluaisin vain pyyhkiä koko ajanjakson elämästäni...
Nuoruuden exien kanssa en ole tekemisissä, on vaan elämä vienyt eri paikkakunnille ja eri suuntiin. Mutta sitten mulla oli kolmekymppisenä yksi 3 vuoden avoliitto, ja se mies on edelleen paras ystäväni, ja on luultavasti loppuikäni. Me vaan olemme sielunkumppanit, mutta käytäntö näytti että saman katon alle asumaan tai parisuhteeseen emme sovi, kavereiksi sitäkin paremmin.