Lapseni, jolla on yli 9:n keskiarvo haluaa lähilukioon, jossa keskiarvo on juuri ja juuri yli 8:n.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuolla tavallaan mitään väliä ole, mutta olen hirveästi kannustanut lasta hakeutumaan johonkin "parempaan" lukioon. Ei vaan halua, vaikkei edes tunne ketään, joka tuohon lähilukioon olisi menossa. Se vain oli tutkinut niitä lukio-oppaita ja katsonut, että lähilukiossa on eniten niitä kursseja ja painotuksia, joita itse haluaa.

Miksi pitikin kasvattaa tuollainen omilla aivoillaan ajatteleva nuori, olisi vain pitänyt kasvattaa sellainen äitiä aina uskova :) Hyvä siitä tulee ja varmasti pärjää elämässään, mutta typerää tällainen "harmitus" omalta osaltani.

Yläpeukku siitä, että tajusit, että tuosta harmistuminen on typerää.

Vastauksesi top3 äidille,  ihan hyvä heitto.

Se lukion keskiarvo ei vaikuta sinun lapsesi opiskeluun ja motivaatioon. Sinä vaan et pääse pätemään että Kullamuru on siellä "paremmassa" lukiossa. Anna nuoren päättää itse.

Kuka haluaa johonkin ylipäätänsä mihinkään lukioon?

Onpas järkevä lapsi, keneen lienee tullut... Katsoo, missä voi oikeasti opiskella haluamiaan aineita, ja valitsee sen mukaan.

Mulla oli yläasteen keskiarvo 9,5, ja valitsin lukion sen perusteella, minne kaverit menivät. Hyvin kyllä olen minäkin pärjännyt elämässäni.

Aina joskus käy mielessä, että kenelle osa lapsista ja/ -tai nuorista on oikeasti toisinaan "valitsemassa" opsielupaikkaansa ja mielenkiinnon kohteitaan.... 

Anna mennä. Itsehän nuori kärsii, kun saa tunneilla kuunnella koulukavereiden jonnejuttuja eikä opetus kuulu. Sitten C:n papereilla ammattisurkeaan ja valmistumisen jälkeen vuokralle korsoon. Siinä sitten ehtii miettiä lukiovalintaa, kun yöllä tallustaa töistä kotiin huumeneuloja väistellen

Itse mietin pitkään lukion ja amiksen välillä, ka oli 8.0 ja menin lähilukioon, tuppukylässä kun ei muuta ollut. Siellä ollessa huomasin, että matikka ja fysiikka sujuu ja että miksen hakisi teekkariksi vaikka aina aiemmin olin ajatellut että lukiosta suoraan sitten amkiin. Rupesin sitten tekemään läksyjä ja panostamaan opiskeluun ja lopulta matikasta tuli L ja fysiikasta E, millä pääsi suoraan sitten TuTalle. 

Huomasin sen lukiossa että vaikka opettajat oli parjattuja, pärjäsivät jostain syystä ne tietyt tyypit erittäin hyvin. Kokeista kymppejä saivat ne, jotka olivat tulleet 8-9 keskiarvolla ja tekivät läksyjä, mutta varsinaiset kympin oppilaat tiputtivat omaa keskiarvoaa jopa kahdella numerolla, koska enää opiskelu ei kiinnostanut. Nämä tyypit päätyi sitten tradenomeiksi tai humanisteiksi. 

Mikäs siinä sitten, jos lapsi sisäistää lukiomatikan pelkästään kuuntelemalla, niin sitten tottakai parhaimpaan kouluun mihin pääsee ja sitten ei olekaan väliä enää tekeekö mitään. 

Ei niillä lukioiden keskiarvoilla ole mitään merkitystä, opiskelumotivaatiosta se on kiinni. Itse menin vajaalla 9 keskiarvolla lähilukioon jossa ei edes ole keskiarvorajaa, valmistuin kys. lukion parhaana naisylioppilaana ja hain lääkikseen johon pääsin ensimmäisellä yrityksellä sisään.

Vierailija kirjoitti:

Ei niillä lukioiden keskiarvoilla ole mitään merkitystä, opiskelumotivaatiosta se on kiinni. Itse menin vajaalla 9 keskiarvolla lähilukioon jossa ei edes ole keskiarvorajaa, valmistuin kys. lukion parhaana naisylioppilaana ja hain lääkikseen johon pääsin ensimmäisellä yrityksellä sisään.

Kuinka moni lääkiskaverisi on valmistunut samasta lukiosta kuin sä? Entä kuinka paljon on ressulaisia tai sykkiläisiä? Niinpä

Meidän pikkukaupungin lähilukioon pääsee alle 8 keskiarvolla. Se on kuitenkin meidän ainoa, sinne menee kaikki tutut, ja se on 5 min kävelymatkan päässä. Hyppytunniksi ehtii vaikka käymään kotona jos haluaa.

Seuraava parempi lukio olisi isommassa lähikaupungissa, ja koulumatkaan menisi yhdellä bussilla 45 min yhteen suuntaan.

Vaikka poika on hyvä matikassa ja keskiarvo 9, en yhtään ihmettele, että hän on kallistumassa lähilukioon. Siitä ei ole mikään häpeä valmistua, ja joka arkipäivässä on 1,5 tuntia enemmän aikaa tehdä läksyjä ja palautua. Minusta tuo kuulostaa hyvältä diililtä stressinhallinnan suhteen. Olen itse ns. kuuden ällän ylioppilas, ja tiedän, että lukiosta on tärkeämpi selvitä läpi täysipäisenä, kuin saada koulun parhaat paperit. Jatko-opintoihin riittää riittävän hyvät. Kirjoitin samasta lukiosta, ja ihan samoissa opinnoissa olin sitten SYKin käyneiden kanssa.

Anna lapselle vähän armoa.

Vierailija kirjoitti:

Kokeista kymppejä saivat ne, jotka olivat tulleet 8-9 keskiarvolla ja tekivät läksyjä, mutta varsinaiset kympin oppilaat tiputtivat omaa keskiarvoaa jopa kahdella numerolla, koska enää opiskelu ei kiinnostanut. Nämä tyypit päätyi sitten tradenomeiksi tai humanisteiksi.

Saat ton kuulostaa siltä kuin tradenomi- tai humanistitutkinto ei vois olla kenenkään ykkösvalinta vaan jokin johon päädytään kun on epäonnistunu aikasemmissa opinnoissaan. Itsellä oli lukiossakin keskiarvo noin 9,9, kirjotin 6 laudaturia ja niin vaan humanistinen tiedekunta oli mun ykkösvalinta. Oon aina pärjänny hyvin mm. matikassa mutta oon vaan yksinkertasesti kiinnostuneempi esim. kielistä. Valmistunkin kielten opeks.

...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niillä lukioiden keskiarvoilla ole mitään merkitystä, opiskelumotivaatiosta se on kiinni. Itse menin vajaalla 9 keskiarvolla lähilukioon jossa ei edes ole keskiarvorajaa, valmistuin kys. lukion parhaana naisylioppilaana ja hain lääkikseen johon pääsin ensimmäisellä yrityksellä sisään.

Kuinka moni lääkiskaverisi on valmistunut samasta lukiosta kuin sä? Entä kuinka paljon on ressulaisia tai sykkiläisiä? Niinpä

Ressun ja Sykin väitetty "hyvyys" on itseään toteuttava ennuste. Koska niihin on korkea sisäänpääsyraja, niihin pääsee vain oppilaita, jotka jo alkaa päälle pärjäävät koulussa hyvin, joten he pääsevät yleensä myös helpommin jatko-opintoihin.

Se ei kuitenkaan takaa, että OPETUS olisi sen parempaa Sykissä kuin keskivertolukiossa, johon kahdeksikon ka:n lukiot kuuluvat.

Itse asiassa kun on vertailtu ekaluokkalaisten arvosanojen suhdetta yo-tutkintoarvosanoihin, ns. eliittilukiot eivät pärjää vertailussa välttämättä kovinkaan hyvin.

Näin ollen hyvä oppilas voi pärjätä aivan yhtä hyvin keskivertolukiopohjalla. Hänellä on hyvät oppimistaidot ja motivaatio, ja se riittää.

Olen itse kuuden ällän yo ja päässyt erittäin kovan karsinnan lävitse aikoinaan opiskelemaan, ja nyt YTM. Minäkin kävin itse asiasaa huonomaineisen lukion. Huono maine perustui siihen, että pienen kotikaupunkini paremmat oppilaat menivät kaupungin toiseen lukioon, jossa oli korkeampi pääsykoeraja. Kun minä päätin peruskoulun, lukiojako muuttui alueelliseksi. Ja kolme vuotta siitä tuo "huono" lukio olikin Länsi-Suomen paras.

Vierailija kirjoitti:

Anna mennä. Itsehän nuori kärsii, kun saa tunneilla kuunnella koulukavereiden jonnejuttuja eikä opetus kuulu. Sitten C:n papereilla ammattisurkeaan ja valmistumisen jälkeen vuokralle korsoon. Siinä sitten ehtii miettiä lukiovalintaa, kun yöllä tallustaa töistä kotiin huumeneuloja väistellen

Sori vaan tiedän ka 7 lukiosta kirjoittaneen joka väitellyt tohtoriksi. Ja on sieltä muitakin menestyneitä tullut.

Täällä oli tuo mainitsemani "erilainen" lukiovertailu, olikin näemmä STT:n tekemä, mutta julkaistu Hesarissa.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002642408.html

" Nyt julkaistussa vertailussa lähtötason mittarina käytettiin syksyllä 2010 lukion aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoja. Niistä laskettiin lukiokohtaiset keskiarvot.

Lähtötasoa verrattiin kevään neljän pakollisen yo-kokeen lukiokohtaisiin tuloksiin. Yo-tulokset muutettiin vertailua varten kouluarvosanoiksi.

Vertailu mittaa, kuinka paljon koululaisten arvosanat paranevat lukion aikana. Käytännössä ne kuitenkin aina heikkenevät, sillä yo-kokeesta on vaikeampi saada hyviä arvosanoja kuin peruskoulusta.

......

"Hankolainen Hangö Gymnasium sijoittui ensimmäiseksi STT:n omassa lukiovertailussa, jossa huomioitiin kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten lisäksi opiskelijoiden lähtötaso. Lähtötasoa mitattiin peruskoulun päättötodistusten keskiarvoilla.

Toiseksi STT:n vertailussa ylsi Valtimon lukio Pohjois-Karjalasta ja kolmanneksi Karstulan lukio Keski-Suomesta.

......

"PELKKÄÄN yo-menestykseen perustuvissa vertailuissa kärkeä hallinneet lukiot eivät nyt yltäneet kymmenen ensimmäisen joukkoon."

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002642405.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokeista kymppejä saivat ne, jotka olivat tulleet 8-9 keskiarvolla ja tekivät läksyjä, mutta varsinaiset kympin oppilaat tiputtivat omaa keskiarvoaa jopa kahdella numerolla, koska enää opiskelu ei kiinnostanut. Nämä tyypit päätyi sitten tradenomeiksi tai humanisteiksi.

Saat ton kuulostaa siltä kuin tradenomi- tai humanistitutkinto ei vois olla kenenkään ykkösvalinta vaan jokin johon päädytään kun on epäonnistunu aikasemmissa opinnoissaan. Itsellä oli lukiossakin keskiarvo noin 9,9, kirjotin 6 laudaturia ja niin vaan humanistinen tiedekunta oli mun ykkösvalinta. Oon aina pärjänny hyvin mm. matikassa mutta oon vaan yksinkertasesti kiinnostuneempi esim. kielistä. Valmistunkin kielten opeks.

Mutta sehän onkin. Miksi muuten joku valitsisi tradenomikoulun kauppakorkean sijasta? Tunnen aika monta humanistia, mutta en yhtään pitkästä matikasta ällää tai edes eetä kirjoittanutta. Iso osa humanisteista on palikkamatikan lukeneita eivätkä siinäkään loistaneet

Itse olen käynyt myös lähilukion, vaikka ka peruskoulun loputtua oli 9,3. Lukiosta suunnilleen samalla tuloksella ulos ja kirjoituksista mm. pitkän matikan E ja äikän L taskussa. Olen nykyään juristi ja töissä tuomioistuimessa.

Lukioon ei muistaakseni ollut edes keskiarvorajaa. Suuri osa lukiokavereistani on kuitenkin korkeasti koulutettuja ja eräskin tyttö kirjoitti tuolloin 8 laudaturia. Opetuksen taso oli mielestäni ihan hyvä, mutta ne, jotka halusivat tulevaisuudessa saavuttaa jotakin, tekivät myös kovasti töitä. Omasta halusta se menestys on kiinni, ei lukion hienosta maineesta.

Mulla oli keskiarvo yli 9 ja menin lähilukioon jossa ei ollut sinä vuonna ollenkaan keskiarvorajaa! :)

Pienemmissä kaupungeissa on helppoa, kun ei tarvitse murehtia tuollaisia, koska ei ole vaihtoehtoja!