Lue keskustelun säännöt.
Työelämä mennyt ihan hulluksi
13.02.2017 |
Tuntuu että puheenaiheet pyörivät kavereilla vain siinä mistä saa ylennyksen ja kuka voi suositella ketä ja kuka tekee eniten rahaa ja mikä loistaa kenenkin cv : ssä.
Tuntuu jotenkin ahnaalta tämä yhteiskunta.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo ole vielä mitään, kun ihmissuhteenkin saamiseksi on vieläkin kovemmat kriteerit. T. Juuri lopulliset pakit saanut naisriepu
Ota työtön luuserimies, niin et saa pakkeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta. Pelottaa että miten "sopeudun" yhteiskuntaan kun parannut masennuksestani... kaikki on niin kiireistä, cv:n pitää olla aukoton ja kuorrutettu suunnilleen glitterillä, suosittelijat pitää olla, pitää olla sosiaalinen ja menevä ja multitasking ja verkostoitunut ja vielä hyvännäköinenkin.
Onko tavalliselle ihmiselle enää mitään sopivaa?
Siis ettekö käytä urasuunnittelupalvelua? Vai onko brandayspalvelu unohtunut? Muistakaa myös jatkuva parantaminen sekä työvalmennusten lisäksi myös henkiset valmennuskurssit.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Pelottaa että miten "sopeudun" yhteiskuntaan kun parannut masennuksestani... kaikki on niin kiireistä, cv:n pitää olla aukoton ja kuorrutettu suunnilleen glitterillä, suosittelijat pitää olla, pitää olla sosiaalinen ja menevä ja multitasking ja verkostoitunut ja vielä hyvännäköinenkin.
Onko tavalliselle ihmiselle enää mitään sopivaa?
Ei. Ei saa olla tavallinen. Paitsi kun pääset niihin toimistoihin ja eri työpaikkoihin katsomaan ja huomaat että onpas siellä monia ihan tavallisia tallukoita joilla ei ole tankeroenglantia kummempaa kielitaitoa, monilla paljon ylipainoa ja yhteistyötaidotkin on niin ja näin kun klikkiydytään omiin porukoihin. Ei ihan kohtaa vaatimukset realiteettien kanssa mutta ne jotka sai vakipaikan 20 vuotta sitten onkin onnekkaita nyt ei riitä mitkään missimitat, tutkinnot tai kielitaidot.
No onneks en ole edes aikomassa mihinkään glitter-alalle vaan ihan ankeaan paskaduuniin, jossa saa haista hielle ja olla epäsiisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Multa Te toimisto kysyi tässä "pahamaineisessa" haastattelussaan toiveitani. Kysyi kiinnostaako nämä työharjoittelut/kokeilut ja vastasin, että yliopiston harjoitteluaikananikin sain palkkaa siitä, että ei kai mun kannata. Olivat Te toimistolla onneksi myötämielisiä ja katsoivat että olen tehnyt koko ikäni töitä. Kysyivät mitä lähinnä kaipaisin. Sanoin että en ole ikinä varsinaisesti lähetellyt hakemuksia vaan kävellyt aina sisään kysymään töitä tai soittanut johonkin firmaan. Harmittelin että ajat ovat nyt muuttuneet ja että tarvitsen ehkä vain jonkun joka auttaisi CV:n viilaamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Pelottaa että miten "sopeudun" yhteiskuntaan kun parannut masennuksestani... kaikki on niin kiireistä, cv:n pitää olla aukoton ja kuorrutettu suunnilleen glitterillä, suosittelijat pitää olla, pitää olla sosiaalinen ja menevä ja multitasking ja verkostoitunut ja vielä hyvännäköinenkin.
Onko tavalliselle ihmiselle enää mitään sopivaa?
Suomalainenko sosiaalinen kun ei edes bussissa puhu vieruskaverille? Miksi vaaditaan jotain teeskentelyä ja kuka niitä vaatii? Tuskin ne työnantajatkaan mitään sosiaalisia oikeesti edes on.
Eihän tuo ole vielä mitään, kun ihmissuhteenkin saamiseksi on vieläkin kovemmat kriteerit. T. Juuri lopulliset pakit saanut naisriepu