Joko Martinan lasten harrastamispakko spekuloitiin täällä?
Kommentit (170)
Saadaan sitten 20 vuoden päästä lukea seiskasta tyttöjen tilitystä äidistään :D
Martinalla ihan kiva asu ratsastukseen. Korkkarit on aina hyvä valinta.
Valitettavan monella on juuri tuo asenne harrastuksiin "pitää olla aktiivinen ja siitä on hyötyä myöhemmässä elämässä"
Martina on harrastanut pinestä pitäen ja päätynyt tissikuvien kautta kohujulkkikseksi. Tärkeintä hänen elämässä on julkisuus. Siitä hän ei luovu koskaan. Toinen rakkaus on helppo raha, jota julkisuus auttaa ja rikas mies. Siina ohessa puuhataan kaikkea hömppää ja treeniä, jota hän kutsuu yrittämiseksi. Raha tulee kuitenkin yksityisyyden myymisestä. Omat treenitkin on Martinalle työtä, kuten hoidoissa makaaminen ja harrastusurheilukilpailut. Siis yritystoimintaa.
Onko Martinalla oikeasti varaa ylläpitää lasten harrastuksia? Ratsastaminenkin on jo yksistään kallista. Vai tienaako hän jostain paljonkin, mites ne ulosotot ym.?
En tiedä onko ruodittu mutta tuolla menolla kasvaa murrosiässä pahasti oireilivia lapsia.
Tyttäreni oli musiikkiluokalla ala- ja yläkoulun ja niissä ympyröissä oli useita lapsia jotka olivat pakotetusti harrastuksissa, soittoa, voimistelua, balettia, ratsastusta, jääkiekkoa, jalkapalloa.
Jossain vaiheessa yläkouluaikaan jotkut lapsista pisti stopin eikä suostuneet enää vanhempiensa vaatimuksiin.
Omalla lapsella ei ollut muuta harrastusta kuin musiikki ja sekin lapsen omasta aloitteesta ja halusta. Musiikkiharrastus vei jo yksistään aikaa ja ei olisi ollut mielekästä harrastaa enää muuta. Yhtenä päivänä soittotunti, toisena päivänä bändi ja kolmantena musiikin teoria. Tämän lisäksi soittamista kotona, soittoläksyt.
En todellakaan ihmettele että osa näistä runsaasti harrastavista oireili pahasti, olivat väsyneitä pakkosuorittamiseen ja heiltä katosi harrastamisen ilo.
Pieni lapsi joka on päiväkodissa ja koulussa oppii riittävästi sosiaalisia taitoja niiden tuomissa vuorovaikutustilanteissa.
Lapselle tulee turvata vapaata aikaa ilman ohjelmoitua tekemistä. Saa leikkiä omaan tahtiin ja vain olla.
äiti ja opettaja
Jos meidän lapsella ei olisi harrastuksia, niin se aika mitä ei olisi harrastamassa, menisi ruudun tuijottamiseen. Sitä paitsi liikunnan tärkeyttä korostetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Joten meillä myös joskus joudutaan pakottamaan lapsi harrastukseen...
Tuossa ei kerrottu että paljonko lapsella on harrastuksia, niin vähän vaikea ottaa kantaa. Meillä on saman ikäinen lapsi ja hänellä on kaksi harrastusta, mikä on ihan maksimi sekä hänelle että meille vanhemmille kuskaamisessa. Toinen lapsi alkaa tulemaan siihen ikään että myös hän alkaa pian jotain harrastamaan ja nyt jo mietitään että miten näitä jaksaa vielä useammin. Arki on niin hemmetin ohjelmoitua jo töiden ja koulunkin takia.
Vierailija kirjoitti:
Jos meidän lapsella ei olisi harrastuksia, niin se aika mitä ei olisi harrastamassa, menisi ruudun tuijottamiseen. Sitä paitsi liikunnan tärkeyttä korostetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Joten meillä myös joskus joudutaan pakottamaan lapsi harrastukseen...
Meillä onnistui (puoli)pakottaminen ja kiristäminen 12-vuotiaaksi asti, sitten lasta ei saanut edes pakolla urheiluharrastukseen. Kuinka saatte yli 13-vuotiaat hasrrastamaan liikuntaa jos mikään ei kiinnosta? ( ja on vauvauinnista lähtien kokeiltu suunnilleen kaikkea paitsi miekkailua; mistään lajista ei tullut pidempiaikaista intohimoa)
Martinan koululainen kulkee jo Käpylään kouluun ja opiskelee espanjaksi, mikä jo yksistään on raskasta. Ei siihen päälle kovin montaa harraatusta jaksa...
Martinahan on ilmeisesti ihan peruskoulupohjalta liikkeellä, eikä hahmota koulunkäyntiä ollenkaan.
Muistaako kukaan perhe Niittyviitaa? Super-Marjon perhettä siis. Martinan lasten harrastukset on ihan lasten leikkiä sen perheen lasten harrastuksiin verrattuna....
Vierailija kirjoitti:
Muistaako kukaan perhe Niittyviitaa? Super-Marjon perhettä siis. Martinan lasten harrastukset on ihan lasten leikkiä sen perheen lasten harrastuksiin verrattuna....
Kyllä muistetaan, heh heh.
http://elaparemmin.fi/blogi/tapaus-marjo-niittyviita/
Ihmiset on erilaisia. Itse en ole koskaan nauttinut harrastamisesta ja olin onnellinen, kun mua ei pakotettu lapsena esim. viulutunneille kuten kaverit. Kävin joskus laskettelemassa mutta en mitenkään säännöllisesti. Silti musta tuli ihan kunnollinen ihminen. Oon vaan aina nauttinut enemmän kotona olemisesta. Laiskana en itseäni pidä, olin kuitenkin ihan hyvä koulussa ja sain sitä kautta hyvän ammatin ja palkan itselleni. Ei ole luottotiedot menny ym kuten Martinalla. Ei ne harrastukset ole mikään tae elämän onnellisuudesta.
Ei täällä mistään lapsista yleensä keskustella.
Lapset oppivat luxusvaatteisiin ja ulkonäkökeskeiseen liikuntaan Martinan kanssa.
Samaa mieltä siitä, että liikkumisen into on kylvettävä lapseen jo pienestä pitäen. Mutta ei päiväkoti-ikäisen pitäisi vielä ohjatuissa harrastuksissa rampata jatkuvalla syötöllä. Lapsikin tarvitsee lepoa.
Jos on kokopäivähoidossa kuten se Martinan pienempi, ei tarvitse yhtään harrastusta iltaisin. Vaan rauhallista yhdessäoloa koko perheen kesken.
En kyllä itse harrastanut alle 8-vuotiaana mitään. Ulkoilimme vain perheen kanssa paljon, pulkkamäessä ja mökillä. Ala-asteaikoina oli yksi harrastus silloin tällöin, muistan olleeni uimakoulussa, kuvataidekerhossa ja näytelmäkerhossa. Eikä mitään vuosikausia verenmaku suussa missään, mikä oli tietysti vain hyvä asia.
Toisaalta olisi ollut hyvä harrastaa enemmän ohjattua liikuntaa ja päästä liikuntaan sisään. Aikuisena olen myös ajatellut, että olisi ollut ihana oppia soittamaan jotain soitinta.
Toisaalta olen iloinen, ettei minun tarvinnut harrastaa jaksamisen äärirajoilla, mutta toisaalta lasta pitäisi viedä monipuolisesti kokeilemaan kaikenlaista silloin tällöin. Tahdilla kerta viikossa.
Leikki on lapsen työtä.