Tekaistu tuomio
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Viisi+miest%C3%A4+tuomittiin+vankeut…
15-vuotias tyttö oli saman yön aikana yhdynnässä viiden eri pojan
kanssa, joista neljä oli 21-vuotiaita ja yksi 20-vuotias. Kahdeksan
vuotta myöhemmin eli 23-vuotiaana tyttö teki yhtäkkiä rikosilmoituksen
raiskauksesta. Tyttö tunsi kaikki viisi poikaa nimeltä, joten poliisi
kutsui heidät kuulusteltaviksi. Pojat myönsivät olleensa yhdynnässä
ko. tytön kanssa ko. yönä, mutta kiistivät raiskauksen. Poikien mukaan
tyttö oli vapaaehtoisesti harrastanut seksiä heidän kanssaan.
Käräjäoikeus tuomitsi kaikki viisi poikaa törkeästä raiskauksesta
useiden vuosien mittaisiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Miten tämä on mahdollista?! Miten Suomen oikeusjärjestelmä voi olla
näin piittamaton todistustaakasta?! Mitään näyttöä mistään
raiskauksesta ei tietenkään ollut kahdeksan vuotta tapahtumien
jälkeen. Viisi nuorta miestä joutui vankilaan vain siksi, että yksi
nuori nainen väitti heidän syyllistyneen raiskaukseen. Kuka tahansahan
voi koska tahansa esittää tuollaisia väitteitä kenestä tahansa. Niinpä
Suomessa kuka tahansa voi koska tahansa joutua vankilaan useiksi
vuosiksi ilman, että olisi tehnyt mitään rikosta!!
Suomi on poliisivaltio. Täällä ei ole lakia ja järjestystä.
Viranomaiset eivät noudata voimassaolevia lakeja, vaan voivat koska
tahansa heittää tyrmään kenet tahansa ilman mitään syytä. Suomi ei
siis ole oikeusvaltio. Kansalaisilla ei ole mitään oikeusturvaa.
Kommentit (5)
Nyt on lähdetty spekuloimaan oikein kunnolla. Olisiko vaikkapa todisteet - sekä aihe todisteet että rikospaikkatodisteet olleet sellaisia, joiden perusteella näyttö on ollut selvä. Tietämättä rikostuomion numeroa, ei voi pyytää lyhennelmää tuomiosta edes. Eli se olisi nyt ensimmäinen asia, jotta pohdinta olisi tässä asiassa järkevää.
Mutta tiedät varmasti, että vallan kolmijako-oppi on kaiken lähtökohta - lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta.
Tässä aloittajan mainitsemassa tapauksessa poliisi on suorittanut tutkinnan ja tutkinnan päätyttyä syyttäjä on todennut syytekynnyksen ylittyneen ja oikeus on tuominnut tekijät. Rikoksilla on vanhenemisaikansa ja sen puitteissa niistä voidaan myös esitutkinta aloittaa ja syyte nostaa ja tuomio antaa.
Raiskausepäilyyn on vaikea ottaa kantaa, mutta rikos on joka tapauksessa kyseessä, koska kantaja oli alaikäinen oletetun raiskauksen aikaan. Siinä kohtaa on täysin merkityksetöntä, oliko yhdyntä vapaaehtoinen vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on lähdetty spekuloimaan oikein kunnolla. Olisiko vaikkapa todisteet - sekä aihe todisteet että rikospaikkatodisteet olleet sellaisia, joiden perusteella näyttö on ollut selvä. Tietämättä rikostuomion numeroa, ei voi pyytää lyhennelmää tuomiosta edes. Eli se olisi nyt ensimmäinen asia, jotta pohdinta olisi tässä asiassa järkevää.
Mutta tiedät varmasti, että vallan kolmijako-oppi on kaiken lähtökohta - lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta.
Tässä aloittajan mainitsemassa tapauksessa poliisi on suorittanut tutkinnan ja tutkinnan päätyttyä syyttäjä on todennut syytekynnyksen ylittyneen ja oikeus on tuominnut tekijät. Rikoksilla on vanhenemisaikansa ja sen puitteissa niistä voidaan myös esitutkinta aloittaa ja syyte nostaa ja tuomio antaa.
Mikään noista ei tarkoita että mitään todisteita on edes ollut.
Miten voi olla edes teoriassa todisteita 8 vuotta sitten tapahtuneesta asiasta josta ei ole lääkärintutkimusta eikä todistajaa?
Kaikki vastapuolella sanoo että nainen valehtelee. Missä on todisteet?
Oikeus kun ei saa olla tuomareiden mielipide vaan se pitää perustua täysin sokeasti todisteisiin. Onko niitä vai ei?
Ei pitäisi olla mitään merkitystä sillä ketkä on tuomareina eikä sillä ollaanko käräjäoikeudessa vai hovioikeudessa. Tuomio pitää olla täysin sama. Muutoin on turha puhua mistään oikeudesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojaik%C3%A4raja
"Suomessa suojaikäraja on nykyisin 16 vuotta ja tarkoittaa, että alle 16-vuotiaiden seksuaalista itsemääräämisoikeutta suojataan lailla myös silloin, kun seksuaalinen teko ei täytä pakottamiseen perustuen raiskausrikoksen tunnusmerkistöä tai sitä ei ole kriminalisoitu muuna seksuaalisena hyväksikäyttönä."
Tyttö sanoi vasta vuonna 2008 olleensa sairaalassa vuonna 2000
raiskauksen takia. Sairaalassa ollessaan tyttö ei kuitenkaan ollut
sanonut tulleensa raiskatuksi. Jos hän olisi sanonut niin,
sairaalahenkilökunta olisi tehnyt poliisille rikosilmoituksen ko.
raiskauksesta. Raiskaus ei nimittäin ole asianomistajarikos.
Rikosilmoitus ei siis olisi voinut jäädä tekemättä, jos tyttö olisi
vuonna 2000 sanonut tulleensa raiskatuksi. Tyttö kuitenkin esitti
raiskausväitteen vasta vuonna 2008. Mitään todisteita raiskauksesta ei
siis ole.
Joku mielisairas voi vaikka yrittää itsemurhaa ja jouduttuaan
sairaalaan voi yhtäkkiä väittää joutuneensa raiskatuksi tai voi vaikka
vuosikausia jälkikäteen valehdella itsemurhayrityksensä johtuneen
raiskatuksi tulemisesta. Sairaalassaolo ei siis mitenkään todista
raiskausväitettä.
Ei voi olla niin, että naisten väitteitä miesten tekemistä rikoksista
uskottaisiin kritiikittömästi. Nainen ei ole mikään enkeli, joka ei
voi koskaan valehdella. Jos rikoksesta ei ole mitään muuta näyttöä
kuin naisen lausunto, mitään tuomiota ei voida antaa. Muutenhan kuka
tahansa voisi heitättää kenet tahansa vankilaan koska tahansa
valehtelemalla tämän syyllistyneen rikokseen. Ei kerta kaikkiaan ole
mahdollista uskoa sokeasti kaikkia rikosilmoituksia ja antaa
rikosoikeudellisia tuomioita pelkkien rikosilmoituksien perusteella
ilman mitään todisteita mistään rikoksesta.
On järkyttävää, että niin monet ihmiset suhtautuvat todistustaakkaan
niin välinpitämättömästi. Jokainen "ei tässä mitään todisteita
tarvita"-linjalla oleva kusipää pitäisi itse tuomita syyttömänä
vankilaan. Siellä vankilassa sillä kusipäällä on sitten aikaa miettiä,
että todistustaakka onkin ehkä oikeastaan ihan hyvä periaate.